Nimi: Kaikki hyvä katoaa aikanaan
Kirjoittaja: nnelli.
Paritus: Hermione/Ron, Hermione/Harry, Hermione/Draco
Ikäraja: K-11
Tyyli: huumori, söpöily
Yhteenveto: Hermionen kamppailua eri miesten välillä.
____________________________________________________________________
Luku 1.
Hermione avasi oven Hunajaherttuan oven. Sisällä kävi karmea vilske. Oppilaat ostivat sokeri sulkakyniä ja suklaasammakoita. Ihmistulva ajoi tytön pois. Hermione päätti, että hän antaa ruuhkan laantua ja lähti kävelemään Matami Puddifootin teehuoneelle.
Hermione istui vaaleanpunaisen röyhelön peittämässä pöydässä juoden teepussin värjäämää vihreää teetä. Ihmiset ympärillä olivat selvästi treffeillä tai tytöt olivat vain raahanneet pojat istumaan ”tylyahon ainoaan vähänkään romanttiseen paikkaan”. Tyttö nosti teekupin suulleen ja hörppäsi aimo annoksen. Hän huokaisi. Ainoa tyttö koulussa joka ei saanut treffiä ystävänpäivälle. Hermione painoi päänsä käsiinsä.
Yhtäkkiä sumuisesta nurkasta kuului Cho Changin kimeä huuto.
”Älä enää ikinä puhu minulle noin, senkin puoliverinen paska!”, Cho juoksi Puddifootin ovesta ulos kyyneleet poskillaan. Kaikki silmäparit kääntyivät nurkkaan. Sieltä asteli syyllisen näköinen Harry Potter.
Hermione kuuli muutaman ”olisi pitänyt arvata”- mutinan. Harry lähti laahustamaan ovelle.
”Hei Harry! Tule tänne!”, Hermione huikkasi. Harry kurotti kaulaansa ja katseli ympärilleen hämillään. Vihdoin hän huomasi Hermionen. Poika tuli puolijuoksua tytön luo. Harry istui pienelle pinkille jakkaralle.
”Mitä tapahtui?”, Hermione kysyi. Harry punastui saman tien.
”Puhuin vähän tuhmia ja menin liian pitkälle, ööh – Cedric asioissa.”, Harry myönsi punaisena. Hermionen silmät pullistuivat.
”Harry, minä olen sanonut sinulle. Et saa puhua Cedricistä!”, Hermione kivahti. Harry hieroi kaulaansa.
”Puhutaan jostain muusta.”, hän ehdotti. Hermione nyökkäsi.
Pitkän keskustelutuokion jälkeen parivaljakko päätti jättää teehuoneen ja suunnistaa jonnekin muualle.
”Hermione, haluan antaa sinulle tämän.”, Harry sanoi Hermionelle. Poika ojensi vaaleanpunaisen sydämen muotoisen suklaarasian Hermionelle. Hermione otti sen käteensä.
”Et ehtinyt antaa tätä Cholle, vai?”, hän kysyi epäilevästi. Harryn kasvoille levisi häpeän puna. Hän nyökkäsi. Hermione laittoi rasia laukkuunsa ja hymyili.
”Hyvä niin, tekee mieli suklaata.”, tyttö sanoi. Harry naurahti. Ilmaan leijaili höyryä. Oli harvinaisen kylmä helmikuu. He kävelivät Tylyahon katua pitkin. Lumi narskui kenkien alla. Hiljaisen hetken jälkeen Harry kysyi: ”Kuulitko että Fred ja George koittavat ostaa Sekon puotia, jotta he voisivat laajentaa Weasleyn Welhowitsejä?”, Harry otti hytisevän Hermionen kädestä. Hermione nyökkäsi.
”Kuulin jotain Ronilta.”, hän sanoi ja jatkoi saman tien: ”Minulla on kylmä, mennäänkö johonkin lämmittelemään?”. Harry johdatti Hermionen Hunajaherttualle.
