Whoah oikeen 8 kommenttia.. wtf...
Anaid: Kiitos
Neiti Musta: Kiitos
-ItseTuhoNappula-: Kiitos ystävä rakas, ehkä Jessican ja Remuksen aika koittaakin hieman myöhemmin ; ) Ja jooh, ei oo oikein ollu inspistä, mutta
teitä ajatellen olen jaksanut kirjoittaa! Kiitoos <3
Kelmitär: Kiitos, nyt jatkoa tulee
_jj_: Kiitos kommentisasi
Lerosa: Olen yrittänyt olla uskollinen kirjoille, mutta se on välillä hieman vaikiaa
Eikä kaikki olekaan kiveen hakattua, fanfiction, kiitos kommentistasi
``Milma: Joo ensimmäisiä lukuja en suosittele, ihan itteänikin hävettää lukea niitä! Kiitos risuista vaihteeksi.
Vael: Joo, en missään nimessä ole lopettamassa kun näin uskollisia kommentoijia on, koulu vaan pitää kiireisenä eikä aina ole ideoita. Kiitos kommentistasi
A/N: Joo olishan tästä ehkä pidemmän saanut ja joo, en tarkistanut tekstiä, mutta elämässä ei aina saa kaikkea. Sorryy.
Luku 6. HäätOli 23.12.1980 eli jouluaaton aatto. Samoin myös Siriuksen ja Christyn vihkimispäivän aatto. Perinteitä kunnioittaen morsian ja sulhanen eivät halunneet nähdä toisiaan ennen kuin vasta alttarilla, siispä Sirius oli mennyt Jamesin ja Remuksen luokse yöksi. Myös Peter oli kutsuttu mukaan.
”Vooi luoja.. Vooooiiiii luoja.. Vooo-” Sirius toisti äänekkäästi kuin nainen synnytyksessä, kävellen ympyrää Jamesin olohuoneessa, pidellen päätään, kun James keskeytti hänen valitusvirtensä.
”ANTURAJALKA! Teet sitä taas!” Hän napsahti ja kaatoi ystävälleen toisen lasin viiniä.
”Anteeksi.. Hermostuttaa vain huominen.. Se yleisö..” Sirius purkautui hypätessään sohvalle ja ottaen viinilasin ahnaasti vastaan.
”Älä murehdi sitä yleisöä, mieti vain rakastamaasi naista, joka kävelee luoksesi alttarille niin kauniina, ja sitoudette toisiinne koko loppuelämiksenne kunnes kuolema teidät erottaa..” Peter yllättäen alkoi luennoimaan. Sirius käänsi jäätävän katseensa häneen.
”TUONKO PITÄISI AUTTAA?! Ei se naimisiinmeno pelota, vaan se YLEISÖ! Milloin itse viimeksi seisoskelit noin tuhannen ihmisen edessä, pakko toistaa ne sen häiskän sanat, pakko olla änkyttämättä, pakko sanoa oikeat asiat, pakko muistaa oikea nimi... Tai unohtakaa viimeinen, sen muistan.. Pakko..” Sirius hätäili läikytellen viiniä sohvalle ja lattialle efektoidessaan käsillään dramaattisesti.
”Harjoitellaan sitä nyt! Minä voin leikkiä ’sitä häiskää’ eli pappia..” Remus sanoi melkeinpä innoissaan. James yritti vielä ensin tarjota lisää juomista kaikille.
”EI! Pullo pois niin kuin olis’ jo!” Sirius hyppäsi seisomaan osoittaen viinipulloa vetäen vihaisesti henkeä. Muut katsoivat häntä huvittuneina hänen ilmeestä johtuen.
”Christy tappaa meistä jokaisen jos huomenna on kankkunen!” Hän selitti kauhuissaan ja tyhjensi pullon ja lasit taikasauvan heilautuksella.
”Kiitoksia oikein paljon, sinne meni puoli pulloa erästä vuosisadan hienointa viiniä..” Remus sanoi kulmakarvat lähellä hiusrajaa, huulet puristuneina yhteen.
”Ahihi.. Okei. Sanokaa nyt jotain lauseita niin toistan ne!”
”Minä, Sirius Anturajalka Musta, myönnän James Sarvihaara Potterin olevan maailman komein, älykkäin, hurmaavin...”
”Remus John Kuutamo Lupin on viisain kaikista, susista vahvin..”
”Matohäntä rulettaa!”
”Naiset! Upeille häilleni, komealle sulhasellani, sekä seurasta parhaimmalle!” Christy ystävineen kohottivat maljan. He kilistivät ja siemaisivat hieman, kun ovikello kävi.
”Ah, juuri ajallaan!” Lily hihkaisi noustessaan ylös lattialta ja kipittäen avaamaan. Christy kurtisti kulmiaan Jessicalle, joka yhtä tietämättömänä kohautti olkapäitään.
