Title: Los X-Mas Speciales
Author: PinkuKyuuketsuki, proudly presents.
Beta: Lue ylempi.
Genre: Tämä yrittää tavoitella huumoria, mutta luulen että kurottelee lähinnä sairautta. Saattaapi ihan joulun kunniaksi myös hieman fluffistua. Mitään jännää et tästä löydä, ellet ole lukenut vähintään Los Angelesia, suurempaa ymmärtämistä helpottaa Los Memoriesin lukeminen. Lopussa myös kauniita joululauluja, joita olen itse hieman hienosäätänyt - mitään en omista, pilaan vain.
Fandom: Kuolleiden ihmisten, jotka ovat enkeleiksi muuttuneet, asuinpaikka joulunaikaan.
Rating: K-11. Eiköhän tämä kaikille sovi, pervoutensa takia ei ehkä kaikista pienimmille.
A/N: Spesiaaliluku siis kyseessä, joulun kunniaksi. n____n Enjoy, my friends, then run away screaming.
~
LOS X-MAS SPECIALES – näin se kaikki olisi aina
voinut alkaa.
”Kuka tuo hepsankeikka on?” pieni mies kysyi vaivihkaisesti vieressään seisovalta tummahiuksiselta naiselta.
”Scarlett, Haydenin tyttöystävä. Tosin hänen sukupuolestaan ei olla satavarmoja.” nainen kuiskasi takaisin.
”No jos hänellä on hame niin eikö hän sitten ole poika?” mies kysyi päätä pidemmältä naiselta. Tämä katsoi häntä järkyttyneenä.
”Eikun tyttö. Nainen. Naaras. Epäuros.” mies korjasi kiinnijääneen näköisenä.
”Niinhän sitä tavallinen kaduntallaaja luulisi..” nainen mietti ja suoristeli mekkoaan. ”Käynpä jututtamassa häntä.”
”Voitko pyytää nostamaan tuota hamosta vähän?” mies kysyi ja katseli Scarletia silmät päässä seisoen. Ja ehkä jokin muukin, jossain muualla.
”Pervo.” nainen totesi ja kopisteli korkokengillään tiensä joulukuusen luona kurottelevan androgyynisen henkilön luo.
”Kaipaatko apua?” nainen kysyi ja katseli lateksista ja tiukkaa punaista hametta hämmentyneenä. Paljon ennen polvea loppuva lärpäke päättyi valkoisiin, pehmeisiin haituviin, ja vaaleat sääret kimmelsivät lampunvalossa kuin vastavahattuina. Sentään pojan yläosa oli normaali, valkoinen hihaton paita – nainen kyllä epäili illalla pidettävän wet-shirt-kilpailun olemassaolomahdollisuuksia, se täydentäisi pojan hutsahtavan ulkomuodon.
”Täh?” Scarlett älähti ja kääntyi, kurottelun lopettaen. Ääni paljasti herkkäkorvaiselle henkilön olevan poika, vaikka sävy olikin todella pehmeä ollakseen poikamainen.
”Niin että kaipaatko apua?” nainen kysyi ystävällisesti hymyillen.
”Missä?” poika kysyi tyhmänä ja epäluuloisena.
”Öh.. tähden nostamisessa?” nainen sanoi itsestäänselvyytenä. Hetken Scarlett oli hiljaa.
”Ai! Joo! Okei!” enkeli ymmärsi ja ojensi tähden hymyillen. Nainen naurahti kiusaantuneena, tupsauttaen tähden helposti kuusenlatvaan.
”SCARLETT, PYYHKIMÄÄN!” Hayden huusi jostain kaukaa. Kaikki enkelit, joita oli ehkä yhteensä kymmenen ja jotka olivat kokoontuneet jouluksi yhteen yksinäisyyttä vältellen, kääntyivät hämmentyneinä huudon suuntaan.
”ÄKKIÄ NYT TAI SE KUIVUU!” ääni rääkyi. Scarlett sipsutteli ulos huoneesta, hamettaan alaspäin nykien. Hän nappasi talouspaperirullan mennessään, ja huone alkoi kuhista järkyttyneestä puhevirrasta. Eikö aikuinen mies osannut persettään pyyhkiä?
