Nimi: Myötä- ja vastoinkäymisissä
Kirjoittaja:Larnicue
Genre:Fluff
Paritukset:James/Lily
Vastuuvapaus:Minä en omista Pottereita, enkä pyri hyötymään niistä millään tavalla
Ikäraja: S
I
Tulen leimu oli kadonnut, tilalla oli pelkkä hiillos, joka loi varjoja muuten pimeään huoneeseen. Lily ei tosin ikävöinyt yhtään liekkejä jotka nuolivat puita,
paljon mieluummin hän makasi levitettävällä sängyllä, ja haisteli ilmaa, josta saattoi erottaa Jamesin saippuan tuoksun. Oli ihanaa tuntea toisen paljas iho omaansa vasten,
tuntea toisen rauhallinen syke kun tämä uneksi jostain. Lily arveli, että joskus muulloin, jossain toisessa ajassa, James, ja hän itsekin halusivat mennä pitemmälle, antaa
toisilleen viimeisen fyysisen todisteen todellisesta rakkaudesta, mutta se aika ei ollut vielä, nyt riitti, kunhan sai maata sohvalla paljas iho toista vasten, ja nukahtaa siihen, kun toinen kuiskii korvaan nimeäsi.
II
Neljän aikaan talossa oli pelottavan hiljaista, Lily oli aivan varma, että olisi kuullut, jos yläkerrassa olisi hengittänyt joku. Nimen omaan, jos. Koko typerä pikku kina, josta iso riita oli puhjennut, tuntui hänestä tällä hetkellä aivan typerältä. Jokainen sekunti raastoi hänen hermojaan , kun Lily mietti niitä satoja tuhansia eri tapoja, miten mies olisi saattanut loukata itsensä, tai päätyä tappeluun. Lopulta Lily ei enää kestänyt, varpaisllaan hän hiipi alakertaan, juuri samalla hetkellä kun ovi avautui, ja kunnossa oleva James hoiperteli sisään.Hieman hämmästynyt mies ryntäsi halaamaan Lilya ja puhui karheasti flunssaisella äänellä vaimonsa onnen nyyhkytysten päälle "Eihän kultaseni riidellä enää koskaan pikku asioista?"