emppa_p, kiitos!
HinjaRawr, Tack!
Suojelusperkele, Kiitos!
Cedi, Jatkoa tulee nyt
Kiitos!
tutti frutti, Sinä taas
Kiitos sinullekin, jatkoa tulee nyt
marrru, Kiitos!
Anteeksi, että tämä on kestänyt. Ensi kerralla saatte pidemmän luvun, lupaan sen!
Luku 1
Vuosi 1998 - Millainen tulevaisuus? ”James! James Potter!” Lily Evans, punatukkainen tyttö rohkelikoista ja Jamesin päiväunien kohde, huusi juostessaan poikia kohti. Lily ja James olivat seurustelleet vasta muutaman viikon, mutta silti heistä juoruttiin yhä. Nytkin pihalla olevat rohkelikot ja luihuiset supattelivat heistä. Jopa puuskupuhit ja korpinkynnet näyttivät hämmästyneiltä, kun Lily ei tähdännytkään Jamesia sauvallaan tai edes näyttänyt vihaiselta.
”Mitä? Onko sinulla huolia? Älä välitä, rakas Jamesisi auttaa sinut huolien yli!” James huudahti heti valmiina auttamaan pulassa olevaa tyttöystäväänsä.
Lily mulkaisi poikaa.
”Katso, mitä minä löysin”, tyttö sanoi välittämättä mulkaisua enempää Jamesin kommentista. Hän avasi kämmenensä ja James katsoi, mitä tytöllä oli. Lilyn kämmenellä oli pieni koru, joka näytti aivan...
”Ajankääntäjä”, James kuiskasi ja nappasi korun käteensä. ”Loistavaa, Lil. Lähdetään seikkailemaan, minulla olikin jo tylsää”, hän virnisti yhä maassa istuvalle parhaalle ystävälleen Sirius Mustalle, joka taas oli jokaisen tylypahkalaisen tytön päiväunien kohde. Sirius virnisti myös ja nousi ylös.
”Senkin idiootti”, Lily tokaisi ja yritti tavoitella ajankääntäjää takaisin. ”Meinasin mennä viemään sen Dumbledorelle.”
”Dumbbikselle?” James toisti kauhistuneena. ”Sirius, eikö sinua huvittaisi tietää tulevaisuutesi?” hän kääntyi katsomaan Siriusta, joka sieppasi ajankääntäjän Jamesin kädestä.
”Katsotaanpa...”, Sirius mietti. ”Mennäänkö vuoteen 1998?” hän kysyi ystävältään, joka nyökkäsi.
”Hetkinen”, Lily siirsi kädet lanteilleen. ”Jos en saa viedä sitä takaisin, haluan ainakin teidän mukaanne”, hän sanoi.
”Olet siis edes vähän utelias tulevaisuuden suhteen, vai mitä?” Sirius hymyili.
”En”, Lily sanoi. ”Jonkun pitää katsoa teidän kahden perään”, hän sanoi.
”Hyvä on, Lils, ota minua kädestä”, James sanoi ja Lily toteutti pojan pyynnön sulkien samalla silmänsä.
”Oletteko valmiit?” Sirius kysyi ottaen kiinni Jamesin kädestä. Hän sai vastaukseksi kaksi nyökkäystä. Sirius sulki silmänsä samalla, kun pyöritti ajankääntäjää....
Vaan äkkiä tapahtui jotain muuta. Sirius pudotti ajankääntäjän kuullessaan rysähdyksen ja he kaikki kolme kiepuivat jonnekin olemattomaan. Sirius tunsi, miten hänen vatsansa kiepahti ympäri pariin kertaan ja hän tiesi, että jos joutuisi pyörimään tässä vielä kauemmin, hän oksentaisi aamulla syömänsä kymmenen voileipää. Hän muistutti itseään, ettei koskaan haastaisi Jamesia aamuisin katsotaan-kumpi-meistä-syö-enemmän – kisaan, koska ikinä ei tiennyt, milloin joutuisi katumaan syömiään voileipiä.
Sitten Sirius tunsi maata allaan ja kerkesi nähdä jonkun vihreiden silmien katseen ennen kuin menetti tajunsa.
****
Harry Potter oli juuri kävelemässä Tylypahkan mailla silloisen tyttöystävänsä Ginny Weasleyn kanssa, kun kaiken valtasi äkkiä hyvin kirkas valo. Harry työnsi Ginnyä poispäin valosta ja molemmat vetivät taikasauvansa esiin.