Scarlett kyykistyi lattialle ja lätkäisi talouspaperipalan lattialle. Glögilasi oli kaatunut, ja Hayden katseli enkelin hameen alle virne suupielessä.
”Mikset pistänyt niitä vaaleanpunaisia?” mies kysyi. Scarlett hämmentyi ja nykäisi hamettaan välittömästi alaspäin, lattialta nousten.
”Miksi minun pitää käyttää tätä hametta?” poika kysyi epätoivoisena ja anellen.
”Koska ostin sen.” Hayden vastasi. Scarlett katsoi miestä sinisillä silmillään, melkein hukkuen myös toiseen Haydenin ostamaan vaatekappaleeseen, yli-isoon ja pörröiseen tonttulakkiin.
Scarlett ryntäsi Hayden perässään yhteiseen tilaan, ja kaikki kääntyivät kuin aalto katsomaan paria. Scarlett rääkyi epäselviä estelysanoja enkelin persettä tuijottavalle Haydenille, josta ei lähtenyt muita ääniä kuin outoja äännähdyksiä silloin tällöin.
”Hayden, rauhoitu!” Scarlett huusi ja kiskaisi ulko-oven auki. Poika törmäsi hieman kuihtuneeseen ja parrattomaan joulupukkiin, joka oli myös harvinaisen kaunis kasvoiltaan.
Vincent tuijotti vaaleaa poikaa hämmentyneenä, vastaavasti taas Haydenia kuin hullua. Hän ei ollut uskonut joutuvansa tilauspukin rooliin, mutta ei sitä enempää ollut odottanut näkevänsä käynneillään hameeseen pukeutunutta alaikäistä poikaa.
”KÄDET POIS SIELTÄ!” Scarlett kiljui ja hypähteli hölmistynyttä Vincentiä vasten.
”Mitä vittua?!” Vincent älähti.
”PUKKI, PELASTA MINUT!” enkeli rääkyi, ja Hayden havahtui jahdistaan.
”NÄPIT IRTI, PARTAVEIKKO! JOLLA EI NÄKÖJÄÄN OLE PARTAA!” Hayden huusi ja koko tila oli hiljentynyt tuijottamaan ovensuuta.
”En minä ole edes vielä-”
”OTA SE IRTI MINUSTA!” Scarlett kimitti paniikissa demonin äänen päälle, ja Vincent puski parin väliin. Hayden kelasi kätensä takaisin omalle puolelleen, tuijottaen joulupukin takana hamettaan alaspäin nykivää poikaa.
”Kiitos..” Scarlett huohotti ja perääntyi huitovien käsien luota.
Hayden ähisi ja puhisi Vincentiä vasten, yrittäen päästä demonin läpi ovensuussa. Vincent ei liikahtanutkaan, vaan tuijotti lähinnä järkyttyneenä miestä. Tämä huitoi demonin taakse käsillään, kuolaten demonin punaista joulupukkikostyymiä vasten.
”VÄISTÄ! TAHDON TONTTUA!” enkeli rääkyi ja Scarlett rääkyi tämän päälle.
”ÄLÄ PÄÄSTÄ SITÄ TÄNNE, SE ON HULLU!” poika huusi. Vincent tyrkkäsi ympäriämpäri kuolaavan Haydenin kauemmas, ja tämä havahtui.
”Perkele..” Hayden örisi uhkaavasti, sitten juoksi pois selkä kyyryssä huutaen jotain elävistä kuolleista pipareista. Vincent rypisti kulmiaan epäuskoisena. Mikä helvetin paikka tämä oli? Mies kääntyi ympäri.
”Kiitos..” Scarlett niiskahti ja ojensi kätensä. ”Olen Scarlett.”
”Öh.. Joulupukki..” Vincent ynähti ja tuijotti pojan hametta hiljaa. Hän ojensi kätensä, kytäten kahta vaaleaa säärtä kuola poskella.
”Tahdotko glögiä?” poika kysyi.
