-ITN- : Kiitti kamusein
Lemon: Oi ihanaa, uusi lukija
Luku 4. Jännityksen hurmiossaJessicasta aika suorastaan mateli odotellessa tanssiaisia. Samoin Lilystäkin. Oli perjantai iltapäivä tyttöjen istuskellessa kirjastossa läksyjä tehden Remus ja Peter seuranaan. James ja Sirius kun olivat huispaustreeneissä.
”Remus”, Jessica sanoi äkkiä kohottaen katseensa pergamentista jolle hän kirjoitti taikajuomaesseetään.
”Niin?” Remus kysyi kohottaen katseensa muodonmuutoskirjasta.
”Haluaisitko tulla tanssiaisiin kanssani?” Jessica kysyi saaden Christyn ja Marilynin kohottamaan myöskin katseensa kiinnostuneina. Lily potkaisi ystäviään pöydän alla sääreen etteivät tuijottaisi. Toki hänkin kuunteli kiinnostuneena, mutta olisi nolottavaa tuijottaa.
”Totta kai, paitsi nyt veit minulta kunnian kysyä sinua tanssiaisiin kanssani”, Remus vastasi esittäen murtunutta ja Jessicakin yhtyi leikkiin.
”Voi Remus-kultaseni…” Hän huudahti sipsuttaessaan viehkeästi pöydän toisella puolelle painaakseen pehmeän pusun pojan poskelle toinen sääri taivutettuna taaksepäin. Sen jälkeen hän palasi omalle paikalleen kuin mitään ei olisi tapahtunut, toisaalta kun Remuksen katse oli lasittunut samaan kohtaan tekstiään. Christyllä oli vaikeuksia pidätellä vihellystä, mutta Marilyn päästi hänet tuskista ja aloitti korkean ja pitkän vihellyksen saaden matami Prillin ryntäämään paikalle.
”Mitä täällä vingutaan?” Matami ärähti tuimana Marilynille joka lopetti vihellyksen matamin huiskaistessa tyttöä päähän katuharjalla.
”Öh tuota.. ei mitään!” Marilyn vingahti paljastaen valkoisen hammasrivistönsä hymyillessään viattomasti. Matami loi heihin vielä varoittavan katseen, mikä muistutti aika paljon tapaa millä professori McGarmiwa ja useat muutkin professorit katsoivat Kelmejä, ennen kuin poistui taas konttorinsa taakse.
”Tuo tiukkapipo on seonnut!” Marilyn muodosti sanat huulillaan ennen kuin kaikki syventyivät taas tehtäviensä pariin.
Noustessaan hakemaan erästä loitsuja käsittelevää kirjaa, Lily huomasi millainen sää pihalla oli.
”Hitto siellä sataa”, hän parahti ja pudisteli päätään mennessään läheiselle hyllylle.
”Joo. Ollaanko me menossa ulos?” Christy kysyi kulmat koholla.
”Ei vaan niillä on huispausharjoitukset. He kastuvat läpi märiksi”, Lily selvensi palaten paksun kirjan kanssa.
”Ja mistä lähin sinä olet alkanut välittää?” Jessica kysyi irrottamatta katsettaan siitä mitä kirjoitti.
”En välitäkään. Varoitan vaan, että illalla voi oleskeluhuoneessa haista aika lailla uitetulle koiralle”, Lily sanoi selatessaan kirjan hakemistoa.
”Aivan, mutta koska sain juuri tämän aivoja rasittavan esseen valmiiksi, lähden hyppimään sateeseen, hei hei”, Christy sanoi ja pakkasi tavaransa laukkuun ja lähti pois kirjastosta.
”Odota minua!” Jessica huusi hänen peräänsä ja viimeisteli äkkiä oman kirjoitelmansa erilaisten myrkkyjen seurauksista. Matami Prilli oli taas viivana paikalla ja patisteli Jessicaa ulos vihaisena.
”Ulos, ulos, ULOS!” Hän huusi ja Jessica ryntäsi tavarat käsissään ovista matamin tuhistessa jotain tuholaisista.
