Vierelläsi [Fenrir/Luna k-11]

[lanoliini]

Author: lanoliini
Genre: fluffy
Pairing: Fenrir/Luna
Rating: k-11
Disclaimer: en omista henkilöitä, he kuuluvat Rowlingille.
A/N : Kirjoitin vain tällaisen pienen  tekstinpätkän, josta itse pidin. Päätinpä sitten laittaa sen tänne. Ja tosiaan henkilöt ovat Fenrir ja Luna, vaikka ficissä itsessään ei mainita nimiä (paitsi lopussa). Tämä on sitten kirjoitettu Fenririn näkökulmasta. Toivottavasti tämä nyt on oikeassa paikassa.

Ja tämä ficcihän tosiaan osallistuu Kuolonsyöjät rakastaa -haasteeseen 



Vierelläsi

Silität selkääni ajatuksiisi vaipuneena, etkä sano sanaakaan. On pimeää, etkä voi nähdä minua, vaikka minä näen sinut. Katselen alastonta vartaloasi ja minun tekisi mieli koskettaa sinua, yhä uudelleen ja uudelleen. Olet nuori, et vielä edes kahtakymmentä ja minua kauhistuttaa ajatus siitä, että voisit ikäsi puolesta olla lapseni. Olen sanonut siitä sinulle, varmaankin tuhansia kertoja olen yrittänyt ajaa sinut luotani ikäeromme vuoksi. Sinä et kuitenkaan välitä sanoistani ja joskus se turhauttaa minua suunnattomasti.

Olet ainoa ihminen, joka koskaan on ollut lähelläni ilman pakottamista, ainoa, joka on suostunut syliini vapaaehtoisesti. Olen kysynyt sinulta syytä siihen, mutta et ole koskaan vastannut. Kukaan ei tiedä, että olet luonani, ehkä niin on hyvä. Liian monta kertaa olen suuttunut sinuun, enhän voi itselleni mitään. Olen repinyt kauniin vaalean ihosi auki, ja katunut sitä jälkeenpäin, nähtyäni arpesi. Olen satuttanut sinua, mutta olet aina painautunut takaisin syliini, odottaen vain seuraavaa kertaa, kun satutan sinua taas.

Karhea käteni tavoittaa silkkiset hiuksesi ja annan sormieni liukua vaaleiden kiharoidesi lomassa. Huomaan sinun hymyilevän ja katsovan minuun päin, vaikka näet vain pimeyttä. Toisin kuin sinä, minä näen pimeässä, kuulen, haistan. Aisteiltasi olet vajavaisempi kuin minä, mutta et halua olla minun kaltaiseni. Tiedän sen, sillä lähdet luotani kuun ollessa täysi. En vain voi ymmärtää miksi aina palaat takaisin, sillä en pyydä sitä sinulta.

Minä en ole ainoa, joka pitää sinua erilaisena, kaikki muutkin ovat sitä mieltä. Tiedän kuitenkin pitäväni sinua erilaisena eri tavalla kuin ne kaikki muut, kaikki ihmiset. Hengityksesi tuntuu kiihtyvän, kun painaudut lähemmäs minua. Siirrän kättäni, jotta pääset niin lähelle minua kuin haluat, enkä voi lakata ihmettelemästä sitä, että tulet aina niin lähelle minua kuin vain pääset. Huulesi eksyvät kaulalleni ja tunnen henkäyksen purkautuvan huulieni välistä. Äkkiä pelkään, että katoat ja kiedon käteni ympärillesi pitääkseni sinut siinä. Sinä vain naurahdat ja suutelet rintakehääni pehmeästi.

Jälleen koittaa hetki, jolloin en halua ajaa sinua pois. Kuiskaat tarvitsevasi minua, mutta en ymmärrä miksi sanot sen. Haluaisin uskoa sanasi, mutta en anna itselleni lupaa siihen. Olen pohjimmiltani paha, sieluni on revitty rikki, enkä tiedä kuinka parantua. Kuitenkin jokainen päivä, jonka vietät kanssani, saa minut tuntemaan oloni paremmaksi, ehkä minustakin vielä tulee ehjä.

Pyöräytät minut selälleni ja tulet makaamaan päälleni. Pitkät hiuksesi kutittavat olkapäätäni, mutta en pyyhkäise niitä pois. Minun ei tarvitse pyytää, suutelet minua ilmankin. Lasken käteni kyljellesi, ja tunnen yhden sileän arven sormieni alla. Tunnen syyllisyyttä ja sipaisen ihoasi pyytääkseni anteeksi. Et vetäydy pois, vaan suutelet minua uudelleen. Huomaan sinun palelevan, ja vedän peiton hoikan vartalosi suojaksi.

