Title: Aamuaurinkoni
Author: Ginnysi
Beta: emptiness, kiitos sinulle puppeli<3
Pairing: ei suoraan, mutta kuitenkin Harry/Ginny
Rating: K-11
// Scarlett muokkasi ikärajan vastaamaan uusia sääntöjäWarnings: ällö extra-siirappinen
Summary: Harry ja Ginny ovat saaneet vihdoin toisensa...Aamusuihku
A/N: Teksti on mitä on, joten kommentit olisi hyödyllisiä
Herään tuntiessani kuinka hivutat varovasti vahvan ja lihaksikkaan kätesi pois niskani alta ja asetat pääni hellästi tyynylle.
En halua herätä vielä, en aukaista silmiäni kohtaamaan maailmaa, vaan haluan tämän hetken jatkuvan ikuisesti. Haluan tuntea pehmeiden huuliesi kosketuksen ihollani. Joillekin se olisi vain pieni suukko, mutta minä tiedän sen olevan täynnä rakkautta.
Kuulen askeleittesi äänet, kun paljaat jalkasi osuvat kylmään kivilattiaan. Kuulen kuinka suihkun ovi rämähtää kiinni, vaikka kuinka varovasti ja hiljaa yrittäisit sen sulkea.
Päätän nousta, vaikka pehmeä ja lämmin sänky houkuttelee jäämään nukkumaan vielä hetkeksi. Mutta tiedän jotain, joka houkuttelee minua vielä enemmän.
Riisun pehmeän yöpaitani ja jätän sen siististi sängylle. Laitan tummapuiselle yöpöydälle pienen siron kultaisen renkaan, kihlasormukseni. Pöydälle jää myös kultainen kaulaketjuni, jonka sain sinulta lahjaksi täytettyäni 17 vuotta. Siinä on pieni siepin muotoinen riipus ja kun sitä koskettaa, sen hennot siivet värähtelevät vienosti.
Nappaan tuolin selkänojalta tummanpunaisen pyyhkeen, jossa on kultainen Rohkelikon leijona. Kierrän sen alastoman vartaloni ympärille ja hipsin suihkuun.
Suihkun ovi rämähtää taas ja katsot minuun hymyillen valloittavasti. Olet komea. Vesi helmeilee ruskettuneella ihollasi.
Jätän pyyhkeen naulaan ja tulen viereesi lämpimän suihkun alle. Lämmin vesi saa ilman höyryämään. Katson sinua suoraan kirkkaan vihreisiin silmiisi, kumarrut suutelemaan minua. Suudelma on märkä ja lämmin. Vesi kietoo meidät tiiviisti toisiimme. En pysty elämään ilman sinua, en hengittämään ilman sinua. Ne päivät kun olet poissa, on osa minusta kuollut.
Hymyilet ihanasti ja ripottelet suudelmia niskalleni ja kaulalleni. Ihoni värähtelee kosketuksestasi. Liikuttelen sormiani pitkin lihaksikasta vartaloasi. Sormeni eksyvät mustiin sotkuisiin hiuksiisi, jotka tuoksuvat vahvasti sitruunaiselta shampoolta. Sormeni kiipeilevät pitkin arpista, ruskettunutta ihoasi.
Ihosi arvet muistuttavat niistä menneisyyden kauhuista, joita olet joutunut kokemaan. Kaikki arvet eivät ikinä parane. Menneisyys on turmellut jo liikaa, se ei saa turmella tätäkin yhteistä saippuakuplaamme. Työnnän huonot muistot pois mielestäni ja keskityn sinuun ja sinun upottaviin vihreisiin silmiisi.
Pitkät hiukseni liimautuvat vedestä märkinä selkääni. Sipaiset yhden suortuvan hellästi pois kasvoiltani. Suutelen solisluitasi ja siirryn hitaasti yhä ylemmäs, kunnes huulemme koskettavat toisiaan. Painaudun vasten suihkun vaaleaa kaakeli seinää kiihkeän suudelman jatkuessa.
“Rakastan sinua, prinsessani”, kuiskaat ja näykkäiset leikkisästi korvanlehteäni. Naurahdan ja vastaan:
“Niin minäkin sinua, prinssini.”
Yhtäkkiä suihkusta alkaa tulla niskaamme jäätävän kylmää vettä, kun lämmin vesi loppuu. Nauran ja siirryn pois kylmän suihkun alta.
“Ehkä tuo oli merkki, että pitäisi lopettaa ja lähteä töihin”, sanot nauraen ja kuivaat itsesi naulasta ottamaasi pyyhkeeseen. Isket minulle vielä silmää ja lähdet. Jään vielä pesemään hiuksiani jääkylmällä vedellä.
