Kirjoittanut: Chibi
Beta: Foorumin ulkopuolella
Ikäraja: S
Aiheet: Draama, humor?
Fandom: Kingdom Hearts
Disclaimer: Hahmothan kuuluvat (ne, jotka voi KH-sta tunnistaa) KH 2:sen luojalle, mutta ne, joita ei voi tunnistaa, ovat minun.
A/N: Joku ystäväni puhui, kuinka ihanat äänet juuri näillä KH-hahmoilla on. Joten päätin laittaa pojat laulamaan...
1. Luku
You Can't Hide
Musta t-paita kiristi, nahkahousut olivat tiukat ja tunnelma oli tiivis. Kaikki odottivat bändin ensi-esiintymistä. Roxas istui lavan taka-alalla ja odotti, että muut jäsenet olisi esitelty.
"Roxie", Zexion kuiskasi ja pukkasi Roxasta kyynärpäällä. Roxas nousi ja käveli spottivalon osoittamalle paikalle. Yleisö villiintyi ja tavaraa lensi lavalle, mutta Roxas ei välittänyt.Hän oli cool ja kaikki oli mahdollisimman hyvin.
Zexion käveli lavalle Roxaksen perässä esitellen muutkin bändin jäsenet spottivalolla.
"Roxas, 16 vuotta. Laulu ja kitara." Yleisö jaksoi vain kiljua, kun spotti siirtyi Roxaksesta Marluxiaan, jolla oli päälla pinkki T-paita ja mustat pillifarkut.
"Marluxia, 19 vuotta. Basso", Marluxia soitti muutaman soinnun, ennen kuin spottivalo siirtyi seuraavaan henkilöön.
"Xaldin, 19 vuotta. Rummut", Xaldin nousi seisomaan ja heitti yhdet kapulat yleisön sekaan. Pojalla oli päällään löysät farkut ja löysä tummansininen T-paita, joka lösäji melkein polvissa.
"Demyx, 17 vuotta. Kitara ja laulu", Demyxillä oli päällään valkoinen T-paita, sen päällä vaaleansinien farkkutakki ja jalassa vaaleansiniset perusfarkut. Demyx heilautti kättään ja Roxas olisi voinut vaikka vannoa, että joku yleisössä pyörtyi.
"Axel, 18 vuotta. Syntikka ja samalla laulujen erikoistehosteet, sekä miksaus", punapaitainen Axel nosti kuulokkeet korvilleen ja alkoi naputella erikoistehosteitaan saaden yleisön hurraamaan.
"No niin, minä katoan, niin päästetään You Can't Hide vauhtiin", Zexion sanoi ja katosi lavalta säätelemään valoja Xemnaksen seuraksi.
"Ihanaa päästä kohta hotellille. Minä en sitten kirjoita yhtäkään nimikirjoitusta tietäkää se", Marluxia valitti lysähtäessään takahuoneen nahkasohvalle. Demyx valitti, että tämä petti fanitytöt.
"Ne sai ihan tarpeeksi fanipalvelua noista. Ne mitään nimmareita tarvi", Marluxia sanoi ja osoitti toisella sohvalla suutelevia Roxasta ja Axelia.
"Hoi lemmenpari, täällä aiotaan tehdä lähtöä fanien sekaan", Demyx valitti ja kaatoi juomapullonsa sisällön parin päälle. Axel nousi sohvalta ja uhkasi, että mikäli Demyxillä ei olisi lainata fööniä ja hiuslakkaa, niin häntä ei nähtäisi ulkona koko päivänä.
"Minulla on fööni", Marluxia sanoi ja osoitti kirkkaan pinkkiä laukkua sohvan vieressä. Axel alkoi kaivella laukkua ja Roxas otti tuolilta pyyhkeen kuivatakseen hiuksensa sillä.
Hetken päästä Axel tuli pesuhuoneesta hiukset roikkuen elottomina kohti lattiaa.
"Ei kellään ois lainata lakkaa tai vahaa. Ei me oikeesti kauan", Axel sanoi ja Roxas tökkäsi tämän käteen vahapurkin.
"Minä rakastan sinua", Axel sanoi ja painoi suukon Roxaksen otsalle poistuen sitten pesuhuoneen puolelle. Demyx, Marluxia ja Xaldin pyörittelivät päitään, mutta Zexion tyrshkähti ja meni kertomaan lehdistölle, että You Can't Hide olisi valmis vartin kuluttua.