”YLLÄTYS!” Marilyn huusi täyttä kurkkua saapuessaan Lilyn kanssa olohuoneeseen. Kahden muunkin naisen suunpielet levisivät suureen, hampaat paljastavaan hymyyn ja he kaikki rupesivat kirkumaan innoissaan sännätessään halaamaan kauan poissa ollutta ystävää.
”Milloin tulit takaisin Ranskasta!?” Christy kysyi innoissaan ja Jessica repi Marilyniltä jo takkia päältä. Hän nakkasi sen ja naisen hansikkaat ja myssyn suoraan eteisen naulakkoon, ja katsoi silmät pyöreinä omaa taidokkuuttaan.
”Ihan juuri äsken, tulen suoraan lentokentältä.. Pelotti aivan tajuttomasti nousta sinne kolme kertaa asuntoni kokoisen... peltikasan.. sisälle ja vielä joku jästi puikoissa!” Marilyn höpötti esitellen samalla suuria sormuksiaan ystävilleen.
”Ne ovat lentokoneita”, Lily valaisi nauraen ja sipaisten punaisen hiussuortuvan samalla korvansa taakse.
”Aivan aivan miten vain, Chris.. Toin teille aivan MIELETTÖMÄN häälahjan! Jos et rakastu siihen, olet menettänyt järkesi. Mutta on minulla teille tuliaisiakin matkalaukussani..” Marilyn höpötti ja kipaisi hakemassa mustan matkalaukkunsa ja palattuaan Jessica iski hänelle shamppanjalasin käteen.
”Jos juot tuon nyt heti kerralla, ehdit vielä saada meidät kiinni.”
Marilyn avasi laukkunsa ja antoi jokaiselle ystävättärelleen laatikon, jonka päällä luki merkki ranskaksi koukerokirjaimilla.
”Jeesus Kristus.. ovatko nämä... ei kai.. Mary.. rakastan sinua...” Lily sopersi kyyneleet silmissään, ääni väristen kun hän nosti laatikon kannen pois. Laatikosta paljastui sininen korkokenkäpari, mikä oli nähty syksyllä Pariisin muotiviikolla. Lily purskahti haltioissaan itkuun.
”Hän on muuten raskaana. Oih.. Ei varmaankaan ollut järkevää juoda kolmea lasillista shamppanjaa..” Christy tajusi hieman liian myöhään. Hän katsoi Jessican kanssa toisiaan silmiin ja tempaisivat kannet omista lahjalaatikoistaan. Jessican laatikosta paljastui samanlainen korkokenkäpari kuin Lilynkin omasta, ja Christyn laatikosta lumivalkoinen korkokenkäpari.
”Voi luoja!” Molemmat heistä henkäisivät läimäisten kätensä suun päälle. Marilyn näytti vaaleansinisessä pitkähihaisessa, polvipituisessa mekossaan hyvin itsetyytyväiseltä.
”Miten pitkäksi aikaa muuten aiot jäädä?” Lily kysyi häneltä halaten samalla uutta kenkäpariaan.
”En tiedä, ehkä pysyvästi. Pääsyythän lähtöönihän olivat se, että sain töitä Pariisista ja se, että se Voldemort –tyyppi olisi tehnyt tinkiä täällä. Mutta kun luin viime viikon Profeetasta, että hän olikin vain joku huomionhakuinen kaljupäinen huijari, päätin että on aika palata takaisin. Ja sain siirron Lontoon toimistoon päämajasta”, Marilyn selitti ja taas seurasi hysteerinen kirkuminen.
24.12.1980 Vihkimispäivä & jouluaatto. Miehet ja naiset olivat omissa ryhmissään lähteneet Christyn vanhempien kartanolle Yorkshireen. Miehet olivat majoittautuneet kartanon länsisiipeen pukeutumaan ja terästämään Siriusta tulevaa koitosta varten. Naiset puolestaan kaunistautuivat itäsiivessä. Kaikki olivat täydellisesti. Aurinko paistoi, vastoinkäymisiä ei ollut, vihkimispaikka oli järjestetty takapihalle, vieraat olivat saapuneet ja kaikki oli hyvin. Lahjoja oli tullut muutaman makuuhuoneellisen täydeltä. Siriuksen puolella vihkimisseremoniaa katsomassa istuivat muutama rivillinen mukavia sukulaisia ja ystäviä kouluajoilta, kun taas Christyn puolella oli kaikki viisikymmentä riviä tiiviisti täynnä laajan suvun ja ystäväpiirin ansiosta. Christyn setä toimi vihkijänä, James Siriuksen bestmanina ja Remus ja Peter sulhaspoikina. Christyllä Jessica oli kaaso, ja Lily ja Marilyn morsiusneitoja.
”Hermostuttaako?” Kysyi James sulhaselta kuiskaten, käsi tämän olkapäällä rauhoittavasti.
”Niin paljon, että taidan pian pyörtyä”, tuli vastaus.
”Hyvin se menee. En sentään unohtanut tuoda sormuksia”, James yritti saada Siriusta rentoutumaan, kun orkesteri alkoi soittamaan häämarssia.
