Kirjoittaja Aihe: Tähtien tuoksu (S, Charlie/OC)  (Luettu 2002 kertaa)

Isilwen

  • ***
  • Viestejä: 490
  • Wildfire
Tähtien tuoksu (S, Charlie/OC)
« : 29.04.2009 03:42:41 »
Author: minä
Paring: Charlie/OC
Rating: S
Genre: romance
A/N: Minä tahdoin kirjoittaa Charliesta, koska olen aina pitänyt hänestä eniten Weasleyn perheestä. Kertojana on oma hahmoni, tyttö. Tämä on näitä valvottujen öiden lyhyitä tuotoksia, oman elämäni muokkaamaa. Kommentit ovat tietysti toivottuja.

-----


Minä olen tuntenut sinut monta vuotta.

Niin monta, että lopetin laskemasta kun olisi pitänyt siirtyä varpaisiin. Sinä suutelet niistä jokaista ja lasket puolestani. Muiden vuosien paino kasvaa harteillani, niiden ei koskaan.

Kesä poltti tukkasi punaiseksi pilveksi silloin kauan sitten, kun oli Tylypahkan piilopaikat, ukkosen alkusoinnut Rääkyvän röttelön yllä, sinä ja minä ja kaikki ne vuodet, kai minä olin sinulle kuin pikkusisko, sinä minulle niin paljon enemmän. Olen rakastanut sinua niistä ajoista lähtien, rakastunut vaikkei minun ollut tarkoitus rakastua, ei tietenkään ja silti se oli sinun kokonaan, minun sykähtelevä sydämeni.

Osa niistä vuosista on myös vuosia, jolloin en nähnyt sinua, sinä lähdit pois, minä nousin yksin punaiseen junaan syksyn tullen. Kävelin Tylypahkan järven rannalla, ajattelin että jokaisen askeleni alla on myös sinun jalanjälkesi. Minä pidin siitä ajatuksesta. Jäin kiinni toisiin katseisiin, annoin toisten tulla sisälleni, ihmettelemään miksi en koskaan päästänyt sen lähemmäs kuitenkaan.

Sinä kirjoitit minulle matkoiltasi. Kerroit Afrikan savanneista ja poppamiehistä, kuinka Intiassa törmäsit vanhaan tietäjään joka vei sinut lentävien tiikereiden selässä Himalajan korkeimmille huipuille ja kuinka lopulta päädyit Romaniaan, tahdoit tutkia lohikäärmeitä. Sinä olitkin aina ollut uhkarohkea, aina katse horisontissa eikä mikään ollut sinulle tarpeeksi aavaa, jotta olisit voinut tuntea olevasi vapaa. Minä jäin Englantiin, hautauduin lumisen asuntoni teentuoksuisiin huoneisiin, parantajaopintojeni pariin ja laihan miehen syliin.

Eräänä talvi-iltana ilmestyit ovelleni, lumihiutaleita takinkauluksella, kaukomaiden tuoksua ihollasi, nimeni huulillasi, Isabela. Kerroit haluavasi viedä minut kanssasi Romaniaan lohikäärmeitä jahtaamaan. Ripustauduin katseellani harteillesi, silmäripsiisi, tutunvärisiin iiriksiin. Sängyssäni tuhisi toinen mies, keittiönpöydällä oli puoliksi juotu iltateekuppi, koko elämäni oppikirjoineen, Lontoon kaduilla kopisevine korkoineen, keskeneräisine haaveineen ja kirjeineen, ja minä lähdin, tietysti minä lähdin. Romanian vuoret kohosivat vasten tummaa taivasta, tähdet porautuivat sen läpi, lohikäärmeiden lieskoja pimeydessä ja huurteinen viima joka heitti hiukseni sekaisin, sinun kuiskutuksesi sai sydämeni hakkaamaan.

Ja jos tähdillä on tuoksu, ne tuoksuvat nahkahansikkailta, ukkoselta, tummien vuorten varjoilta, punatukkaiselta pojalta.

Tänään herään vierestäsi, sinä havahdut hymyilemään. Kosketan poskeasi, suutelen silmäluomiasi, solisluitasi, painan korvani rinnallesi, täsmälleen sydämesi kohdalle ja kuuntelen kuinka olet siinä, juuri sinä ja siinä, lämpimänä ja elävänä vartaloni alla. Tahtoisin kuiskata ”hei rakastan sinua”, mutta vielä tänään en uskalla.

Sinä ymmärrät kyllä ja tulevien vuosien paino katoaa.
« Viimeksi muokattu: 18.05.2015 03:22:08 kirjoittanut Kaapo »
Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä
et löydä perille


~ Tommy Tabermann

https://harrydracorecs.wordpress.com/

Pops

  • Rouva Minerva
  • ***
  • Viestejä: 1 222
Vs: Tähtien tuoksu
« Vastaus #1 : 29.04.2009 12:51:38 »
Lainaus
Minä tahdoin kirjoittaa Charliesta, koska olen aina pitänyt hänestä eniten Weasleyn perheestä.
Jo pelkästään tämän takia tartuin tähän, koska Charlie on ollut aina myös minun suosikkini.