"Mikä sai teidät aloittamaan soittamisen?" kysyi eräs vaaleahiuksinen nainen, jonka hiukset oli letitetty kahdelle letille.
"Kaikkihan lähti siitä, kun meidän pikku Demdem sai oman sähkökitaran kaksi vuotta sitten", Axel aloitti ja Demyx jatkoi, että Roxaksella oli kyllä ollut kitara pidempäänkin, mutta he alkoivat soittaa vasta silloin.
"Samaisena vuonna Xaldin sai kauan toivomansa rummut syntymäpäivälahjaksi enoltaan", Demyx sanoi ja antoi puheen vuoron sitten Roxakselle, joka selitti, että Axel oli salakuljettanut siskonsa syntikan Demyxin autotalliin, josta oli tullut heidän treenikämppänsä.
"Eli kaikki lähti käyntiin kaksi vuotta sitten. Miten päädyitte nimeen You Can't Hide?" kysyi hattupäinen mies, jolla oli mikrofoni ja nauhuri mukanaan.
"Alunperinhän Roxas ei halunnut laulaa, mutta päädyimme siihen tilanteeseen, että vaikka tämä piilottelikin, ettei joutuisi laulamaan, niin hän joutuisi", Xaldin huokaisi rennosti ja Roxas punastui, kun tälle alettiin esittää jatko-kysymyksiä.
"No niin, seuraava asiallinen kysymys, tai koko porukka lähtee hotellille", Zexion sanoi topakasti lehdistölle ja vetosi siihen, että pihalla odotti yhä suuri määrä faneja.
"Selvä. Me saimme jo kaiken tältä päivältä. Meillähän on sovittu tapaaminen huomiseksikin", eräs mies naurahti ja lähti kävelemään kohti ovea muut vanavedessään.
"Olipa ilta. Käteni on rampissa niiden kaikkien nimikirjoitusten takia", Demyx huokaisi istuessaan hotellihuoneen upottavalle sohvalle. Marluxia istui Demyxin viereen, Xaldin penkille pöydän ääreen ja Axel, Roxas seuranaan, istui sängylle.
"Me ollaan kuuluisa bändi ja me joudutaan nukkumaan viisi henkeä neljän hengen huoneessa", Marluxia huokaisi inhoten. Axelille ja Roxakselle tietenkin jätettiin parisänky ja Xaldin oli luvannut nukkua lattialla, joten hän joutuisi nukkumaan Demyxin kanssa levitettävällä sohvalla.
"Älä nyt, ei se noin kamalaa ole. Demdemillähän on tyttöystävä", Axel naurahti.
"Eikä ole!" Demyx kivahti ja pudisti päätään.
"Ai niin, sinullahan on poikaystävä. Noh, hän voisi olla tyttö", Axel sanoi ja otti oluen minibaarista. Demyxkin kinusi kyseistä ilojuomaa, mutta heittäessään limsan Axel huomautti, ettei Demyxillä ollut vielä lupaa nauttia alkoholi pitoisia juomia.
"Aivan sama. Eikä hän voisi olla tyttö, sinä et ole mikään sanomaan minun poikaystävästäni mitään", Demyx toitotti, kun Axel heitti oluet myös Marluxialle ja Xaldinille, mutta samoin kuin Demyx, sai Roxaskin tyytyä limsaan.
"Jätkät... Tämä oli hieno päivä. You Can't Hide piti ensimmäisen keikkansa, joka oli ilmiömäinen ja sai puolet yleisöstä pyörtymään", Axel aloitti puheensa osaksi sen takia, että oli vielä kokematon alkoholin juoja, joka vaikutti humaltumiseen, "Demyx heitti paitansa yleisöön ja yksi kuuntelija haettiin ambulanssilla, kun Xaldinin kapula osui tätä ohimolle. Me emme kuitenkaan saaneet syytettä, koska kapulan heitti joku yleisöstä." Roxas huokaisi ja käveli parvekkeelle vetäen tupakka-askin taskustaan. Nähdessään tupakka-askin muut katsoivat paheksuen, mutta Axel juoksi pojan perään ja nappasi askin.
"Roxas!" Axel kirosi matalasti ja veti pojan sitten takaisin huoneeseen.
"Kuules pätkä, tupakka tappaa sun äänihuulet ja lopulta sut ittes!" Demyx kirosi ja vetäisi hörpyn Marluxian oluesta.
"Okei, mä oon pahoillani. Jatkakaa nyt sitä keskustelua", Roxas sanoi, veti päiväpeiton vuoteen päältä ja hautautui sitten vuoteeseen.