”Swalshnegger, syötä Gritsonille! Gritson tiputa alas Yangille ja Yang tee maali!” James karjui jahtaajilleen ja etsi katseellaan sieppiä. Sirius päätti olla viisas poika ja kumautti mailallaan ryhmyn täysiä luihuisten katsomoa päin jättäen siihen komean reiän suoraan käärmeen pään kohdalle.
”Angelot, ole keskimmäisen maalivanteen kohdalla ja siitä syöksy estämään maali tai kierrä maalisalkoja, koska jos leijailet vain vasemman vanteen edessä, vastustaja voi tehdä maalin aivan liian helposti oikeaan vanteeseen! Tarkkuutta!” James karjui taas sateen läpi ohjeita. Sirius ja hänen lyöjäparinsa Kathy Paltrow vilkaisivat toisiaan toimettomina ja lähtivät viemään ryhmyjä takaisin laatikkoon hillittyään ne loitsulla. James huomasi heidän aikeensa ja lensi äkkiä heidän luokseen.
”Hetkinen, mitä te meinaatte?” Hän kysyi Kathylta ja Siriukselta.
”Miltäs näyttää? Kuule kapu, me voitamme sen pelin, siihen on vielä viikko aikaa, mutta juuri nyt me emme oikein viitsisi vilustua kuoleman kipeiksi”, Kathy sanoi järkevästi ja pyyhkäisi sadepisaroita silmiltään juuri sateen yltyessä ja ensimmäisen salaman välähtäessä ja laittoi toisen ryhmyn paikoilleen Siriuksen laittaessa toista.
”Aivan, olet oikeassa”, James sanoi rauhoittuen ja lähti äkkiä hakemaan sieppiä joka lepatteli nurmikon rajalla keskikentällä. Hän kiepsahti ympäri saatuaan kultaisen pallon kiinni ja lensi takaisin laatikon luokse ja puhalsi pilliin merkiksi jahtaajille ja pitäjälle, että olisi aika lopettaa.
”Hyvää työtä joukkue, tällä menolla Puuskupuhit saavat selkäänsä ja lujaa”, James kannusti sulkiessaan siepin omaan koloonsa laatikkoon.
”Siirtyisimmekö jo pukuhuoneeseen?” Aaron Swalshnegger kysyi heittäessään kaadonkin paikoilleen ja potkaistessa arkun kiinni ja laittoi lukot kiinni.
”Kyllä, pidämme loppupalaverin”, James sanoi ja tarttui Siriuksen kanssa laatikon kahvoista.
”Ihanaa, nyt alkaa vielä salamoida!” Christy huusi innoissaan hyppiessään sandaaleilla nurmikolla kaavun ja jumpperin levätessä Tylypahkan sisäänkäynnin portailla Jessican kaavun ja jumpperin vieressä.
”Jeah!” Jessica vastasi ja ravisti avoinna olevat hiuksensa paremmin auki. Christykin avasi omat hiuksensa poninhännältä.
”Niin vapauttavaa!” Hän huusi ja levitti kätensä ja kohotti kasvonsa ylöspäin antaen sateen kastella kasvonsa paremmin.
Äkkiä Jessica kirkaisi ja kuului iso pamaus salaman iskiessä heistä hyvän matkan päähän huispausstadionille. Christy kääntyi nopeasti katsomaan. Jessica haukkoi henkeään hymyillen samalla ja alkoi pian nauraa ja Christykin yhtyi nauramiseen.
”Okei Amy, aloituksessa sinä lennät tuossa kun Puuskupuhien Ellis Yellow oletettavasti lentää tuossa vastaan”, James selosti viittoen karttakepillä liitutaulua jonne hän oli piirtänyt joukkueensa jäsenet lentämään.
”Anteeksi keskeytys kapu, mutta mistä voimme olettaa heidän lentävän kuka missäkin?” Joukkueen jahtaaja Amy Yang kysyi ja nojasi paremmin seinään.
”Koska he ovat pitäneet saman kaavan jo kaksi vuotta, siitä voimme olettaa heidän pitävän sen kaavan nytkin”, James vastasi hymyillen ja vilkaisi tyttöä silmälasiensa yli kuten vanhukset usein katsovat.
”Aivan, mutta heillä on uusi kapteeni, Amos Diggory”, puuttui toinen jahtaaja Aaron Swalshnegger.
