Nimi: Unta hiuksissa
Kirjoittanut: Wiwiene
Paritus: Edward / Bella
Ikäraja: G (S)
Tyylilaji: Hempeily
Tiivistelmä: Hän ei antaisi sitä ikinä itselleen anteeksi, mutta sittenkin – hän rakasti Bellaa liikaa voidakseen lähteä hänen luotaan enää ikinä.
Horinat: Laittoman lyhyt tunnelmapätkä.
Unta hiuksissa
Aamuyön höyhenenkevyt utu laskeutui kahden sinikirjavan tilkkutäkin alla lepäävän hahmon ylle.
Syvä hengitys tahditti seinäkellon rauhallista tikitystä.
Toinen hahmoista, kapeampi ja raukea, raotti suutaan ja huokaisi kevyesti ilmoille jotain, jotain mitä edes hänen kumppaninsa tarkat korvat eivät rekisteröineet.
Pari makasi hiljaa laiskanpulskeassa pimeydessä, toisiinsa kietoutuneina. Sormet sormien lomassa, jalat yhteen lukkiutuneina, sekaiset hiukset sekoittuneina yhteen tyynyllä.
Vain toinen heistä nukkui.
Edward makasi liikkumatta, sylissään unisenlämmin tyttö. Se, jota Edward pyytteettömästi, loputtomasti ja uuvuttavasti rakasti. Bella. Ihminen. Ihminen, jonka vuoksi
hän oli vaarantanut kaiken, jopa tytön oman hengen. Hän ei antaisi sitä ikinä itselleen anteeksi, mutta sittenkin
– hän rakasti Bellaa liikaa voidakseen lähteä hänen luotaan enää ikinä.
Hän kuunteli tyttöystävänsä rauhallista unta, katseli hiljaa, ääneti väriseviä huulia, ja tunsi sieraimissaan rakkaansa huumaavan, kavalan, vaarallisen herkullisen tuoksun.
Kohotti heidän yhteenliittyneitä käsiään pyyhkäistäkseen suortuvan Bellan tummista hiuksista sivummalle upottaakseen kasvonsa tytön autuaaseen kaulakuoppaan ja vaipuakseen ajatuksiinsa.
Nukahtaakseen.
Jos olisi ihminen.
Jos voisi nukahtaa.
Finito.
Horinat: Kakosfinistä tuttu tämäkin.