"Roxie! Älä nyt suutu", Axel sanoi ja pukkasi myttyä, jonka sisälle nuorempi oli kaivautunut.
"En minä suuttunut, katkeroiduin vain", Roxas tuhahti ja heitti Axelia sytkällä kiroten äitimäistä huolenpitoa.
"Roxie, tupakka tappaa. Olet poikaystäväni, minun pitää huolehtia sinusta", Axel valitti ja Roxas tuhahti, ettei halunnut huolenpitoa vaan unta.
"Anna hänen nukkua, huomenna on pitkä päivä, fanitapaamisia, lehdistötilaisuus ja tämänpäiväiset haastattelut loppuun. Hän on vain väsynyt", huoneeseen saapunut Zexion sanoi ymmärtävästi ja Demyx ihmetteli, kuinka poika oli päässyt sisään.
"Minulla on myös avainkortti", Zexion naurahti ja näytti omaa korttiaan.
"Miksi ihmeessä meidät on tungettu kahteen huoneeseen? Täällä on ahdasta", Marluxia valitti ja veti kynsiviilan laukusta, jota kantoi aina mukanaan.
"Ei meilläkään mitään herkkua tuolla Larxenen, Xemnaksen, Lexun ja Xigbarin kanssa ole", Zexion valitti.
"Hah, olkaa onnellisia, ettei me tarvita enempää vakeä roudareiksi. Muuten olis vielä ahtaampaa", Marluxia huusi. Larxenehan oli oikeastaan mukana vain hänen takiaan, sillä, vaikka Marluxia ei sitä myöntänyt, ei hän suostunut lavalle ilman kunnon meikkejä.
"Niin, tarvitte manageri-juontajan, valo- ja sähkömiehen, kosmetologi-parturin ja roudarin. Onneksi ette tavrvi paljoa rekvisiittaa taustalle", Zexion huokaisi ja käski pojat nukkumaan, ennen kuin katosi takaisin huoneeseensa.
"Luuleeko se oikeasti, että me mennään nukkumaan?" Demyx kysyi, kun kaikki, paitsi Roxas, pesivät hampaitaan saman peilin edessä.
"Kai se luulee. Se ei halua, että meillä on huomenna lehdistötilaisuudessa silmäpussit", Xaldin naurahti, sylkäisi lavuaariin ja ilmoitti käyvänsä ensimmäisenä suihkussa.
"Sopii, Marluxia on sitten viimeinen, tai muut eivät kerkeä", Axel tuhahti ja purskutteli vettä suussaan. He kaikki tiesivät Marluxian tavasta ottaa pitkiä vaahtokylpyjä tai tässä tapauksessa istua pitkään valuvan suihkun alla lattia täynnä vaahtoa.
"Kiskoisinkohan Roxien ylös. Hän valitti aiemmin, että tahtoisi suihkuun", Axel huokaisi ja pakkasi hammasharjan takaisin hygieniapussukkaansa. Xaldin kohautti olkapäitään ja sanoi, että Axelin pitäisi herättää Roxas varoen, pojalla kuulemma oli toinenkin sytkä jossain.
"Roxas...", Axel kuiskasi nuoremman korvaan ja veti peittoa pois toisen päältä. Roxas vastusti nykäisten peiton takaisin ja käpertyen sen sisään paremmin.
"Axel... Älä viitsi, haluan nukkua, ei se lehdistötilaisuus vielä voi alkaa", Roxas valitti ja avasi silmänsä.
"Ei alakaan, ajattelin, että haluaisitko käydä suihkussa? Demyx on siellä nyt ja Marluxia menee viimeisenä, joten kävisit tässä välissä tai sitten minun jälkeeni", Axel jatkoi kuiskailua ja veti peiton Roxaksen päältä nopealla nykäisyllä.
"Kai se sitten on pakko, kun herätit minut", Roxas huokaisi ja nousi istumaan.
"Selvä, käytkö nyt, vai käynkö minä ensin?" Axel kysyi, kun Demyx tuli suihkusta pyyhe lanteillaan.
"Käy sinä ensin, minun pitää herätä kunnolla", Roxas naurahti haukotellen ja alkoi etsiä limsaansa. Axel katosi riisuutumaan ja Demyx huomautti, että Roxaksen pullo oli kierinyt sängyn alle.