”Täh?” Vincent kysyi ja nosti katseensa Scarletin punaisiin kasvoihin.
”.. tahdotko glögiä?” tämä toisti.
”Ai, juu, joo!” demoni vastasi ja puisteli enkelinsiipiään ennen kuin astui sisään. Hän raahasi täyttä lahjasäkkiä perässään.
Enkelit tuijottivat melkein hengittämättä kun Vincent painoi oven kiinni ja asteli Scarletin perässä keskelle huonetta missä tarjoilupöytä oli.
”Hou-Hou-Houmou vaan kaikille ja silleen.” Vincent kajautti ja enkelit alkoivat yksi kerrallaan keskittyä taas omiin asioihinsa.
”Siinä.” Scarlett sanoi ja ojensi Vincentille lasillisen glögiä.
”Kiitos.” demoni sanoi ja hörppi glögin saman tien.
”Kello on jo melkein yksitoista, onko tämä viimeinen paikkasi?” Scarlett puheli huolettomasti.
”Joo, juu, on.” Vincent sönkötti eikä saanut irstasta pukinkatsettaan irti pojan jaloista.
”Kiva hame.” tämän oli pakko sanoa, ettei vaikuttaisi niin friikiltä. Tai no.
”Öh.. kiitos.” Scarlett mumisi olemattomaan partaansa.
”Oikein mukava.” demoni päivitteli ja katseli jo muualle.
”Juu..” Scarlett päivitteli takaisin.
”Erittäin hienotunteinen.” mies jatkoi jauhamistaan.
”Joo..” enkeli sanoi jo vähän epäluuloisena.
Herkän ja asiaan pureutuvan keskustelun keskeytti pieni mies joka oli pikkuhiljaa hivuttautunut lähemmäs tarjoilupöytää.
”Milloinkas lahjat jaetaan?” mies kyseli vammainen virnistys naamallaan.
”Jaa. No vaikka nyt.” Vincent mumisi murjottaen. Hyvä keskustelu pilattiin.
Demoni nykäisi tuolin persuksensa alle, avaten jalkansa ja sitten ruskean säkkinsä.
”Joulun kunniaksi saatte kurkistaa pukin säkkiin.” joulupukki virnisteli suunnittelemattoman irstaasti. Kukaan ei tosin rynnännyt riemusta kiljuen apajille, paitsi Scarlett, joka oli niin puhtoinen pulmunen ettei tajunnut asian kieroutuneen huumorin puolta.
”APUA MITÄ MINÄ SAAN APUA MITÄ MINÄ SAAN APUA MITÄ MINÄ SAAN APUA MITÄ MINÄ SAAN APUA MITÄ MINÄ SAAN APUA MITÄ MINÄ SAAN APUA MITÄ MINÄ SAAN APUA MITÄ MINÄ SAAN APUA MITÄ MINÄ SAAN AP-”
”TURPA KIINNI!”
Poika hiljentyi ja nappasi kummallisen halonmuotoisen paketin käteensä, ja repi sen auki.
”.. hieromasauva. Kiva.” Scarlett sanoi lehahtaen punaiseksi.
”Oho hups.” Vincent älähti ja nappasi sauvan. Hän heitti sen säkkiin monen muun mielenkiintoisenmuotoisen paketin sekaan.
”Väärät bileet.” hän selitti hekotellen ja kiskaisi esiin uuden säkin. ”Joulun kunniaksi saatte kurkistaa uudestaan pukin eri säkkiin.”
Scarlett nappasi epäröiden paketin säkistä, repien sen auki.
”ANIMALMANIA!” poika kiljahti innoissaan ja ryntäsi kuuseen nauramaan innosta.
Enkelit singahtivat säkin kimppuun, ja Vincent ryömi suman keskeltä rääkätynnäköisenä.