”Nyt se on menoa..”
”Hitto minun pitää juosta..”
Kaikki läsnäolijat kääntyivät katsomaan kun morsiusneidot kulkivat sulhaspoikien kanssa kohti vihkikaarta punaista mattoa pitkin, samoin kuin kaaso ja bestman. Marilyn ja Peter, Lily ja Remus, sekä Jessica ja James. Viimeisinä ennen morsianta Christyn sisarukset kulkivat kukkaistyttöinä. Noin kymmenen metriä heidän jäljessään tuli itse morsian. Christy näytti maailman kauneimmalta. Hänellä oli hyvin luonnollinen, mutta kaunis ja hieman kimalteleva meikki, tuuheat ja tummat ripset, hiukset täydellisillä kiharoilla, suortuvat edestä takana vaaleansinisillä helmipinneillä takana, sekä ihana tiaara päässä. Kaikki sopi kaikeen ja hän näytti täydelliseltä. Yleisöstä kuului monta ihastunutta huokaisua. Nainen käveli itsevarmoin askelin, onnenkyyneleet silmissään kohti vihkimiskaarta jonka alla hänen komea sulhasensa odotti. Perillä hän antoi kukkakimppunsa Jessicalle ja otti Siriuksen kädet omiinsa hymyillen onnellisena.
”Hyvä juhlayleisö, olemme kokoontuneet tänään tänne juhlistamaan Christyn ja Siriuksen yhteisen elämän virallista alkua heidän astuessa avioliittoon...
Tahdotko sinä, Christy Megan Burrows, ottaa tämän miehen, Sirius Mustan, aviomieheksesi, rakastaa häntä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä, kunnioittaa ja tukea häntä kunnes kuolema teidät erottaa?”
”Tahdon”, Christy vastasi hymyillen leveästi miettimättä.
”Sama kysymys, tahdotko sinä, Sirius Musta, ottaa tämän naisen, Christy Megan Burrowsin, aviovaimoksesi, rakastaa häntä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä, kunnioittaa ja tukea häntä kunnes kuolema teidät erottaa?”
”Joo”, Sirius vastasi sen kummempia miettimättä hyvin vakavana. Yleisöstä kuului mutinaa.
”Tai siis tahdon”, hän korjasi itseään.
”Nyt, jos kenellään on mitään tätä liittoa vastaan, puhukoon nyt taikka vaietkoon ikuisesti”, pappi kysyi ja morsiuspari katseli yleisöä jännittyneenä.
”Hyvä on, jatket-” pappi meinasi jo kiirehtiä eteenpäin kun jotain yllättävää tapahtui.
”Oikeastaan, minulla olisi jotain sanottavaa..”
”JESSICA!” Christy kirkaisi järkyttyneenä.
”Rauhoitu pikkuinen, tässä ei mene kauaa. Haluan vain sanoa nyt, siltä varalta ettei toista tilaisuutta tule, että Sirius.. riko hänen sydämensä ja minä rikon jokaisen luun kehossasi. Kiitoksia, ei muuta”, Jessica uhkasi nyrkkiä heristäen nopeasti, mutta palasi viimein omaan sulokkuuteensa.
”Selvä.. Jatkakaamme eteenpäin. Sormukset..” James ja Jessica antoivat kauniit sormukset, Christyn omassa kolme timanttia, yksi isompi kahden hieman pienemmän keskellä, ja Siriuksen oma puhdasta kultaa.
”Christy, toista seuraavat sanani: Minä, Christy Megan Burrows, otan tällä sormuksella sinut, Sirius Musta.. aviomiehekseni, ja lupaan rakastaa, kunnioittaa ja tukea sinua niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.. ja vaalia tätä liittoa.. kuolemaan saakka”, he sanoivat ja seuraavaksi Sirius toisti samat asiat vain nimet toisinpäin, mokaamatta kertaakaan.
”Julistan nyt teidät mieheksi ja vaimoksi. Voitte suudella morsianta”, pappi antoi luvan ja Sirius siirsi kätensä hitaasti naisen selälle, taivutti hänet suudelmaan virnistäen koko ajan onnellisesti. Koko juhlakansa alkoi taputtaa raikuvasti, kuului paljon vislauksia, ja suudelma vain jatkui.
Ateriat oli syöty, puheet pidetty ja muistoja jaettu. Oli hääparin ensimmäisen tanssin aika hämärän tultua. He siirtyivät tanssilattialle, mikä oli järjestetty ison juhlateltan ulkopuolelle. Tuore aviopari asteli käsi kädessä ruusuköynnöksin koristellulle korokkeelle ja ottivat valssiasennon. Samalla hetkellä kun orkesteri alkoi soittaa, tummalta taivaalta alkoi hento lumisade. Hääpari katsoi tanssiessaan hymyillen ylöspäin ja sitten taas toisiaan, ja suutelivat romanttisesti, kun molemmat samalla hetkellä todella tajusivat saavansa viettää loppuelämänsä toistensa kanssa.