”No tietenkään huispauksessa ei voi olla täysin varmaa toisen joukkueen taktiikasta, mutta yritän nyt selventää kaikki yleisimmät kuviot”, James vastasi eikä kukaan keskeyttänyt häntä enää jahtaajien toimia selitellessä.
”Ja vielä Madison, mikäli he lyövät kummatkin ryhmyt sinua päin, selviät siitä helpoiten laiskiaispyörähdyksellä”, James lisäsi joukkueen kolmannelle jahtaajalle, Madison Gritsonille ennen kuin siirtyi saarnaamaan pitäjälle Alyssa Angelotille. Hänen saarna ei kestänytkään kauaa ja nyt olivat lyöjät vuorossa. Kohta Kathy ei enää kestänyt istuskella märissä vaatteissa kuunnellen Jamesin saarnaamista hänelle ja Siriukselle vaan potkaisi kenkänsä jalastaan, kiskoi huispauskaapunsa ja märät sukkansa pois ja kohta hän paineli pelkät alusvaatteet päällä Jamesin ohi kaapilleen noutamaan kuivia vaatteitaan, jolloin Jamesinkin huomio siirtyi huispauksesta aivan jonnekin muualle Kathyn ylävartaloon ja Siriuksella oli virneessä pidättelemistä katsoessaan parasta ystäväänsä. Aaron palautti kapteenin takaisin maanpinnalle pilvistä rykäisemällä kovaa.
”Öh.. Luulenpa että nämä harjoitukset ovat ohi..” James sanoi takellellen ja kaikki hurrasivat rynnätessään vaatekaapeilleen.
Äkkiä kentältä kuului jytisevä pamaus ja kaikki ryntäsivät katsomaan oviaukosta.
”Wou, he päästivät yhteen ääneen nähdessään ison montun ja hiukan savua keskikentällä.
”Mikä se oli?” Amy kysyi pitäen yhä vaistonvaraisesti kapteeniaan käsivarresta vasemmalla kädellään ja oikealla hän siirsi tummansiniset pitkät hiuksensa korvan taakse.
”Luultavasti vain salama”, Alyssa vastasi ja he kaikki perääntyivät kun ei ollut enää mitään mieltä katsoa ja lähtivät sateenvarjojen alla kohti linnarakennusta.
”Mitä hitsiä se tyttö on ystävänsä kanssa saanut nyt päähänsä?” Sirius kysyi Jamesilta heidän tallustaessaan teltan kokoisen punaisen sateenvarjon alla linnaa kohti ja osoitti pitkäaikaista ihastustaan joka tanssahteli sateessa hiukset levällään toisen tytön hyppiessä erilaisia balettihyppyjä hänen vieressään.
”Jaa-a, mutta ainakin he vilustuvat elleivät mene sisälle”, James vastasi.
”He vain eivät ymmärrä omaa parastaan”, Sirius totesi ja he lähtivät tyttöjä kohti.
”Katso Chris, tuolta ne tulee hakemaan meitä”, Jessica kikatti ystävänsä korvaan lopettaen hyppimisen.
”Aivan, mitä tehdään?” Toinen kysyi suunpielet nykien naurusta.
”Mennään tietenkin vastaan!” Jessica vastasi ja he lähtivät sipsuttelemaan poikia kohti hoiperrellen kuin kännipäiset.
”Ei hellurei tämä aine ei tule koskaan päätökseen”, Marilyn voihkaisi.
”Mitä kirjoitat?” Lily kysyi ja nappasi pergamentit ystävältään.
”Animaagi hommelia”, Marilyn vastasi ja painoi leukansa pöydän pintaa vasten tylsistyneenä.
”Tuota noin.. Sitä piti kirjoittaa kolme jalkaa, ei kolmea rullaa..” Lily sanoi pahoitellen ja ojensi pöydän alle valuneelle ystävälleen pergamentit takaisin.
”Mutta olen varma, että saat paremman arvosanan tällä”, hän lisäsi lohduttaen ja kokosi omat tavaransa katsoen merkitsevästi poikiin.
”Aivan niin parempi arvosana”, Remus ja Peter aloittivat lohduttamisen ja kaikki pakkasivat tavaransa ja lähtivät kohti Rohkelikko-tornia.