Ehkä tunnin päästä Vincent istui huoneen päädyssä ja istutti enkeleitä polvelleen. Tosin se oli luultavasti vain haavekuvaa, koska kukaan enkeli ei uskaltanut hänen syliinsä tulla – pimahtanut Haydenkin oli etsiytynyt takaisin yleisiin tiloihin, ja puristi Scarletia syliinsä niin tiukasti että tämä ei varmasti lähtenyt pukin polvelle. Sen sijaan poika istui jonkin muun epämukavan kovan päällä kuin polven, ja Haydenin naamalle oli läntätty haaveksuva yhden-suupielen-virnistys.
”Enkö minä voisi mennä, Joulupukki näyttää yksinäiseltä?” Scarlett vinkui ja vääntyi katsomaan Haydeniin. Tämän virne lakkasi hetkeksi, kun hän katsoi huoneen toisessa päässä istuvaa puolinukkuvaa joulupukkia.
”Uniselta lähinnä.” Hayden kommentoi. Vincent hätkähti hereille ja katseli ympärilleen väsyneenä.
”Enkö silti voisi mennä?” Scarlett vikisi anellen.
”Tuo pukki tahtoo panna sinua, tiedäthän sen?” Hayden varmisti vähän äksysti.
”Hulluhan sinä olet!” Scarlett huudahti. ”Joulupukki on rehti ja hyvä mies, ja tuskinpa hän homoksi heittäytyy.”
”Tuo joulupukki onkin vähän erilainen, tuo on tilauspukki.” enkeli huomautti. Scarletin naama venähti.
”Ei tilauspukkeja ole olemassakaan, tuo on oikea joulupukki!” poika melkein huusi kiivastuneena.
”Eihän tuolla ole tynnyrimahaakaan, eikä partaa! Silmätkin ovat hopeiset, pukin silmät ovat iloisensiniset ja posket omenanpunaiset, eikä tuo ole lähellekään sitä. Ihmeellinen pukinvaatteissa hilluva kaunispoika tuo on, mieti nyt vaikka sitä dildoakin.” Hayden selvensi. Scarlett kavahti sanaa.
”Se on hieromasauva!” poika älähti.
”Dildopas, älä kaunistele. Dildo on dildo, piste.” mies kyllästi.
”Älä sano sitä sanaa!” Scarlett hiiskahti kun kaikki olivat kääntyneet kuuntelemaan.
”Dido on hyvä laulaja. Dido on Dido, aina. Piste. Jep.” Hayden sanoi normaalia lujempaa, ja huomio kiinnittyi muualle.
”Minkä joulupukki ihmisten lahjatoiveille mahtaa?” Scarlett kysyi.
”En usko että sadat tontut Korvatunturilla tuhlaavat aikaansa dildojen kokoamiseen.” Hayden totesi.
”HIEROMASAUVOJEN!” Scarlett kiljui naama punaisena. Ihmiset kääntyivät järkyttyneinä katsomaan.
”.. olemassaolo on.. kamalaa.” poika piipitti naama tomaatinpunaisena.
Kun pöly oli laskeutunut, Hayden jatkoi:
”Tuossa pukissa on muutakin outoa. Se on höystänyt glögimaljaa koko illan jollain omilla eritteillään. Katso, nytkin.”
Scarlett katsoi joulupukkiin, joka kaatoi hihastaan jotain kirkasta kutsuvanpunaisen glögin sekaan. Tämä pälyili ympärilleen epäluuloisena, ja huomasi Haydenin ja Scarletin tuijotuksen. Silmänräpäyksessä pukki oli kääntynyt muualle, ihastellen ihastuttavaa tapettia seinällä. Vincent istui takaisin penkilleen, mulkoillen Haydenia hiljaa.
~
Vincent oli juuri nukahtamaisillaan, kun tunsi painoa polvellaan. Ensiksi hän näki Scarletin ujosti hymyilevät kasvot, sitten Haydenin möksylöivän katseen hänen vieressään.
”Ja pukki on sitten siivosti.” mies tokaisi epäluuloisena, siipiään heilauttaen.
”Ainahan minä, mitä sinä mietit.” Vincent naurahti ja käänsi katseensa Scarletiin. ”Mitäs sinä tahdot pukilta?”
Scarlett tuijotti Vincentiä kauhusta kankeana, suu tiukasti kiinni.
