Title: Stop crying your heart out
Author: Reiji
Genre: Angst, deathfic, one-shot, songfic
Ratings: K-11
Paritukset: Kyle/Tiffany
Summary: Tämä tarina kertoo pojasta jolla on keuhkosyöpä ja hänen menneisyydestään.
A/N: Kannattaa samalla kun lukee tätä ficciä niin kuunnella Oasiksen Stop crying your heart out
Hold up
Hold on
Don't be scared
You'll never change what's been and gone
Hengityslaitteiden piippaus havahdutti Kylen hereille todella ahdistavasta unesta, jossa hän oli juossut kilparadalla tunti tolkulla, jonka jälkeen hän oli hävinnyt.
Kyllä, hän oli kaksi vuotta sitten ollut koulun paras juoksia, joka oli voittanut kaikki kilpailut. Kunnes sitten hän sai tietää syövästä.
Kaksi vuotta sitten hän oli ollut onnellinen 16 vuotias poika, joka oli vailla huolia.
Tällä hetkellä oli jäljellä enää surullinen muisto noista päivistä joita hän niin kaipasi, olihan hänellä toki ystäviä jotka kävivät vierailuilla joka päivä, eivätkä koskaan jättäneet häntä yksin tai antaneet hänen tuntea itseään hylätyksi.
Kylä hymähti ajatellessaan ystäviään, Steveniä ja Stepheniä. Häntä pelotti ajatus siitä että jonain päivänä hän ei enää tulisi näkemään ystäviään, eikä kyllä paljoa muutakaan.
May your smile (may your smile)
Shine on (shine on)
Don't be scared (don't be scared)
Your destiny may keep you warm
Sairaanhoitaja saapui hänen huoneeseensa ja alkoi kysellä vointia, mitä hyödyttäisi vastata kun ei se kuitenkaan auttaisi paljoa, saisi ehkä lisäaikaa mutta joutuisi silti kärsimään kurkun kivusta ja kaikesta mistä jää paitsi.
Varsinkin nyt kun ei voinut tehdä muuta kuin maata sängyssä ja odottaa kuolemaansa.
Kuolemasta puheen ollen, hänen, Stevenin ja Stephenin porukassa oli ollut neljäskin.
"Steph älä hidastele, jos rouva.Wallance saa meidät kiinni niin olemme mennyttä!" Huusi Ryan, joka oli neljä vuotta sitten muuttanut tänne Sheffieldiin, Hänen hiuksensa olivat vaaleat ja kiharat, Ryan oli porukkamme vitsiniekka, joka sai kaikki hyvälle tuulelle, ja hän keksi aina pilat joita teimme.
"Minä yritän, mutten ole yhtä nopea kuin esimerkiksi Kyle."
"No en minäkään maailman nopein ole, enkä edes juokse tosissani että te pöljät pysyisitte perässä!" Huudahdin. Steven tuhahti ja kääntyi poikien vessaan. Kaikke meistä lysähtivät lattialle ja alkoivat nauramaan, kunnes hengästyimme ja lopetimme.
"Mitäköhän rouva.Wallance on mieltä kun näkee pöytänsä ihan sotkuisena ja litimärkänä?" Stephen naurahti, ja katsoi meitä muita vuorotellen, me vain kohautimme olkiamme.
"Arvakaas mitä jätkät? Me lähetään tänään bilettään!" Käännyimme katsomaan Ryania, joka virnuili päättäväisesti, nyökyttelimme päitämme suostuen ehdotukseen. Olimmehan toissa päivänä saaneet tietää bileistä jotka olivat tarkoitettu 14 vuotiaille, ja mikä tuuri me olimme neljätoista vuotiaita. Tarjolla oli alkoholia, naposteltavaa, hyvää musaa ja kilpailuja.
Myöhmmin samana iltana menimme neljästään bileisiin, joita olime odottaneet. Ry oli heti vauhdissa ja niin oli myös Stephenkin, mutta Steven ei näyttänyt viihtyvän oikein paljoakaan sulautuen siltikki joukkoon. Katselin ympärilleni kaljapullo kädessäni, ja silloin näin jotain todella kaunista, siinä edessäni seisoi tyttö johon olin ollut jo jonkin aikaa ihastunut, hän kysyi minua tanssimaan, minähän suostuin.
En eläissäni ollut tanssinut niin paljon, kappale kappaleen jälkeen olimme kumpikin ihan uuvuksissa ja päätimme mennä kävelylle katselemaan tähtiä.
Kävelimme kadulla tasaista tahtia, käänsin pääni ihastukseeni, jonka nimi on muuten Tiffany.
Hän selvästikkin nautti tähtien katsomisesta, hymyilin, Tiffany hymyili takaisin. Tuijotimme toisiamme hetken aikaa kunnes huulemme kohtasivat, mutta kylläkin vain hetkeksi. Nostin päätäni ja katsoin tähtiin. Näytti kuin ne olisivat kadonneet hiljalleen.