Ruuhka ei ollut enää yhtään paha. Useimmat oppilaat olivat jo lähteneet linnaan. Hyllyt olivat melkein tyhjät. Hyllyillä oli vain pari Bertie Bottin joka maun rae - pakettia ja Mustaherukka rommi pulloa. Luukku lattiassa avautui. Matami Silverscot tuli esille. Hän oli Hunajaherttualla harjoittelijana. Harry nappasi hyllyltä pullon ja sanoi: ”Sinulle.”. Hermione nauroi. Harryn mennessä kassalle Mustaherukka rommin kanssa, hän huomasi myös Kookosjääkuutioita. Harry otti niitäkin käteensä ja asetti ostoksensa tiskille. Silverscot naputteli hinnan kassaan. Matami peri Harryn rahat. Harry ja Hermione poistuivat Hunajaherttuan ovesta.
Harry vilkaisi kelloa. Hän irvisti Hermionelle.
”Kello on jo yhdeksän, meidän pitää mennä.”, hän sanoi. Hermione ähkäisi.
”Täällä oli hauskaa, sinun kanssasi. Sitä paitsi kengät puristavat.”, Hermione katsoi jalkoihinsa. Yhdellä sulavalla liikkeellä Harry nappasi Hermionen syliinsä ja lähti kävelemään Tylypahkaa kohti.
Harry korkkasi mustaherukka rommin. Pamahdus täytti oleskeluhuoneen. Harry kaatoi juomaa kahteen lasiin. Hermione otti omansa käteen ja heitti juoman kurkkuunsa yhdellä kertaa. Tyttö kolautti lasin pöytään vaatien lisää. Harry kaatoi Hermionen lasin täyteen. Tällä kertaa hän joi sen hitaammin. Harrykin pakottautui juomaan omansa; hän ei pitänyt mustaherukka rommista, mutta joi sitä Hermionen mieliksi.
Pullo oli tyhjä. Hermione litki lasinsa pohjat. Harry huokaisi. Oleskeluhuoneen takassa oli tuli. Ääniä ei ollut. Vain Harry ja Hermione istuivat nojatuoleissa. Valot oli laitettu pois päältä.
”Odota hetki.”, Harry sanoi. Ennen kuin Hermione ymmärsi mitään, Harry oli jo kadonnut pimeyteen. Tyttö kääntyi katsomaan takkaa. Kului vain minuutti, kun Harry taas palasi. Kädessään hänellä oli tuliviski pullo.
”Lahja Frediltä ja Georgelta.”, Harry virnisti. Hermione katsoi pulloa. Hän ei ollut koskaan maistanut tuliviskiä. Harry avasi pullon. Taas kerran Hermionen lasi täyttyi, tällä kertaa punertavasta aineesta. Hermione nosti lasin varovasti huulilleen ja kaatoi polttavan aineen suuhunsa.
”Se ei ole namia, mutta siihen jää koukkuun.”, Harry totesi juodessaan jo toista lasia. Hermione räpytteli silmiään. Harry kaatoi tälle lisää. Lasi toisensa jälkeen Hermione kumosi juoman kurkkuunsa. Pian tämäkin pullo oli tyhjä.
Kummatkin istuivat hiljaa. Takan tuli lämmitti vielä hiilloksilla. Hetken mielijohteesta Hermione nousi ylös ja istui Harryn syliin. Harry katsoi Hermionea ihmetellen. Hermione painoi huulensa Harryn pehmeisiin huuliin. Harry vastasi suudelmaan rajusti. Hermionen päähän nousivat syyllisyyden tunteet: hän on kiltti tyttö. Harry huulet siirtyivät tytön kaulalle. Hermione riisui päällimmäisen paitansa vasten tahtoaan. Yhtäkkiä oleskeluhuoneen valot syttyivät. Harry ja Hermione jähmettyivät. Ron seisoi portaiden juurella.
”Hermione tule, on meidän vartiointi vuoromme.”, hän sanoi. Harry painautui nojatuoliin. Hermione nousi tuolistaan. Hän käveli Ronin kanssa muotokuva-aukosta ja katsoi taakseen. Harry oli kadonnut jo yläkertaan.
__________________________________________________________________________
Joo tuli aivan älyttömän lyhyt! En oo mikään paras kirjoittaja, mutta koitan tässä väsätä jotain. Kommentteja jos sais