”Kuules Sirius, voit laskea minut jo alas”, Christy sanoi Siriuksen kantaessa häntä toisen kerroksen käytävää pitkin.
”Miksi? Ettet vain loukkaisi hentoisia jalkojasi?” Sirius kysyi leikillään ja Christy siristi silmiään ja nyrpisti nenäänsä.
”Nämä hentoiset jalat antavat sinulle pian vähemmän mukavan yllätyksen”, tyttö uhitteli ja leikillänsä muksautti Siriusta olkapäähän.
”Aijai, nyt kyllä –” Sirius aloitti.
”Nyt kyllä saatte hommata huoneen!” Jessica ja James huudahtivat yhtä aikaa ja nuoripari lopetti.
”Lähtisitkö kanssani huomenna Tylyahoon?” Sirius kuiskasi kuuluvasti Christyn korvaan.
”Joo”, Christy kuiskasi takaisin hymyillen.
Saavuttuaan oleskeluhuoneeseen, James meni ensimmäiseksi Lilyn viereen sohvalle.
”Moi kultaseni”, James sanoi ja haisteli Lilyn mansikoille tuoksuvia hiuksia.
”Hei vaan, mutta voit lopettaa tuon kultasjutun heti siihen paikkaan”, tyttö vastasi irrottamatta katsettaan Me Noidat –lehdestä.
”Mitäs olet puuhaillut?” James jatkoi.
”Läksyjä”, Lily vastasi ja käänsi sivua ja otti mukavamman asennon sohvalta.
”Okei, lähtisitkö kanssani Tylyahoon huomenna?” James kysyi anelevasti, katsoi Lilyä silmiin, laittoi lehden pöydälle ja otti tyttöä käsistä.
”Kai minä voin”, Lily vastasi katsellessaan poikaa, joka ei voinut uskoa onneaan.
”Mitäh? Ihan tosi vai? JES! Hiphei hurraa!” Poika huusi ja hyppäsi ilmaan tytön katsellessa huvittuneena häntä. Äkkiä pari kolmosluokkalaista tyttöä purskahtivat itkuun ja ryntäsivät ulos muotokuva-aukosta. Lily purskahti ensimmäisenä nauruun ja muut seurasivat perässä.
Lauantaiaamu koitti harmaana ja Jessica heräsi tukka pörrössä. Hän työnsi vaaleanpunaiset pörrötohvelinsa jalkoihinsa ja tallusteli kylpyhuoneeseen tekemään aamutarpeitaan. Marilyn heräsi kun Jessica veti vessan ja katsoi kelloaan mikä näytti tasan kahdeksaa.
”Ylös laiskimukset, pojat odottaa!” Hän karjaisi työntäessään Christyn lattialle jonka jälkeen teki samoin Lilylle.
”Okei, kuinka paljon kello on?” Lily kysyi ja alkoi katsella vaatteitaan.
”Kahdeksan ja ehdottaisin tuota paitaa tuon puseron kanssa ja vielä nuo farkut”, Marilyn neuvoi osoitellen vaatekappaleita Lilyn vaatekaapista.
”Selvä”, Lily vastasi kun ei itse jaksanut ruveta miettimään vaatteitaan.
”Ja meikiksi ripsiväriä ja hiukset auki”, Christy lisäsi etsiessään omia farkkujaan kunnes vilkaisi ikkunasta.
”Katsokaa! Ensilumi!” Hän kiljaisi innoissaan ja avasi ikkunan kahmaisten lunta käsiinsä ikkunalaudalta.
”Wuhuu!” Kuului Jessican kannustukset vessasta.
”Jesh.. joulu on jo melkein täällä..” Marilyn sanoi ja hieroi käsiään juonikkaasti yhteen.
”Niin Lily ne meikit?” Christy kysyi ja heitti sulan lumen ikkunasta jonka laittoi säppiin.
”OK”, Lily vastasi lyhyesti ja alkoi pukeutua Jessican tullessa kylpyhuoneesta. Marilyn yritti keritä ensin, mutta Christy oli nopeampi löydettyään juuri sopivasti farkkunsakin.