"No niin, tämän päivän koitoksiin. Tarmokkaanpana kuin koskaan! You Can't Hide!" Demyx naurahti avatessaan hotellin oven. Koko bändi, manageri mukaan lukien, astui raikkaaseen ulkoilmaan yhdellä oven avauksella.
"Onko tapaamispaikalle pitkä matka?" Roxas kysyi heti aluksi. Yli kilometriä hän ei näissä housuissa kävelisi.
"Vain muutama sata metriä, Roxas. Vain muutama sata metriä", Zexion sanoi ja veti aurinkolasit taskustaan. Sää oli mitä aurinkoisin ja vain Xaldin oli jättänyt lasit kotiin.
"Onko noissa vahvuudet?" Demyx kysyi manageriltä, joka nosti laseja ja vastasi sitten, että tarvi vain lukulasit.
"Mistä tiedät ettet joudu lukea jotain sopimusta?" Xaldin kysyi, mutta Demyx vastasi Zexionin puolesta voivansa sitten lukea ääneen.
"Ei tarvi, Demdem", Zexion sanoi ja veti sitten rintataskustaan pienen silmälasikotelon, jossa olivat hänen lukulasinsa. Demyx vain pyöräytti silmiään ja läimäisi manageriä sitten ilta-lehdellä, jonka kannessa oli You Can't Hide:n kuva.
"Muistakaa, ettei teidän tarvi vastata sellaisiin, mihin ette halua", Zexion sanoi, ennen kuin he astuivat kokoushuoneeseen. Kaikki huoneessa nousivat heti, kun yhtye astui huoneeseen. Reportterit olivat innoissaan, kaikki eivät saaneet tilaisuutta haastatella kyseistä yhtyettä. Jokainen halusi kätellä heitä ja niin he myös tekivät pitkittäen yhtyeen matkaa omille paikoilleen.
Zexion istui ensimmäisenä, Demyx tämän viereen ja Marluxia Demyxin viereen vallaten loput sohvasta. Axel istui nojatuoliin vetäen Roxaksen syliinsä ja Xaldin valtasi jäljelle jääneen sohvan.
"Miksi bändi perustettiin?" kysyi samainen vaaleahiuksinen toimittaja, joka oli aiemmin udellut soittamisen aloittamisesta.
"Laittakaa siihen sama vastaus, kun eilen. Eli kaikki lähti siitä, kun Demdem sai kitaran. Hän tämän alunperin laittoi liikkeelle, mutta bändi perustettiin siksi, että Zexion sitä vaati", Roxas sanoi ja Zexion kirosi, ettei häntä olisi tähän tarvinnut sekoittaa.
"Herra manageri, te siis vaaditte, että nmä pojat perustaisivät yhtyeen, jotta saisitte työtä?" samainen tyttö, jonka lapussa luki Marilyn, kysyi. Zexion aloitti lausetta, mutta Demyx löi käden tämän suulle.
"Zexion ei vaatimalla vaatinut. Musiikin opettajamme piti demoamme hienona ja soitti sen aamunavauksessa. Zexion on aina kuulunut porukkaamme ja ehdotti, että alkaisimme tehdä kunnolla töitä julkisuuden eteen. Hän on itse sanoittanut puolet lauluistamme", Demyx sanoi ja Zexion nyökkäsi nostaen nuoremman käden suultaan.
"Entä kuinka pitkään aiotte jatkaa musiikin tekoa, vai oletteko miettineet koko asiaa?" kysyi vanha mies mustasta nahkatuolista.
"Soittamisemme jatkuminenhan on fanien päätettävissä, mutta suosiomme huomioon ottaen väittäisin, että soitamme vielä pitkään", Marluxia naurahti ja väläytti hurmaavan hymyn.
"Niin, mutta soittaminen hankaloituu siitä, että vain Marluxia ja Xaldin ovat opiskelleet loppuun asti. Roxas lopetti juuri peruskoulun ja Demyx on ollut vuoden samassa lukiossa Axelin kanssa", Zexion sanoi vedoten bändiläisten alaikäisyyteen.
"Onko yhtyeen sisällä kenties odotettavissa romansseja?" Marilyn kysyi ja Axel vastaten kysyi, etteikö sitä nähnyt.
"Näkeehän tuon, mutta muiden suhteen. Jotkut huhuvat, että Marluxialla olisi suhde, tai ainakin tuleva sellainen, kosmetologinne kanssa", Marilyn sanoi ja sipaisi kynällä avonaiset kiharansa korvan taakse.