Yhtä nopeasti kuin oli tullutkin, valo myös katosi, mutta ennen tyhjän nurmikon paikalla makasi nyt kolme hahmoa. Harry asteli varovasti eteenpäin, saattoihan olla, että hahmot olivat kuolonsyöjiä tai jotain. Yksi hahmoista oli punapää, niin kuin Ginnykin, yksi taas huomattavan paljon Harryn näköinen ja yksi omasi mustat pitkät hiukset, vaikka oli poika. Harryn näköinen poika piteli punapäistä tyttöä kiinni kädestä sekä toista poikaa.
”Heillä on Tylypahkan kaavut”, Ginny huomautti ja Harry huomasi tytön olevan oikeassa. ”Rohkelikon tunnukset.”
”Keitähän he ovat?” Harry ihmetteli ääneen. Hänellä oli outo tunne, että hän oli nähnyt hahmot aiemmin, mutta hän ei millään muistanut missä.
”Herpaannu”, Ginny osoitti punatukkaista tyttöä taikasauvallaan ja vähitellen tyttö avasi silmänsä. Ginnyn taikasauva osoitti edelleen häntä.
”Kuka sinä olet?” Harry kysyi tytöltä.
Tyttö katseli pelokkaana ympärilleen samalla, kun Ginny herpaannutti kaksi poikaa myös.
”Lily Evans.”
Harry pudotti oman taikasauvansa.
”Entä te muut? Keitä te olette?” Harry kysyi, vaikka arvasikin jo vastauksen. Häneltä näyttävä poika, ei näyttänyt häneltä, vaan hän pojalta...
”James Potter.”
”Sirius Musta. Onnistuimmeko me?” Sirius kääntyi katsomaan ystäviään.
James nyökkäsi kietoen samalla oikean käsivartensa tärisevän Lilyn ympärille.
”Mikä vuosi nyt olikaan?” hän kääntyi katsomaan Harrya.
”1998”, Ginny vastasi Harryn puolesta.
”Ai. Selvä”, Sirius sanoi iloisesti. ”Me siis onnistuimme, James.”
”Vähät siitä”, Lily oli noussut seisomaan. ”Mietitkö sinä ollenkaan sitä, että miten me pääsemme pois täältä?” hän raivosi mustatukkaiselle pojalle.
”Älä nyt, Lils, katsellaan vähän ympärillemme ja tutustutaan tähän aikaan...”, Sirius ehdotti virnistäen.
”Tajuatko sinä ollenkaan, mitä sinä selität? Sinä olet saattanut meidät kaikki vaaraan! Missä helvetissä se ajankääntäjäkin on?” Lily kirosi ja James katsoi tyttöystäväänsä tyrmistyneenä: Lily ei juuri koskaan kironnut.
”Minä... taisin pudottaa sen”, Sirius sanoi astuen askeleen kauemmas Lilystä. Hän muisti hyvin kaikki ne taiat, jotka Lily osasi. Ja raivostuneena Lily osasi taiat kaksikymmentä kertaa paremmin.
”Sinä taisit pudottaa sen!” Lily toisti. ”Idiootti! Me emme tule ikinä pääsemään omaan aikaamme!” hän raivosi ja vaipui maahan polvilleen. Tyttö painoi päänsä polviinsa. Sitten hänen kasvonsa kirkastuivat ja hän nousi ylös.
”Nyt tiedän”, hän sanoi. ”Mennään puhumaan Dumbledorelle.”
”Sinäkö kerrot?” Sirius kysyi.
”En todellakaan. Sinun syytäsi tämä on, joten sinä saat kertoa”, Lily sanoi ja hymyili nyt ensimmäistä kertaa nähdessään Siriuksen kauhistuneen katseen.
”Se ei taida olla hyvä idea”, Ginny puuttui puheeseen. Harry nyökytteli vieressä.
”Miten niin?” James kysyi.
”Koska...”, Harry aloitti. ”Dumbledore on kuollut.”
Lily siirsi kätensä suunsa eteen samalla kun kuuli takaansa Jamesin ja Siriuksen huokaukset. Dumbledore? Kuollut? Se ei todellakaan ollut tullut kenellekään kolmikosta mieleen.
Millainen tämä tulevaisuus oikein oli?
