9. luku
Jackie havahtui unestaan kuullessaan oven narahtavan. Hän nosti hieman päätään, jotta näkisi ovelle. Harry nukkui yhä sikeästi hänen vieressään.
Ovella seisoi Sirius unisena. Hän ei ollut vielä huomannut Jackieta ja Harrya. Hän vain venytteli silmät kiinni ja pyyhki mustia hiuksiaan pois silmiltä.
Jackie nosti Harryn käden nopeasti pois niskansa takaa ja yritti nousta ylös, mutta liukastui ja kolautti päänsä kylpyammeen reunaan. Kaikki pimeni.
"Jackie, Jackie, kuuletko?"
Jackie raotti silmiään. Aluksi hän ei nähnyt muuta kuin sumuisia ihmisiä ympärillään. Hänen päätään jomotti ikävästi korvan takaa. Häntä oksetti. Hän yritti nousta ylös, mutta joku esti häntä.
"Älä nouse vielä. Olet ehkä saanut aivotärähdyksen", kuului tuttu ääni.
Hänen näkönsä alkoi parantua ja hän huomasi ympärillään Harryn, Lupinin ja Siriuksen.
Jackie kosketti vaistomaisesti takaraivoaan. Hän tunsi hiuksien seassa olevan jotain lämmintä. Hän katsoi sormiaan pelästyneenä. Verta, tummanpunaista verta.
Huone alkoi pyöriä Jackien silmissä. Hän ei ollut koskaan sietänyt verta, ei koskaan. Taas kaikki pimeni.
***
Jackie ei tiennyt, kauanko oli ollut tajuttomana, mutta sen hän tiesi, ettei hän ollut enään kylpyhuoneen lattialla, vaan lämpöisessä sängyssä. Joku istui sängyn laidalla ja piti häntä kädestä kiinni. Jackie pakottautui avaamaan silmänsä. Hän joutui räpyttelemään silmiään monesti ennen kuin näki, kuka vieressä istui. Harry siinä istui myötätuntoisen näköisenä.
Jackie hymyili Harrylle varovaisesti. Hänen päätään jomotti joka puolelta.
Sitten hän muisti, mitä oli tapahtunut, ja koetti kädellään takaraivoaan.
Verta ei enään tullut, mutta iso kuhmu siinä kohdassa oli, joka oli osunut pahiten kylpyammeen reunaan.
"Rouva Weasley paikkasi sinut, kun olit tajuton", Harry sanoi, kun huomasi Jackie pohtivan ilmeen. Jackie laski kätensä sängylle.
"Taikomallako?" Jackie kysyi jo hieman toipuneempana ja aavistus uteliaisuutta äänessään.
"Niin, se oli aika pahan näköinen haava, mutta rouva Weasley on erinomainen parantamaan haavoja."
"Minä taisin lyödä pääni siihen ammeen reunaan vai?"
"Joo, onneksi minä ja Sirius oltiin siellä", Harry vihjaisi vilpittömästi.
"Jos oikein muistan, Siriuksen takia minä niin nopeasti nousin siitä kylpyammeesta...mutta ei se hänen vikansa ole", Jackie lisäsi huomattuaan Harryn ilmeen.
"Ei niin, ei kai..." Harry sanoi hiukan kireällä äänellä.
"Voi sinua hupsua!"Jackie huudahti ja nousi istuma-asentoon.
He katselivat toisiaan tuuman päästä. Jackie näki aivan selvästi, että Harryn silmissä oli aivan pupillien ympärillä hieman ruskehtavaa sävyä.
Jackie teki aloitteen ja suuteli Harrya ensin hellästi. Hänen huulensa olivat niin pehmeät kuin vain voi toivoa. Harry nosti kätensä Jackien hiuksiin.
Lopulta suudelma syveni. Maailma tuntui keskittyneen heihin. Jackiesta tuntui kuin kivut olisivat hävinneet. Harryn seurassa hänellä oli turvallinen olo.
Ovi aukeni nopeasti ja Ronin innostunut naama tuli esiin oven takaa, joka vaihtui pian nolostuneisuudeksi. "Oho, sori", Ron sanoi kasvot punaisina, pisamatkaan eivät erottuneet. Jackie tunsi taas kivun päässään.
Jackie ja Harry irtautuivat toisistaan äkkiä, ehkä hieman vastustellenkin. "Ööö...ei se mitään", Harry mumisi katkeruutta äänessään. "Oliko sinulla jotakin asiaakin?"
"Niin... Joo, oli. Äiti käski sinun mennä nukkumaan, että jaksat nousta huomenna siivoamaan tätä huushollia. Äiti haluaa siivota kaikkialta, että täällä olisi kodikkaampaa. Minua tämä sotku ei haittaisi, mutta sinähän tunnet äidin", Ron sanoi nopeasti, äänen sävystä huomasi, että siivoaminen ei miellyttänyt häntä sen enempää kuin pusu Malfoylta.
"Ai, okei, kohta", Harry sanoi välttelevästi. Hän ei halunnut jättää Jackieta yksin, ei varsinkaan nyt.
Ron lähti samalla mumisten jotain "minun pitäisi oppia koputtamaan, sitähän Hermionekin koko ajan sanoo" -tapaista.