Kävelimme takaisin paikkaan jossa bileet olivat. Tiffany ilmoitti menevänsä kotiin ja päätin itsekkin lähteä.
Matkalla minun takaani tulivat Ryan, Stephen ja Steven, he hyppäsivät päälleni ja nauroivat haisten samalla viinalle.
Ry nousi ensimmäisenä ja lähti ylittämään tietä, silloin joku kaahailija ajoi hänen päältään.
Kaikki tuntui pysähtyvän tai sitten vain tuntui kuin kaikki hidastuisi. Aloimme paniikissa soittamaan apua, eikä yliajaja jäänyt edes paikalle, muistan vain vähäsen kuinka ambulanssi tuli ja vei Ryanin meidän katsoessa järkyttyneenä ja hädissämme, saimme kyydin koteihimme.
Seuraavana päivänä meille ilmoitettiin että Ry oli menehtynyt, silloin tein päätöksen joka on jo kuitenkin haihtunut tuhkaksi.
Cos all of the stars
Are fading away
Just try not to worry
You'll see them some day
Take what you need
And be on your way
And stop crying your heart out
Hoitaja antoi minulle piikin ja lähti, kyynel vierähti poskeltani, tuijotin kattoa muistellen Ryanin hautajaisia. Kuulin oven aukenevan ja käännyin katsomaan kuka tulisi. Stephen ja Steven.
Olen aika onnekas kun ajattelee, minullahan on siltikkin ystäväni tallella.
He kertoivat kaiken maailman asiat minulle, mitä koulussa oli tapahtunut ja juorut ja kaiken mitä heidän mieleensä juolahti.
Minä vain hymyilin ja kuuntelin niin kauan kun he olivat siinä. Meni parikin tuntia kunnes he ilmoittivat lähtevänsä.
Get up (get up)
Come on (come on)
Why're you scared? (I'm not scared)
You'll never change
What's been and gone
Tunteja kului, istuin yksin sängyssäni ja odotin, en tiedä mitä odotin, mutta minä odotin enkä luovuttanut.
Katsoin telkkaria, uutiset, pari komedia sarjaa ja yksi draama sarja.
Illallinen, iltapala, tunti tunnin jälkeen, minä odotin. Nyt tiedän mitä odotin.
Cos all of the stars
Are fading away
Just try not to worry
You'll see them some day
Take what you need
And be on your way
And stop crying your heart out
Kello oli tasan yhdeksän kun revin kaikki letkut ja kaiken maailman vempaimet pois itsestäni.
Kyllähän minä pystyin hengittämään ilman hengityskoneitakin.
Ilma tuntui raskaalta vaikkakin raikkaalta.
Nousin sängyltä ja kävelin ovelle, olin aukaisemassa ovea, kunnes tajusin ikkunan.
Aukaisin sen ja hengitin raikasta ilmaa, kävelin kaapille jossa vaatteeni olivat, pukeuduin.
Kiipesin ikkunasta ulos vaivalloisesti.
Katsoin taivaalle, tähdet katoilivat silmissäni.
Cos all of the stars
Are fading away
Just try not to worry
You'll see them some day
Take what you need
And be on your way
And stop crying your heart out
Lähdin kävelemään, en tiennyt minne olin menossa, lopulta päädyin peace gardens nimiseen puistoon.
Katsoin suihkulähdettä ja vaivuin takaisin muistoihin.
Kävelimme Tiffanyn kanssa puistoon ja istuimme suihkulähteen äärelle, puhuimme kaiken maailman asioita.
Nauroimme ja suutelimme, se oli päivä ennekuin sain kuulla sairaudestani.
Istuin suihkulähteen äärelle ja hymyilin itsekseni. Taivaalta alkoi leijumaan lumihiutaleita.
Tosiasia on ainakin se että me kaikki haihdumme joskus pois. Nyt kun olen kerännyt itselleni monet hyvät ja huonot muistot, voin vai rauhassa nukahtaa ja haihtua pois. Synnyttää uusi tähti taivaalle. Stephen ja Steven te olitte aina luonani, kiitos, kiitos Tiffany, hyvästi.
Nukahdin ja näin unta Ryanista, Stephenistä, Stevenistä, Tiffanysta ja minusta, me olimme yhdessä hyvinä ja vaikeina aikoina. Voin onnellisena todeta että kaikki voivat hyvin.
Sinä iltana taivaalle syntyi uusi tähti.
We're all of us stars
We're fading away
Just try not to worry
You'll see us some day
Just take what you need
And be on your way
And stop crying your heart out
Stop crying your heart out
Stop crying your heart out
// Scarlett muokkasi ikärajan otsikkoon
