Nimi: Järveni eri vuodenaikoina
Kirjoittaja: Minä! Hohoo
Ikäraja: S
A/N: Joo siis, meillä oli koulussa kirjoitus-kilpailu jonka teema oli järvi. Ehh lol. Lähdin sitten tähän sillä mielellä "rustaan nyt jotain", jonka teinkin. Ja sitten päätin ettei siitä tule mitään ja angstasin vaan, kunnes lähdin kirjoittamaan tätä. Kirjoitettu puolessa tunnissa. o/
***
Järvi on kaunis. Kesäisin sen pintaan heijastuu sininen taivas. Järven pinta on aivan tyyni. Vastarannalta kuuluu, kun joku menee uimaan. Aallot eivät ylety meidän rantaamme asti. Äänet järvi kuitenkin kuljettaa. Aamuyöllä järven pinnan valtaa suuri sumulautta. Toivon, että sen pinnalla voisi kävellä. En näe enää vastarantaa, järvi näyttää suuremmalta kuin miltä se näyttää päivällä. Aamuyöllä se ei ole minun järveni, aamuyöllä se on jonkun muun järvi.
Syksy seuraa kesää, järvi tietää sen. Ruskeat ja oranssit puiden lehdet kelluvat järven pinnalla, ehkä ne kelluvat siinä ikuisuuden. Syksyllä järven pinnan rikkovat rajut syysmyrskyt, jotka sekoittavat veden ja pohjamudan. Järvi ei ole enää kaunis, se on ruma eikä tahdo ketään luokseen. Minä menen kuitenkin, en tahdo järven jäävän yksin. Järvi suuttuu, tuulet suuttuvat, jopa aurinko suuttuu. Lähden pois, palaan kuitenkin. Järvikin tyyntyy ja leppyy aikanaan.
Talvella järvi on loukussa jään alla. Se ei liiku, se on kahlittu. Silloin sen pinnalla voi hyppiä, tanssia ja tehdä lumienkeleitä. Talvella en näe järveä, mutta tiedän sen olevan paikoillaan. Minne se lähtisi, sen on hyvä olla täällä.
Keväällä järvi vapautuu kahleistaan ja se kasvaa, kun pienet purot löytävät sen luokse. Keväällä järvi voi nauraa vapaasti eikä e halua olla enää yksin. Se näkee, kuinka luonto herää talviunestaan. Käteeni eksyy paperi, paperissa on kaunista tekstiä. Petteri Sairanen on siihen kirjoittanut ja se kertoo järvestä. "Tuulesta kertoo kaakkoismyrskyn poikanen suurella selällä, aallot karjuvat veneet surffiin, ja sade sataa."
Järvi toi sateen, sade toi kesän. Järvi on kaunis.
***
A/N2: Btw, voitin sen kilpailun. Pääpalkinto 120€
lol