”Ilkeä!” Marilyn huusi hänelle oven läpi ja meni hakemaan mustia verkkareitaan ja keltaista paitaansa.
”Niin olen!” Christy käkätti takaisin.
Pian muut olivat jo pukeissa kun Christy tuli ulos kylpyhuoneesta ja nyt Lily ryntäsi sinne ennen Marilyniä
”Sinäkin olet ilkeä!” Marilyn huusi hänelle.
”Joo joo, miten vain haluat”, Lily huusi vastauksen.
”No teillä kun näyttää kestävän, minä ja Jessi menemme jo!” Christy huikkasi tarttuessaan ruskeaan olkalaukkuunsa ja lähti Jessican kanssa alas.
”Joo menkää vain, me tulemme ihan perässä”, Marilyn huikkasi vastauksen ennen kuin ovi kolahti kiinni.
Viimein Lily tuli kylpyhuoneesta ja Marilyn loi häneen pistävän katseen mennessään hänen ohi sinne. Lilyllä oli päällään punainen toppi ja ruohonvihreä neulepusero ja jalassaan tummansiniset farkut. Hän kiinnitti vielä pinnin pitämään hiuksiaan pois silmiltä.
”Menen jo koska menen Jamesin kanssa Tylyahoon!” Hän tiedotti Marilynille joka murahti jotain vastaukseksi.
”Huomenta tytöt”, Christy sanoi Kelmien tullessa aamiaiselle.
”Huomenta vain”, he vastasivat.
”Minnekäs te Piskuilanin olette jättäneet?” Jessica kysyi huomattuaan Peterin puuttuvan joukosta.
”Jäi potemaan kuukautisia”, Sirius vastasi ja levitti voita paahtoleivälleen.
”Jäi nukkumaan koska hänellä alkaa vasta yhdeksältä jälki-istunto koska ei ole tehnyt muodonmuutosläksyjään taaskaan aikoihin”, selvensi Remus pettyneenä ystäväänsä.
”Ahaa. Antaisitko sen suklaamuropaketin?” Christy kysyi ja Remus ojensi tälle paketin.
”No James, odotatko innolla treffejäsi Lilyn kanssa?” Jessica kysyi virnistellen.
”Totta kai, ovatko hiukseni hyvin?” James vastasi ja kysyi jännittyneenä.
”Kyllä ovat ja mukava kuulla että vielä intoa riittää treffeille asti”, Lily vastasi hänen takaansa.
”Lily! Milloinkas sinä siihen ilmestyit?” James kysyi ponkaisten seisomaan kaataen samalla mehulasinsa.
”Juuri äsken”, Lily vastasi ja istuutui Siriuksen ja Remuksen väliin.
Kohta he siirtyivät ulko-oville muodostuneeseen jonoon saadakseen lähtöluvan vahtimestari Vorolta.
Jessica ja Marilyn menivät ostamaan koruja tanssiaisiin, Jamesin ja Lilyn, Siriuksen ja Christyn ja Remuksen ja Peterin lähtiessä omille teilleen.
”Oiih katso tätä! Upea!” Jessica kiljaisi riemuissaan näyttäen Marilynille safiirista kaulakorua.
”Kuinka paljon se maksaa?” Marilyn kysyi katsellen korua himokkaasti.
”12 kaljuunaa, mutta minä ostan sen!” Jessica sanoi ja riensi kassalle. Palattuaan hän alkoi katsella rannerenkaita.
”Jessi, entäpä nämä korvakorut? Sopisivatko ne minun pukuuni?” Marilyn kysyi näyttäen ystävälleen turkooseja riippukorvakoruja.
”Nääh, eivät sovi..” Jessica vastasi pudistellen päätään ja laittoi ostamansa kaulakorun laukkuunsa.
”Entäpä tämä sormus?” Marilyn kysyi näyttäen toisessa kädessään olevaa kultasormusta missä oli hänen mittapuun mukaan järjettömän suuri safiiri.
”MAMMA MIA! Sopii!” Jessica huudahti ja Marilyn katsoi hintalappua.
”Vain yhdeksän kaljuunaa?” Hän kysyi epäuskoisena ja Jessicalta oli loksahtaa leuka pois sijoiltaan.