”No, sano jotain!” Hayden ärähti ja tuuppasi poikaa olkapäähän. ”Sinä tänne tahdoit.”
Pojan silmiin alkoi nousta kyyneliä, ja alahuuli väpättää. Demoni tuijotti enkeliä hölmistyneenä.
”Se pelkää sinua.” Hayden tajusi, ja Scarlett alkoi hapuilla käsillään takaisin Haydenin luo. Enkeli nosti Scarletin pois Vincentin polvelta syliinsä, taputellen niiskuttavaa Scarletia selälle rauhoitellen. Poika alkoi piipittää hiljaa, puristaen itseään Haydenia vasten.
”ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄHÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ-”
”Hys.” Hayden mumisi tympääntyneenä. Molemmat katosivat mystisesti keittiötilan puolelle.
Vincent nousi penkiltä, vilkaisi pikkuhiljaa tyhjäksi käyvää tilaa ja lähti lampsimaan ulko-ovea kohti. Hän aukaisi oven, siirtyi ulkopuolelle ja painoi oven kiinni perässään. Los Angeles oli lumen peitossa, ja öisin veden sijaan satoi lunta.
Demoni veti tonttulakin päästään, haukotteli, askelsi kadunvarteen ja istui. Hän hieroi silmiään väsyneenä, katsellen ympärilleen. Katulamput oli koristeltu kirkkaisiin jouluvaloihin, eikä näin jouluna missään ollut mitään.
Vincent oli aina viettänyt joulunsa yksin. Ei hän sitä juhlistanut, teki siitä muista päivistä eroavan vain sillä että piti silloin taukoa kaikesta demonisesta pröystäilystä – ei tappanut eikä raiskannut, vietti vain hiljaisen päivän itselleen. Joskus hänestä tuntui ettei muistanut elämästään muuta kuin joulut, silloin hänellä oli aikaa.
Joku koputti demonia olkapäälle, ja jättimäinen lumihiutale tippui samalla hetkellä hänen kädelleen. Vincent nousi seisomaan ja kääntyi, nähden itkeneen Scarletin edessään. Tämä katsoi demonia ujosti, sanomatta mitään.
”Niin?” Vincent kysyi kiinnostuneena.
”Anteeksi tuo äskeinen. Minua vain kävi pelottamaan.” enkeli sanoi hämmentyneenä. Vincent tiesi syynkin joka oli harvinaisen yksinkertainen - hän oli demoni.
”Ei se mitään.” mies totesi ja hymyili vähän. Scarlett oli todella viehättävä pojaksi, vaikka ilman tuota hamettakin. Tai siis vaikka housutkin jalassa, piti sanoa.
”Saanko minä toivoa enää mitään?” poika kysyi epätoivoisen näköisenä.
”Senkus, olit rohkea kun lähdit perään.” demoni sanoi.
”Hmm.. kun en tiedä mitä toivoisin. Sain jo Animalmanian..” poika alkoi pohtia ääneen. Vincent katseli pojan keskittynyttä katsetta ilme heltyen ja mahassa hassulta tuntuen. Hän oli todella, todella viehättävä. Ja suloinen.
”Ehkä minä toivon sitten vain.. hmm. Toivon sinulle jotain!” Scarlett keksi. Vincentin naama venähti.
”Mitä?” demoni kysyi kuin olisi väärin kuullut.
”Niin, kukaan tuskin toivoo sinulle koskaan lahjoja. Etkä sinä saa jouluisin mitään.. Mitä sinä tahtoisit?” enkeli kysyi hymyillen kuin Naantalin aurinko. Ja mikä typerä sanonta sekin oli.
”Öh.. en minä tahdo mitään.” Vincent ynähti hölmistyneenä.
”Pakkohan sinun on jotain tahtoa?” enkeli kysyi ja katsoi Vincentiä hopeisiin silmiin.
”No kai sitä jotain on, mutta en usko että sellaista saan.” demoni myönsi salamyhkäisesti. Vihjausta Scarlett ei kuitenkaan tajunnut.