Kuuta aiemmin peittäneet pilvet siirtyivät hitaasti, ja kylmä valo levisi huoneeseen. Huomaan sinun olevan iloinen, kun pystyt näkemään kasvoni hämärässä. Katson sinua silmiin ja toivon, että viimeinkin vastaisit minulle.

”Miksi sinä olet minun kanssani?”
”Koska minä rakastan sinua Fenrir.”



fin.

[jaina]

Oii, suloista. Parituksesta en kamalasti pidä mutta olit jotenkin saanut sen tähän pikkuficciin sovitettua. Söpöä, söpöä :3
Kuvailit ihan kivasti, pikkuisen ehkä sekalaisesti, mutta kivasti. Kiva kun Fenrir on löytänyt Lunan.

Muuten, kun tämä osallistuu haasteeseeni Kuolonsyöjät rakastaa, niin olisi mukava jos laittaisit aloitusviestiin vaikkapa jotain "Osallistuu haasteesen Kuolonsyöjät rakastaa tai jotain sinne päin. Pakko ei tietenkään ole, mutta halusin sanoa vain tämän

[lanoliini]

Jaina: Tottahan toki laitan, anteeksi unohdukseni! Olin lisännyt tämän meinaan jo ennen kuin lisäsit minut haasteeseesi, niin pääsi unohtumaan 

[LordPuhdemort]

Ilmeeni oli tämä o_O kun näin hunajaherttuassa olevan tällainen ficci. Fenrir kun ei minusta ainakaan ole hahmo, jolla saisi kovinkaan helposti romancea aikaiseksi, onhan hän tunnettu raa´asta luonteestaan ja himosta ihmislihaa kohtaan. Yritin kuitenkin olla vähemmän kriittinen lukiessani tätä, koska kyseisen herran sielunelämästä ei ole pahemmin kerrottu mitään.

Ficci oli kauniisti kirjoitettu ja vaikken vieläkään voi kuvitella Fenririä moiseen tilanteeseen, pidin tästä kovasti. Lunan voisin jopa kuvitella päätyvän moiseen suhteeseen, koska hän näkee paljon enemmän ihmisissä kuin muut. Ei ole pelkästään se ulkokuori ja olemus, joka muille näytetään. On myös hienoa nähdä se, kuinka hahmoista kirjoitetaan se toinenkin puoli. Yleensähän Fenrir on se kylmäverinen tappaja, mutta pystyykö kukaan todistamaan, ettei hänestä löytyisi se hieman pehmeämpikin puoli

[lanoliini]

LordPuhdemort: Kiitokset ihanasta kommentista, piristi kummasti päivääni 

[Lallu]

For the love of God o_O Fenrir ja Hunajaherttua kohtaa 

Mä tykkään Fenriristä ihan kauheesti ja oli ihana, että kerrankin sille oli kirjotettu jotain kaunista sen elämään, vaikka muutaman asteen verran (*köh*) raaka tyyppi onkin. Luna sopi tohon odottamattoman hyvin; onhan se hieman outo kyllä, mutta verenhimoisen ihmissuden rakkaaksi en olisi tyttöä heti osannut laittaa. 

Aivan ihana <3 Tässä oli sekin vielä hyvää, että Fenririn pahuus kuitenkin paistoi tuolta läpi, etkä sä ollut tehnyt miehestä mitään aivan saamatonta vellihousua. 

Kiitän kovasti!

Lallu

[Carmilla]

Hei, tämähän oli kiva. Jostakin syystä minä en osannut ollenkaan hämmästellä Fenrir/Hunajaherttuaa... En sitten tiedä, mistä se johtuu, kun en kuitenkaan miellä Fenririä mitenkään lempeäksi hahmoksi. Ja Luna oli oikein mukava valinta toiseksi osapuoleksi. Olen tässä viime aikoina lukenut muutaman sellaisen ficin, jossa nimenomaan Fenririn pehmeämpi puoli tulee esiin. Jossain välissä tuntui, että hän oli tässä vähän turhankin lässykkä ja fluffyinen, joten oli hyvä, että siellä oli nuo arvet. Vaan silti, niitäkin hän katui. Mutta jaa, ehkä Fenrir onkin sitten pohjimmiltaan auttamaton pehmo Noei. Mutta siis, tykkäsin tästä

Kuiskaan tarvitsevasi minua, mutta en ymmärrä miksi sanot sen.