Kovin kaunista tekstiä. Lyhyitä lauseita, jotka sopivat tällaiseen kerrontaan todellakin hyvin. Joissakin kohdin paistaa hyvin läpi se, että tämä teksti on sinulle henkilökohtainen, mutta parasta tekstiä kyllä sillä tavalla syntyykin.

Lainaus
Kesä poltti tukkasi punaiseksi pilveksi silloin kauan sitten, kun oli Tylypahkan piilopaikat, ukkosen alkusoinnut Rääkyvän röttelön yllä, sinä ja minä ja kaikki ne vuodet, kai minä olin sinulle kuin pikkusisko, sinä minulle niin paljon enemmän.
Tässä on hyvä esimerkki niistä lyhyistä lauseista, jotka toimivat tässä. Kaunista. <3

Lainaus
Eräänä talvi-iltana ilmestyit ovelleni, lumihiutaleita takinkauluksella, kaukomaiden tuoksua ihollasi, nimeni huulillasi, Isabela.
Voi aww, vaikeaa arvata, mistä inspiraatio juuri nimeen Isabela. ;)

Lainaus
Sinä ymmärrät kyllä ja tulevien vuosien paino katoaa.
Ja tämä kruunasi koko tekstin, niinhän se menee.

Oikein mukava, söpö teksti. Pitäisikö tätä vielä vähän ihkuttaa lisää, vai riittääköhän tämä jo? :P
Have a biscuit, Potter!

prinessa

  • ***
  • Viestejä: 62
Vs: Tähtien tuoksu (K-7, Charlie/OC)
« Vastaus #2 : 16.07.2012 21:17:06 »
Ajattelin aluksi olla ilkeä ja jättää kokonaan kommentoimatta. Puolustuksekseni ajattelin, että siitä on kuitenkin niin kauan aikaa, kun olen viimeksi täällä ihan kunnolla pyörinyt ja oikeasti lukenut jotakin niin, että se olisi jäänyt päähän kummittelemaan. Ajattelin, etten enää osaa kommentoida (enpä ole koskaan kyllä erityisen hyvin osannutkaan) ja rakentava palaute jäisi taas muiden huoleksi. No luettuani tämän loppuun ja tarkasteltuani vielä noita suloisia virkkeitä päätin, etten voi olla niin ilkeä, että lähtisin, jättämättä kommenttia.

Charlie on minustakin aivan ihana hahmo, vaikka hän valitettavasti esiintyykin kirjoissa niin kovin vähän. Löydän myös harvemmin sellaisia ficcejä, missä Charlie olisi sellainen, miksi itse hänet kuvittelen. Koska olen vieläpä niin tarkka parituksesta, on melkein mahdotonta löytää sellaista luettavaa, missä Charlie olisi suuressa roolissa. Nyt kuitenkin löysin jotakin sellaista, mitä olin jo pitkään kaivannut.
Hahmon luonnetta oli kuvailtu minusta hyvin ja se oli upotettu jonnekin tuonne rivien väliin. Kerroit siitä kyllä suoraan, mutta jätit kuitenkin sopivasti sanomatta, jotta pystyin täyttämään oman kuvani Charliesta.

Minä-kertojasta on joskus vaikea pitää, koska sillä on yllättävän vaikeaa kirjoittaa, mutta sinä olit onnistunut siinäkin täydellisesti. Sanavalinnat jäivät helisemään korviin ja lukemisen ajaksi minut täytti mukava lämpöinen tunne. Semmoinen suloinen tunne, mikä tulee aina, katsoessa hempeitä elokuvakohtauksia, istuessa takkatulen äärellä kaakaokuppi kädessä tai kuuntelemassa kliseisiä rakkauslauluja.
Lauseita ei oltu turhaa venytetty (ei sillä tavalla kuin minulla on aina tapana tehdä niin, että yhteen virkkeeseen mahtuu kymmenen virkettä. siitä tavasta pitäisi koittaa päästä eroon -ja minä ihan totta yritän!-) ja tekstiä oli helppo lukea, kun kaikki oleellinen ilmaistiin yksinkertaisella tavalla.

Se minun on vielä sanottava, että varpaista puhuminen ja niiden huomioiminen lauseessa on aina suloista, joten siitä iso plussa!

Ehkä minä nyt sain sanottua jotakin järkevää. Tai ei välttämättä edes niin järkevää, mutta voinpa hyvälla omatunnolla nyt ajatella, että kommentoin tänne.

~prinessa, tyttö joka yritti kertotaulu kokeessa vielä yläasteellakin käyttää varpaitaan, mutta ei siltikään menestynyt mitenkään erityisen hyvin kokeessa.