”Millainen se sellainen joulupukki on, joka ei joulun taikaan usko?” poika kysyi hymy äänessään.
”Tilauspukki.” demoni vastasi huvittuneena. Scarlett rypisti kulmiaan.
”Onko sellaisia olemassa?” enkeli kyseenalaisti.
Vincent tuijotti poikaa oletko-sinä-tosissasi -ilmeellä.
”Ei, vitsailin.” Vincent päätyi vastaamaan. Poika näytti olevan onnellinen ilman totuuttakin.
”No minä jo ihmettelin.” Scarlett mutisi ja hymyili taas. Vincent hymyili takaisin, katsoen poikaa sinisiin silmiin. Tämä hämmentyi hetkeksi, mutta sitten heltyi takaisin hymyilemään.
”Missä sinun porosi ovat?” Scarlett kysyi rikkoen hiljaisuuden jonka tuuli oli jo rikkonut.
”Olin tässä lähellä, niin jätin ne kotiin.” demoni sanoi.
”Eihän Korvatunturi ole lähimaillakaan -”
”Kuuntele.” Vincent keskeytti. Scarlett hiljeni välittömästi ja keskittyi kuuntelemaan. Tonttujako?
Demoni hymyili hiljaa, katsoen enkeliä. Vasta nyt tämä tajusi ettei ollut mitään kuultavaa.
”Olet oudoin joulupukki jonka olen tavannut.” Scarlett hymähti hiljaa. Vincent ei vastannut, vaan astui vähän lähemmäs enkeliä, otti tämän pään käsiinsä ja suuteli.
Lumi leijaili maahan heidän ympärillään, ja Scarlett aukaisi silmänsä hämmentyneenä.
”Ai..” poika kommentoi tyhmänä.
”Enköhän minä ole jouluni saanut.” Vincent sanoi.
”SAAAAAAAAAATANA!” Haydenin ääni kuului ulko-ovelta, ja Vincent väisti lentävää boolimaljaa. ”PERKELEEN PUKKI, TULE TÄNNE!”
”Me tapaamme vielä, Scarlett.” Vincent hymyili ja antoi pojalle nopean suukon ennen kuin jätti lahjasäkkinsä maahan ja loikki karkuun. ”HOU-HOU-HOUMOU VAAN JA SILLEE!”
~
Ja tähän päättyy eeppinen jouluspesiaali – Pinku toivottaa teille
kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Kiitos lukijoille, ja muistakaa: tilauspukkeja ei ole olemassakaan, on vain yksi ja ainoa joulupukki! Ja se joulupukki taas.. se on Vincent. Joten, kun ilta koittaa 24. päivänä ja pukki alkaa kolistella ovella.. tiedätte kuka se on. JOKAINEN ”tilauspukki” on Vincent, joten naurakaa kun hyväuskoiset pikkusiskonne ja veljenne istuvat
pukin polvelle. Muistakaa myös, että pukin
säkki pitää oikeasti sisällään alastoman Scarletin, joka nousee tanssahtelemaan
Aural Vampiren Repomanin tahdissa lahjapaketit manboobseja sensuroiden. Älkää irrottako katsettanne pukista taikka säkistä, ette tiedäkään mitä tapahtuu kun silmänne räpsähtää - kerrankin!
Jos olette oikein reippaita, voitte myös laulaa pukille näillä hienoilla uusilla sanoituksilla. Tämä ei ole klassikkojen halventamista, tämä on pientä hienosäätöä! En omista kappaleita millään lailla.
(Alkuperäinen versio: Petteri Punakuono)
Hayden Punahapsi
Muistat Vincentin, Scarletin, Ennustajamummelin varmaan
ja Neddyn ja maanviljelijän harmaan
mutta paskiainen tää sulta usein unhohon jää..
Hayden Detroit oli homo nimeltään
ollut ei loiste ihmeellinen Haydenimme pään!
Haukkuivat lukijat Finissä, kusipääksi pilkaten
tuosta vaan saikin silloin, Pinku pieni aattehen!
Aattoilta pitkä on, aika kivuton
Hayden vois ruoskallaan, Losin tuoda foorumiin!