Tuossa pitäisi varmaan olla kuiskaat?

[Justinee]

Jotenkin ihana paritus jollain tavalla  Mukava ja suloinen kirjotus.

[lanoliini]

Hihi! Kiitoksia taas palautteesta.

Minulla oli kyllä hitusen ongelmia kirjoittaa Fenriristä, sillä hahmosta tuli jatkuvasti liian kiltti tai paha, mutta toistaiseksi olen kyllä ihan tyytyväinen lopputulokseen. Halusin kuitenkin tuoda pehmompaa puolta esiin, joten tällainen siitä tuli. Jokainen sitten itse miettii, onko hahmo liian lössykkä

Lunan valitsin tähän toiseksi osapuoleksi juuri siksi, että Lunalla on tapana nähdä ihmiset ja asiat aika eri tavoin kuin muilla ihmisillä, joten Luna voisi mielestäni tehdä jotain yhtä jännää kuin rakastua ihmissuteen 

[Julma-Nala]

O___O Fenrir eksyi karkkikauppaan

Tämä on ainakin erikoinen, varmaan ainoa Fenrir-ficci tällä osastolla. Paritus on juuri sopiva, eihän kukaan muu kuin Luna voi olla niin hullu, että menisi ihmissuden syliin istumaan Minulle tuli tästä mieleen Twilightin Sam ja Emily, kuinka he rakastavat toisiaan huolimatta siitä, mitä kävi kerran, kun Sam suuttui. Minä olen lukenut liikaa Twilightia, pitäisi vähentää

Kuvailu oli hienoa, en voi muuta sanoa. Miten jotkut ihmiset onkin verbaalisesti niin lahjakkaita? Olenhan minäkin siinä mielessä, että tekstiä tulee kyllä, minulla laadusta voidaan olla montaa mieltä. Sinulla ei; hirteen joku, joka väittää, ettet osaa kirjoittaa.

Ja komppaan Lallua: Hyvä ettei Fenrir ollut mikään superhyvis-vellihousu

~Nala~

[lanoliini]

Kiitos nalinea 

Fenrir ei taida tosiaan hirveän usein eksyä tänne, mutta vaihtelua tämäkin kaiketi. Hyvä, ettei Fenrir sinustakaan kuulostanut aivan vellihousulta, minulla kun tosiaan oli hirmuisesti ongelmia kirjoittaa hänestä. Ilmeisesti kuitenkin onnistuin tarpeeksi hyvin 

[Winifred]

KK-haasteesta, tervehdys! Pahoittelen tosiaan että tämä tulee melkolailla viime tinkaan.

En kyllä ollut uskoa silmiäni, kun näin että olin saanut tällaisen ficin luettavakseni. Fenririä en kyllä ihan ensimmäiseksi lähtisi yhdistämään Hunajaherttuan kanssa. Mielenkiintoni kuitenkin heräsi, sillä minua alkoi kiinnostamaan että miten olen saanut Fenririn toteutettua. Hieman ehkä pelkäsin että kohtaisin totaalisen fluffy!Fenririn, mutta onneksi pelkoni eivät käyneet toteen.

Paritus on mielenkiintoinen, mutta jos oikein ajattelen niin Luna on juuri oikea tämän hellemmän Fenririn kumppaniksi. Luna on erikoinen hahmo ja minusta hyvin suvaitseva, joten minulla ei ole mitään vaikeuksia kuvitella Luna rakastumaan Fenririin, joka ei ole ainoastaan häikäilemätön pahis. Luna oli siis minusta hyvin IC tässä, vaikka enemmän Fenririn ajatuksiin keskityttiinkin niin kyllä minä erotin rivien välistä Lunan luonnetta. Luna on minusta niin anteeksi antava hahmo kuin olla jo voi kirjoissakin, joten pidin hirveästi tästä kohdasta:

Olen satuttanut sinua, mutta olet aina painautunut takaisin syliini, odottaen vain seuraavaa kertaa, kun satutan sinua taas.

Minusta olet saanut tässä kuvastettua hienosti sen, että Luna rakastaa Fenririä ja näkee tässä jotain hyvääkin eikä ole sen vuoksi valmis luovuttamaan, vaikka Fenririn väkivaltainen puoli tulisikin esille useaankin otteeseen. Jotenkin hellyyttävä ajatus se, että Luna ei halua antaa periksi ja toisaalla hellyyttävä ajatus myös se, että Fenrir katuu tekosiaan jälkeenpäin.