"Kuka liekään antanut tuollaisen lausunnon. Itsehän myönnän pitäväni Larxenesta erittäin paljon, mutta se ei määritä sitä, että meillä olisisi suhde. Hän vain meikkaa, hoitaa kynnet ja hiukset", Marluxia sanoi ja pahoitteli, jos Larxenella olisi tunteita häntä vastaan.
"Melko suorasanaista Marluxia, melko suorasanaista, kun ajattelee, mitä istrumenttia soitatte", Marilyn sanoi ja Zexion nousi sanoen, Marluxialle, että hänen ei tarvisi kestää turhia juoruja.
"Herra manageri, olkaa hyvä ja istukaa, näitä juoruja riittää teillekin asti", Marilyn naurahti ja ilmoitti sitten, että Zexionin veljellisyytta Demyxiä kohtaan oli alettu fanien keskuudessa epäillä.
"Minä en kommentoi mitään ja pyydän, ettette yritä saada Demyxiltäkään tietoja vasten hänen tahtoaan. Olen veljellinen jokaista bändiläistä kohtaan, mutta Demyx muistuttaa paljon kaksi vuotta sitten kuollutta pikkuveljeäni", Zexion sanoi ja istui alas katsoen toimittaen murhaavasti. Hätävaleet, joilla loi vahvan illuusion, olivat hänen vahva puolensa.
"Selvä, edetään sitten seuraavaan kysymykseen", Axel naurahti ja joku kysyi miten he viettävät vapaa-aikaansa.
"Luuletteko, että meillä on bändin ja koulun tai töiden lisäksi vapaa-aikaa, kaikki vapaa-aika, joka jää, käytetään harjoituksiin ja tyttö- tai poikaystäviin, jotka taitavat kaikilla sellaisen omaavilla, paitsi Xaldinilla ja Luxordilla, olla kiertueilla mukana", Axel naurahti ja veti Roxaksen paremmin syliinsä, kun nuorempi yritti nousta pois. Tästä tietenkin seurasi lisää kysymyksiä liittyen poikien suhteisiin ja seuralaisiin, jolloin Zexion joutui taas viilentää toimittajia.
"Tämä tästä, joko olemme kylällä seuraavat puoli tuntia tai käytätte teille varatun ajan, minä en siitä pahemmin perusta, mutta kysymysten pitää olla asiallisia, eikä vastauksia saa kinuta!" Zexion karjaisi sellaisella voimalla, että Marilyn tippui säikähdyksestä tuolilta.
"Selvä, me siis jatkamme... Aiheuttavatko fanit ikinä ongelmia tai käyttäyvätkö he ikinä kiusallisesti?'' tokaisi nuori naisharjoittelija toimittajien keskeltä.
"Fanit ovat toistaiseksi olleet todella mukavia. Pahinta taitaa tähän mennessä olla se, kun meille lähetettiin myrkkykäärme, jota pidimme lemmikkinä jonkin aikaa", Xaldin sanoi, mutta Demyx muisti, että kerran hänen huoneensa ikkunasta oli alettu paiskoa heidän levyjään, jotka oli sytytetty tuleen.
"Onko tällaista tapahtunut muille?" Marilyn kysyi ja kaikki pudistivat päätään.
"Uuden treenikämppämme ikkunaan on kirjoitettu spray-maalilla; "You Can Hide", mutta se on joko kirjoitusvirhe, tai joidenkin nuorimpien vihaajien temppu", Roxas sanoi ja Axel alkoi silittää nuoremman päätä.
"Selvä... Kiitos haastattelusta, minun puolestani olen saanut kaiken. Ikänne ja nimenne ovat ylhäällä ja nyt saimme nämäkin tietoon. Ellette halua kertoa meille mitään erityistä, niin se on sitten varmaan tässä", Marilyn sanoi ja nousi kätelläkseen poikia. Myös bändiläiset ja Zexion nousivat seisomaan ja kättelivät lähteviä toimittajia vuoronperään.
"Se oli hauskaa, saamme olla täällä vielä vartin, sitten pitää lähteä tapaamaan faneja", Zexion naurahti ja istui takaisin sohvalle.
"Olet muuten aika hyvä keksimään pikavalheita", Demyx sanoi ja painoi huulensa Zexionin poskelle. Heidän harmikseen viimeinen toimittaja oli jäänyt päivystämään ovelle vielä hetkeksi ja Zexionin kääntäessä päätä aikomuksenaan syventää suudelmaa, salamavalo välähti.