Hayden siitä asti, Pinkun sormia spänkäten
johtaa luvut riemuisasti, luokse lukijoiden kilttien!
Luokse lukijoiden kilttien!
–
(Alkuperäinen versio: Joulu on taas)
Joulu on ekaa kertaa
Joulu on ekaa kertaa, joulu on ekaa kertaa,
astiat täynnä (epäilyttävää valkoista) asiaa!
Joulu on ekaa kertaa, joulu on ekaa kertaa,
astiat täynnä (epäilyttävää valkoista) asiaa!
Nyt sitä lentää, nyt sitä lentää,
vatsalle, päälle, asiaa.
Nyt sitä lentää, nyt sitä lentää,
vatsalle, päälle, asiaa.
–
(Alkuperäinen versio: Joulupukki, Joulupukki)
Vinssupukki, Vinssupukki
Lukijat:Vinssupukki, Vinssupukki,
outo pervo, vanha hullu,
eikö esitys paina mieltä?
Käypä tänne, vaik ois syytä pelätä
Oothan meille vanha kurppa,
seksiaddikti pukki, tunnevammainen ääliö.
Tääl on myöskin kiltti Skarppa,
sinisilmä, hölmö hintti.
Vinssupukki, Vinssupukki,
outo pervo, vanha hullu,
vietä yötä Skarpan luona
siellä hänen kauhunansa.
Tervetullut kylään aina,
käypä sänkyyn, häntä paina
tai jos kahteen, tahdot tulla,
kahta hauskempaa on sulla!
Vinssupukki:Kiitos, kiitos, kiltit lukijat,
perversiosta kärsivät, sairaat mielet.
Terve teille, pienokaiset,
dataavaiset, hihkuvaiset!
Hauska tääl ois iltasessio,
vaan on vielä entiset kesken:
Skarpan luota Lancen luokse
mulla osoitteen suunta juoksee.
Lukijat:Vinssupukki, Vinssupukki,
outo pervo, vanha hullu,
viivy vielä pieni hetki,
vaikka onkin suuret himot.
Tässä tuomme sulle ”mettä”,
lämmintä kuin SENSUROITU.
Sitten jaksat pitkän yösi
hässiä kuin aimo kani.
Vinssupukki:Kiitos vaan nyt kiltit lukijat,
Perversiosta kärsivät, sairaat mielet!
Täs on teille ”muistiaiset”,
pienet.. joulumaistiaiset.. *mwahrahrahrahh..*
Lukijat:Kiitos sulle, himoisa homppeli,
ystävämme Vinssupukki.
Taas kun päästään ensi yöhön,
muista käydä heti työhön!
–
(Alkuperäinen versio: Joulupukki matkaan jo käy!)
Vinssupukki matkaan jo käy!
Ei huutaa saa, ei rimpuilla saa,
joku voi tulla selkäsi taa.
Vinssupukki matkaan jo käy.
Nyt demonin kirjaan merkitään taas:
sinä vai hän, ajatelkaas!
Vinssupukki matkaan jo käy.
Taas pienet hintit liikkuu
ja Vinssulle tekstailee,
niin Vinssupukki tietää saa,
kuka rauhan ansaitsee.
Siis: Ei huutaa saa, ei rimpuilla saa,
rauha on paljon mukavampaa.
Vinssupukki matkaan jo käy.
Ken lelut nuo saa,
ken asut nuo saa?
Monta on pientä uhriaan.
Vinssupukki matkaan jo käy.
Hän hamoset hienot pojille tuo,
tytöille rukkaset upeat nuo.
Vinssupukki matkaan jo käy.
Ja kohta luona oven
taas kolkkeen kuulla voit,
taas Skarpan köydet aukaistaan
ja joulu”laulut” ”soi”.
Siis: Ei meluta saa, ei rimpuilla saa,
Vinssu voi tulla ikkunan taa.
Vinssupukki matkaan jo käy.
–
HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!Yours, Pinku
// EDIT: komea typo toisessa kohdassa koko juttua. <'D