Fenrir on minulle hahmona melko etäinen ja tuntematon, sillä en ole hänestä ficcejä aikaisemmin lukenut. Minulla on siis vain canon pohjana, mihin verrattuna Fenrir on todellakin hellempi ja fluffyisempi, sillä canonissahan Fenrir oli ainoastaan sadistinen ihmissusi, joka rakasti muiden vahingoittamista. Fluff puoleni pääsi kyllä tässä ficissä nauttimaan, sillä minusta Fenrir oli tosiaan suloinen ja rakastettava, mutta samalla särmikäs ja toit hienosti esille sen, että vaikka Fenrir rakastaisi niin hän ei silti pystyisi hillitsemään itseään ja olisi siltä vaaraksi Lunalle. Minusta siis onnistunut kuvaus Fenriristä, joka kykenee rakastamaan ja joka on rakastunut Lunaan. Paritus toimi siis hyvin molempien osalta ja en näkisi mitään syytä, miksi en voisi lukea kyseisestä parituksesta enemmän. Olen kyllä iloinen, että sain tämän luettavakseni tässä haasteessa, sillä muuten mahdollisuus siihen että tämän olisin lukenut on hyvin minimaalinen.

Sinä et kuitenkaan välitä sanoistani ja joskus se turhauttaa minua suunnattomasti.

Tässä kuvaat minusta hienosti sekä Lunan että Fenririn luonteita, upeaa^^

Tämän perusteella osaat kirjoittaa hyvin ja luoda hahmoista sopivanlaiset tilanteeseen nähden ilman, että hahmot ovat totaalisen ooc:t. Ficci on myös monipuolinen, sillä vaikka se keskittyy kerrontaan niin pidin tuosta lopun lyhyestä dialogista. Myös kuvailua oli, osaat käyttää adjektiivejä oikeissa kohdissa ja mielestäni vaihtelevasti, eli teksti ei missään nimessä ollut yksitoikkoista. Ficci oli mielenkiintoinen, mukaansatempaiseva ja hyvin kirjoitettu ja täytyy sanoa, että pidin tästä melko paljon. Tämän voisi lukea toisenkin kerran ihan helposti. Kirjoittaminen siis onnistuu sinulta hyvin, pitääkin katsoa jos sinulla olisi muitakin ficcejä julkaistuina, joita voisin lukea : )

Kiitos tästä lukukokemuksesta, oli kyllä ainutlaatuinen!

~W

[Lils]

Heti paritus kiinnitti huomioni, ja hyvä niin. Fic oli oikein kaunis, ei mikään ylisöpö ja pinkki, ei oikeastaan edes suloinen. Jotenkin koko fluffy oli ohitettu ja tästä oli tehty kaunis ja paljon taiteellisempi kuin moni halipusihömppä. Se jotenkin sopi niin hyvin näihin hahmoihin, ja kun hahmot vielä ovat niin erilaisia keskenään, taiteellinen kuvailu sai tästä todella hienon.

Muutaman töksähtävän lauseen ja yhden pilkkuvirheen lopusta löysin (ennen Fenrir-sanaa tulee pilkku) mutta ne eivät pilanneet lukukokemusta lainkaan. Niin moni asia oli sanottu hyvin omalaatuisella ja uudenlaisella tavalla, vaikka koko juttuhan pohjimmiltaan olikin kliseistä höttöä.

Jotenkin tuntuu, että tämä kommentti alkaa olla hirveän kielteisen kuuloinen, mutta ei, ei todellakaan ollut huono fic. Päinvastoin, hyvin kaunis ja tunteet pintaan nostattava, mietityttävä ja yksinkertaisesti, jälleen kerran aivan suunnattoman kaunis.

Kuitenkin jokainen päivä, jonka vietät kanssani, saa minut tuntemaan oloni paremmaksi, ehkä minustakin vielä tulee ehjä.

Tämä oli kaikista ihanin kohta, ihanan realistinen ja jotenkin lapsellisen toiveikas. Sellainen 'kyllä kaikki vielä järjestyy', mutta jotenkin merkityksellisempi. Aivan ihana, ihana, ihana.

En tiedä mikä tässä ficissä oli, jotenkin niin hirveän mieleenpainuva ja ihana. Sellainen, josta tuli auttamattomasti hyvälle tuulelle.