Ovi pamahti kiinni samalla luoden pölyisen tuulahduksen, joka sai Jackien yskimään. Harry katsoi häntä huolestunut ilme kasvoillaan.
"En minä kuoleman sairas ole, mutta jos haluat, voit jäädä täksi yöksi tänne nukkumaan", tyttö sanoi huvittuneisuutta äänessään ja siirtyi hieman sivumpaan, että Harry mahtuisi myös makuulleen.
Jackie käpertyi Harryn kainaloon ja nukahti melkein heti. Päivä oli ollut raskas, vaikka ei hän ollut muuta tehnyt kuin maannut tajuttomana.
***
Jackie heräsi seuraavana aamuna omasta mielestään varhain, mutta niin ei ollut, sillä kun hän haroi kädellään siihen kohtaan, missä Harryn olisi pitänyt olla, hän ei ollutkaan siinä.
Hän ei jäänyt ihmettelemään sitä, vaan nousi ylös. Hänellä oli vielä samat yövaatteet, mitkä hänellä oli sinä yönä, kun Dumbledore oli käynyt tapaamassa häntä.
Jackie päätti ensi töikseen vaihtaa toiset vaatteet. Se kävi ripeästi, kunnes oli paidan vuoro. Hän ei muistanut kuhmua päässään, joten kipu oli sietämätön, kun hän puski päätään läpi pääntiestä.
"Täytyy muistaa pyytää Ronin äidiltä jotain kipulääkettä."
Lopulta vaatteet olivat päällä, vaikkei se tapahtunutkaan niin kunnialla.
Kun Jackie saapui keittiöön, jossa oli koko joukko: Harry, Ginny, Ron, Hermione, Fred, George, rouva Weasley ja Jackielle tuntematon mies, tunnelma oli kireä. Harry näytti murjottavan, hän vain tökki haarukalla paahtoleipäänsä.
"Huomenta, Jackie. Miten voit?" rouva Weasley huolehti.
"Ihan ok. Miksi täällä on näin hilpeä tunnelma?" Jackie kysyi muina miehinä.
"Kerromme myöhemmin. Nyt syöt jotain. Olet kalpea. Istu tähän", Fred sanoi ja veti tuolin vieressään herrasmiesmaisesti pois pöydän alta. Harry loi murhaavan katseen Frediin, joka oli kuin ei olisi huomannut.
Jackie istuitui hämmentyneenä tuolille. Fred soi hänelle kelmimäisen hymyn.
Aamiainen syötiin hiljaisessa tunnelmassa. Vain Lupin ja tuntematon mies juttelivat päät yhdessä. Jackie katsoi miestä uteliaana. Hänellä oli samanlaiset tulipunaiset hiukset kuin Ronilla.
"Huomasitkin jo Arthurin. Arthur tässä on Jackie, Jackie tässä on mieheni Arthur", rouva Weasley sanoi huomattuaan Jackien uteliaan ilmeen.
"Nii, tosiaan. Hauska tavata, Jackie", herra Weasley sanoi ystävällisesti ja ojensi kätensä Jackieta kohti.
"Samoin, herra Weasley." Hän tarttui miehen käteen hymyillen pienesti.
Aamiaisen jälkeen herra Weasley ja Lupin lähtivät ulos ja muut, paitsi Jackie, rupesivat siivoamaan. Rouva Weasleyn mielestä Jackie oli toipilas, eikä voinut sen takia siivota.
Jackie huomasi ärtyneen ilmeen Ginnyn kasvoilla, mutta silti Ginny hymyili herttaisesti Harrylle. Mustasukkaisuus pisti Jackien sydäntä. Hän päätti seurata tapahtumia, ettei mitään ei-toivottua tapahtuisi.
Ensiksi siivouspoppoo meni olohuoneeseen. Rouva Weasley höpötti jotain haiskujen poistosta. Jackiella ei ollut harmainta aavistusta, mitä haiskut olivat, mutta sai pian tietää.
Haiskut olivat pieniä, rumia, lepakkomaisia otuksia. Niillä oli terävät hampaat, joissa oli myrkkyä. Jackie helpottui kuulessaan, että niiden myrkkyyn oli vastalääke.
Jackie istui kauemmas sohvalle katsomaan muitten ponnisteluja. Heidän täytyi suihkuttaa haiskuihin jotain nestettä, joka sai ne pyörtymään. Jackie huomasi kaksosten laittavan muutaman taskuihinsa.
Pian Jackie kyllästyi katsomaan ja ajatteli mennä tutkimaan yläkertaa.
Hän kiipesi portaita pitkin kolmanteen kerrokseen. Hän ei törmännyt matkalla muihin kuin vanhaan kotitonttuun, Oljoon.
Jackie päätti aloittaa tutkimisen heti ensimmäisestä huoneesta. Hän käänsi käärmeenpäänmuotoista ovennuppia ja astui sisään.
Ensi silmäykseltä huone oli tyhjä. Lukuun ottamatta olkia ja hiiren raatoja, jotka lojuivat säälittävinä lattialla.
Jackie astui peremmälle. Ovi sulkeutui hänen takanaansa. Jackie tutkaili huonetta kaikessa rauhassa, kunnes kuuli outoa ääntä takaansa. Kavioiden kopsetta. Hän katsahti taakseen.
"Aaaaiiiikkkkkkk!"
Kommettia <3
