Title: Padallinen kuumaa lempeä ja väkeviä tunteita
Author: Dominova
Genre: Romantic, Het, Fluff,
Pairing: Hermione/Ron,
Rating: K-11
Summary: Kuinka Ronin ja Hermionen epävarma suhde pääsee alulle?
Disclaimer: En omista ketään henkilöä tästä Ficistä, nämä kaikki namuset kuuluvat rakkaalle Rowlingille
Warnings: -
A/N: Halusin kirjoittaa ficin Ronista ja Hermionesta, koska pari kiehtoo tavallaan minua, koska he ovat niin monella tavalla kovin erilaisia
Hermione kiharsi kullanruskeita hiuksiaan taikasauvan avulla mutisten samalla monimutkaista loitsua. Hänen silmäripsensä kääntyivät tummina ylöspäin, ja huulet oli maalattu kauniin ruusunpunaiseksi. Hänellä oli yllään melko avonainen paita, sekä polviin asti ylettyvä hame. Ei ollut mitään syytä olla tälläytymättä silloin, kun hänen ja Ronin vanhemmat tapaisivat toisensa ja illallistaisivat yhdessä.
Toisen peilin edessä Ron yritti saada hiuksensa kuriin, ja kampasi niitä hurjasti taaksepäin tuskaillen. Hermione oli nauraen kehottanut häntä panemaan pitkät punaiset hiuksensa ponihännälle, mutta Ron oli kieltäytynyt tykkänään, sillä hänestä sellainen oli liian tyttömäistä. Hänen yllään oli komea juhlakaapu, jonka Harry oli mielellään antanut hänelle siksi päiväksi käyttöönsä. Se oli silittämätön ja nuhjuinen, mutta Ron näytti siinä hurjan komealta.
Hermione vilkuili vähän väliä nuorta miestä, ja tunsi jännityksen kohoavan kattoon. Hän odotti kovasti sitä, että heidän vanhempansa lopultakin tapaisivat.
"Ron, minua jännittää", hän huokaisi ja jätti hiuksensa sikseen tajuten, että ei voinut kihartaa niitä kädet täristen sen enempää. Eivätkä ne nyt niin hullulta näyttäneet.
"Hermione, auttaisitko minua oikomaan kaapua?" Ron kysyi hermostuneena ja yritti turhaan kammeta tukkaansa taaksepäin. Hermione huokaisi ja astui askelen lähemmäs poikaa. Ron oli jopa enemmän hermona, kun Hermione, jonka vanhemmat sentään olivat jästejä.
"Tuosta olan kohdalta... Ei hemmetti, kuinka ihmeessä saan nämä hiukset laitettua?!" Ron hermoili ja huitaisi vahingossa Hermionen rintaa. Hän nolostui himean ja pyysi anteeksi tuijottaen kohoumia Hermionen paidan alla. Se ei juuri Hermionea haitannut, ehkä vain huvitti. Ron oli niin hirveän kokematon. Hän kohotti taikasauvansa ja osotti sillä kaavun sijaan Ronin hiuksia. Pian ne jo komeilivat tiukalla ponihännällä, eikä Ron jaksanut välittää siitä sen enempää. Hän alkoi tapella juhlakaapunsa kimpussa.
"Hei, ovikello taisi soida!" Ron huudahti hätääntyneenä, mutta Hermione hyssytteli ja suuteli häntä rohkaisevasti suulle.
He kävelivät pois vessasta ja riensivät ovelle päästämään Ronin äidin ja isän sisälle taloon. He olivat päättäneet, että Kotikolo olisi liian epäsiisti tapaamispaikaksi, ja Arthur ja Molly tykästyisivät varmasti Hermionen siistiin ja puhtaaseen kotiin. Ron oli siitä myös aivan varma, vaikka hänen hermonsa olivatkin jo katkeamispisteessä.
Hermione astui käsikynkässä Ronin kanssa eteiseen ja näki, että hänen äitinsä oli avannut oven Weasleylle. He olivat pukeutuneet parhaisiinsa, ja näyttivät hyviltä. Ron huokaisi helpotuksesta ja moikkasi vanhempiaan.
"Ron, minua hermostuttaa", Hermione myönsi ja johdatti poikaystävänsä keittiöön. Ron nyökkäsi, mutta ei sanonut mitään. He istuuttuivat pöytään Hermionen ja Ronin vanhempien perässä ja kaikki olivat aluksi aika hiljaa, kunnes Arthur alkoi kysellä sähkötöpseleistä Hermionen isältä varovasti. Molly näytti äkäiseltä, mutta alkoi itse jutella Hermionen äidin kanssa. Ron ja Hermione huokaisivat helpotuksesta.
"Mitä merkitystä on televisiolla?" Hermione kuuli Arthurin kysyvän ja virnisti.
"Kuule Ron, me voidaan varmaan jättää vanhukset tänne juttelemaan?" hän kysyi kuiskaten ja Ron nyökkäsi huokaisten helpotuksesta.
He nousivat pöydästä kenenkään huomaamatta ja kiisivät yläkertaan Hermionen huoneeseen. Hermione lukitsi loitsulla oven ja he heittäytyivät hymyillen epävarmasti sängylle istumaan. Yhtäkkiä Hermionesta tuntui, että oli tullut aika hiljaista, ja hän alkoi vaivaantua.
"Olin melkein varma, että isä alkaa jutella sähkötöpseleistä", Ron sanoi yrittäen selvästi keksiä jotain puhuttavaa. Hemione virnisti ja kietoi kätensä epävarmasti poikaystävänsä ympärille.
"Ron..." hän aloitti ja katsoi pojan ruskeisiin silmiin. Hän seurasi, kuinka poika vältteli hänen katsettaan.
"Ron..." Hermione sanoi uudestaan, hieman varmemmin. Nyt heidän katseensa kohtasivat ja Hermionen vatsassa kipristeli. Hän kohotti Ronin pään varovasti käsiensä väliin ja suuteli häntä suoraan suulle. Ron vastasi kiitollisena siihen, mutta irroittautui nopeasti.
"Ron..." Hermione sanoi taas.
"Tiedäthän sinä... Minä rakastan sinua", hän jatkoi. Nyt hän oli kiinnittänyt Ronin huomion kokonaan, ja tämä käänsi katseensa hievenen punaisena takaisin Hermioneen.
"Niin... Niin minäkin sinua Hermione", hän sanoi ja suuteli tyttöä suoraan suulle. Nyt jo hieman varmemmin. He vaipuivat kiihkeään suudelmaan ja kuin huomaamatta, he kaatuivat sängylle suutelemaan.
Ron siirsi varovasti kätensä Hermionen paidan alle, ja nosti sitä siellä ylemmäs kysyvästi. Hermione hymyili suudellessaan, ja se kiihotti Ronia enemmän. Hän nosti kätensä nyt prinsessansa rintoijen päälle ja puristi hellästi. Hermione äännähti nautinnollisesti ja painautui Ronia vasten paremmin. Hän työnsi kätensä Ronin paidan alle ja siirtyi nyt suutelemaan pojan kaulaa. Ron teki uhkarohkean siirron, ja alkoi riisua Hermionen paitaa.
Hermione tarttui Ronin haparoivaan käteen ja veti sen pois paitansa alta. Hän nousi ylös ja kääntyi selin poikaan.
"Anteeksi, taisin mennä liian pitkälle", Ron sanoi pahoittelevasti. Hermione hymyili ja käänsi katseensa Roniin.
"Ei se mitään, en vain ole valmis vielä."