Kiitos. < 3

[lanoliini]

Voi minua tyhmelystä, kun vasta tänään sain itseäni niskasta kiinni ja vastailemaan palautteeseen.

Winifred: Hirmuisen valtaisat kiitokset kommentistasi  Tämä tosiaan on ihan alkupuolen ficcejäni ja siksi minua hieman jännäsi laittaa tämä mukaan kk-haasteeseen. On kuitenkin helpottavaa kuulla, että tämä ei tuntunut aivan karmaisevalta luettavalta, vaikka pilkkuvirheita, yms löytyikin (pitäisi kaiketi päivittää tämäkin fic, kunhan vain saisi aikaiseksi). Fenrir ja Hunajaherttua eivät tosiaan kovin usein taida kohdata, siinä olet oikeassa. Kiva, jos homma ei mielestäsi mennyt överiksi! 

mamohh: Minusta kommenttisi ei kuulostanut lainkaan kielteiseltä, päin vastoin Yritin tehdä tästä tosiaan sellaisen hitusen vähemmän söpön, jottei homma menisi hieman siirapiksi. Ihanaa kuulla, että tulit hyvälle tuulelle ja tykkäsit. Suuret kiitokset palautteestasi! 

[SeverusSnape]

Tosi hyvä. Kun näin tän ficcin olin heti kiinnostunu ; Luna omalla laillaan outo ja Fernir kylmäverinen tappaja. Tykkään silti ihan suunnattomasti Ferniristä. Osasit tosi hienosti/kauniisti kertoa mitä Luna tuntee Ferniriä kohtaan ja toisinpäin. Itse en todellakaan osaa kirjoittaa mitään rakkausjuttua varsinkaan mistään oudoimmasta päästä olevasta parista kuten Fernir ja Luna

[lanoliini]

Hihih, kiitokset SeverusSnape! 

Hienoa kun tykkäsit ja kiitokset, kun laittelit minulle palautetta. Minä tosiaan joskus kirjoitan mitä eriskummallisimmista pareista, joten kiva kuulla, ettei tämä mennyt sinun mielestäsi "yli"

-lanoliini

[Lozku]

Apua, mitenköhän minä pukisin ajatukseni taas kerran sanoiksi jotka joku ymmärtäisi... oikealla tavalla.

Fenrir, ehkä ihan ensimmäinen hahmo josta voi kirjoittaa näin kauniisti. Itseasiassa tämä on ensimmäinen ficci jossa näen hänen tämänkin puolensa. Niin, Fenrir... häntä on erittäin vaikea arvostella. En ole ikinä ajatellut että hänellä voisi olla se heikko ja kaunis kohta jossain. Toki mistään minä en ainakaan ole kyllä saanut kuulla miten hän muuttui ihmissudeksi ja kuinka paljon hän kärsi sen takia yms. Mutta olit onnistunut upeasti kuitenkin onnistunut kaivamaan sen hyvän osan hänestä esiin.

Luna taas, no hän on oikeastaan ainoa näistä "hyviksistä" joita voisin ajatella Fenrirille... Hänen erilainen ajattelu tapansa varmaankin tekee tämän, se että hän näkee ihmisten sisäisen kauneuden...

Ja kun olen paasannut Fenririn hyvistä puolista, on hyvä että olet osannut pitää hänet kuitenkin inhimillisenä. Se miten hän suuttuessaan on satuttanut Lunaa, vaikkei sitä olisi halunnutkaan, tekee hänestä inhimillisen tai Rowlingin kuvailuihin liitettävän. Et siis ole kuitenkaan muuttanut häntä, mikä on todella hyvä asia.

Ficci oli ihana, sen sisään kätkeytynyt rakkaustarina oli niin hauras, mutta kaunis.

Loppu oli hieman kliseinen, mutta luultavasti juuri se mitä tämä ficci kaipasi.

Ajatus karkasi, olen huono kommentoimaan ja ihmettelen miten joku voi kirjoittaa tälläisen ficin, kun pelkästään sen kommentointi on näin vaikeaa. ^^ Pidin. Kiitos.

-Lozku

//Uuteen ficciin!?! Täytyykin tsekkailla mitä minun selitykseni ovat saaneet aikaan kunhan sellaisen julkaiset. Innolla jään odottamaan, varsinkin jos näin hyvää tekstiä on luvassa.

