Tittle: Kesäyön sade
Author: SutsannaP
Beta:Sinadra
Rating: sallittu
Disclaimer: En omista henkilöhahmoja, enkä saa rahaa tai mitään. Kirjottelen ihan omaksi huvikseni
Tää on haaste Bullalta ja haasteessa pakolliset sanat oli:
Kesä (mieluiten ajankohtana, muttei pakollista)
sade
lämmin
yö
katulamppu
Lontoo
Ja kielletyt sanat, sekä henkilöt:
Malfoy
Draco
jäätelö
rakkaus
Draco Malfoy
Ron Weasley
[size=150]KESÄYÖN SADE[/size]
Kesä hellii minua lämmöllään. Vaikka oli yö ja ilma oli viilennyt huomattavasti päivään verrattuna,
lämmön pystyi silti tuntemaan väreinä selässä. Puut vetäytyivät yön varjoihin pikkueläimet menivät levolle.
Oli aika nukkua. Levätä, ennen uutta aamua. Uutta päivää.
Suuntasin askeleeni kohti kotia. Yhteistä kotia, jossa sota oli valloillaan. Kesän tunnelma laantui, vähän, vain vähän. Lontoon kadut ovat pölyiset ja vain humalaiset miehet ja naiset kävelivät ohitseni. Kukaan ei kiinnitä huomiota minuun, olen siitä helpottunut.
Katulamput syttyvät, niitä on kymmenen. Yksi on rikki. Ihmettelen syytä, miksi lamput syttyvät näin myöhään.
Tuijotan. Vieläkin yksi niistä on rikki.
Kiertelen katuja katsellen liikkeisiin. Vain näyteikkunat mainostavat liikkeitä yön kulkijoille.
Pari velhoa seuralaisineen kulkee Vuotavaan Noidankattilaan päin. He ovat vasta alkuhumalassa, mutta selvästikin juhlimassa jotakin.
Jatkan matkaani, kuljen yhä useamman lampun ali.
Oion valkoista pellavamekkoani, tunnen olevani valmis palaamaan kotiin.
Olen rauhoittunut ja rauhallinen, niin kuin pitääkin. En stressaantunut, vain rauhallinen. Luen kylttejä keräten rohkeuttani kasaan.
Alkaa sataa. ruskeat hiukseni vaativat vapautusta jo harottavasta nutturasta. Avaan ne ja ravistelen päätäni, jotta hiukseni aukeavat. Kastun läpimäräksi ja mekkoni on pilalla. Siitä näkyy läpi, joten otan valkoitset sandaalini käteen ja juoksen. Juoksen kovaa. Aina vain kovempaa. Rintaani pistää, ja ennen kuin huomaankaan, olen kotona.
Räpellän hetken avaimiani, nippu putoaa lattialle. Nostan sen ja avaan oven.
Odotat minua syyllinen ilme kasvoillasi.
"Anna anteeksi, Hermione"
"Tietenkin annan, mutta vain jos sinäkin annat minulle, Sandra" Sitten halasimme toisiamme ja molemmat alkoivat nauraa.
"Huvittava päivä?" toinen kysyi.
"Kyllä, huvittava", toinen vastasi.
"Miksi olet märkä?"
"Kastuin, ulkona sataa"
"Ahaa, selvä. Ja mekkosi meni pilalle?"
"Joo"
A/N: Risut ja Ruusut hyvä herrasväki, ovat enemmän kun tervetulleita... Tästä tuli nyt tämmönen hassu ja tätä oli aika hauska kirjottaa