[lanoliini]

EpikFeil: Paljon kiitoksia sinulle, kommenttisi totisesti piristi. Kiva kun tykkäsit parituksesta, pidän itsekin siitä 

Lotzku: Oivoi, kiitos kiitos! Minulla on itsellänikin aina ongelmia jättää järkevä kommentti, joten eipä paineita sen asian suhteen, kaiken kaikkiaan palautteesi oli hirmuisen ilostuttavaa! Fenriristä ei ole minun mielestäni liikaa ficcejä, ja ajattelinkin kirjoittaa hänestä vähän jotain erilaista, hyvä jos onnistuin. Annoitkin oikeastaan minulle ihan huipun idean juuri uuteen ficciin, kiitos siitä Hahmot yritin tosiaan pitää mahdollisimman paljon omina itsenään, ainakin niin pitkälti, kun flyffy-genren rajoissa pystyin. Loppu on tosiaan kyllä kliseinen, mutta tuona päivänä minun taisi tehdä mieli kirjoittaa jotakin oikein sokerista Kiitos vielä kommentistasi!

[Celeporn]

Kuten moni muukin, minäkin hämmästelin itsekseni jonkin aikaa bongattuani Fenririn tällä osastolla. Luna vastaparina sentään vähän selitti asiaa, mukava klassinen Kaunotar ja hirviö -asetelma, varsinkin kun nainen on vähän kummallisempi tapaus. Paritus on siis varsin herkullinen, tykkään molemmista hahmoista hirveästi. Fenriristä soisin kirjoitettavan enemmänkin ja on aina ilahduttavaa huomata jonkun kokeilleen jotain kokonaan uudenlaista. Pointsit siis siitä.

Kuitenkin Fenrir oli mielestäni vähän liian pehmo. Ikäeron ja muiden vastaavien pikkuseikkojen ei uskoisi kauheasti Fenririä häiritsevän, ja muutenkin hahmon surkutteleva asenne tuntui minulle kovin vieraalta. Sinänsä ihan mukavaa, että olet yrittänyt löytää hahmosta erilaisia puolia, ja tämä melankolia kyllä hetkittäin toimi myös hyvin. Tykkäsin siitä, ettei Fenrir ihan ymmärrä Lunan rakkautta, eikä sitä selitetty lukijallekaan, päätelköön kukin itse. Lopetus oli minusta hyvä, rakkaudentunnustukset sopi tähän loistavasti. Ja oli mahtavaa, kuinka tässä välillä sivuttiin sitä, että pariskunta edustaa eri lajeja, ja muutenkin Fenrir teki eroa kaikkiin  muihin, ihmisiin.

Olisin ehkä kaivannut tähän vähän enemmän “lihaa”, enemmän kuvausta fyysisistä aspekteista. Pidin hirveästi siitä, että Fenrir on satuttanut Lunaa, eikä se vaikuta haittaavan tyttöä lainkaan - että siitä ei ole seurannut mitään ongelmia tai epäilyksiä, Luna vain yksinkertaisesti tulee takaisin syliin ja on täysin sujut arpiensa kanssa. Upea, pysäyttävä kohta tekstissä. Oli myös todella hienoa, ettei Fenrir ole tehnyt sitä vahingossa, vaan suututtuaan Lunalle. Pidin ratkaisustasi, ettei noita Fenririn suuttumisten syitä eritelty, tuskin ne mitään kovin kummoisia selityksiä olisivatkaan

Erittäin kiinnostava ficci, kiitoksia tästä. Mukavaa törmätä välillä johonkin tällaiseen.

[lanoliini]

Kiitoksia paljon ihanasta palautteesta, Celeporn!

Minä varmaan olen jo monelle sanonutkin, että pelkäsin jo alusta alkaen tekeväni Fenriristä turhan pehmon, niin kuin sinun mielestäsi kävikin. Hirmuisesti asia tuntuu mielipiteitä lukijoiden kesken jakaneen. On kuitenkin hyvä kuulla, että liika pehmoilu ei lukuiloasi lytännyt, vaan sait tästä jotain hyvääkin irti. Oli aivan ihanaa saada rakentavaa palautetta tekstin eri kohdista, jiihaa! Tökkään pääni ampiaispesään siitä hyvästä, että aivoni menivät pahemman kerran solmuun, enkä osaa kirjoittaa järkevämpää palautevastinetta. Toivottavasti et pahoita mieltäsi. Paljon kiitoksia kuitenkin vielä!

Terkuin, lanoliini