”Annas kun katson, luit sen varmaan väärin”, hän naurahti napaten sormuksen.
”Voi tavaton..” Hän kuiskasi ojentaessaan sormuksen takaisin ystävälleen.
”Niinpä..” Marilyn hihkaisi ja suorastaan hyppeli sormuksen kanssa kassalle.
”Hei Mary, äkkiä! Tule katsomaan!” Jessica hihitti rientäessään ystävänsä luokse ja alkoi vetää tätä kiireellä kohti ikkunaa.
”Mikä nyt noin jännää on?” Marilyn kysyi kulmat kurtussa.
”Katso itse”, Jessica kihersi ja painoi ystävänsä kanssa nenänsä lasiin. Toisella puolen katua James sanoi ilmeisesti jotain hauskaa ja Lily purskahti nauruun.
”Kyllä heistä vielä jotain tulee..” Jessica kiherteli lisää ja Lily sattui juuri vilkaisemaan sitä näyteikkunaa päin. Marilyn vakavoitui, mutta Jessica ei huomannut mitään ja jatkoi vain juonikkaasti virnistelyä ja huomasi tilanteen vasta Marilynin vetäessä hänet vaistonvaraisesti alas Lilyn paiskatessa näyteikkunaa päin lumipallon.
”Tyyppi on seonnut”, ilmoitti Jessica.
”Totaalisesti”, Marilynkin sanoi ja kurkistivat ikkunasta joko vaara olisi mennyt ohi.
”Haluaisitko mennä käymään Hunajaherttuassa?” Lily kysyi Jamesilta.
”Päätä sinä”, James vastasi kuin unessa.
”Selvä, mennään”, Lily vastasi ja he astuivat kauppaan.
”Haen tuolta vähän suklaata”, Lily ilmoitti ja katosi hyllyjen sekaan. James päätti mennä hakemaan sokerisulkakyniä. Eipä hän juuri muita tarvinnutkaan.
”Joko olet valmis?” Lily kysyi yllättäen hänen takaansa.
”Kyllä”, James vastasi äkkiä käännähtäen ympäri.
”Sinähän olit nopea”, hän lisäsi parin mennessä kassalle.
”Nämä konvehdit löytää helposti”, Lily vastasi hymähtäen ja näytti Jamesille rasiaa. Madame Mysselatin kuohusuklaa.
”Herkullista ja auttaa sydänsuruihin”, Lily hymähti.
”Ai sinulla on niitäkin?” James kysyi huolissaan.
”Äh, niitä normaaleja”, Lily tuhahti antaessaan myyjälle rahat ja sulloessaan rasian laukkuunsa.
”Tiedän erään jonka kanssa sinulla niitä ei koskaan tulisi”, James sanoi virnistäen viattomasti.
”Uskoaksemme puhumme samasta henkilöstä ja itse olen sitä mieltä, että kyseisen tyypin kanssa niitä tulisi enemmän kuin kenenkään muun kanssa”, Lily tuhahti ja virnisti päälle.
”Haluatko kokeilla?” James kysyi heidän poistuessaan.
”En!” Lily säikähti.
”Pelkäät siis rakastuvasi kyseiseen henkilöön?” James kysyi virnistellen leveämmin.
”Puhut liikaa Potter”, Lily vastasi katsellen taivaalle.
”Ehkä puhun. Ehkä en”, James vastasi heidän mennessään kermakaljalle Kolmeen Luudanvarteen.
”Entäpä liimanäppishampoota?” Sirius ehdotti Christylle tutkiessaan Uutuudet –hyllyä Sekon pilapuodissa.
”KYLLÄ!” Tyttö kiljaisi riemuissaan toiselta puolelta hyllyä käsissään jotain.
”Selvä se”, Sirius vastasi ja laittoi shampoon koriin jossa oli jo sontapommeja, nenästä näykkiviä teekuppeja, sementtisiä omenia, 101 Parasta Kepposta –kirja ja näkymättömiä neuloja.
”En tarkoittanut sitä shampoota vaan tätä!” Christy sanoi ja antoi Siriuksen nähtäväksi jonkin pinkin laatikon kierrettyään ensin hyllyn toiselle puolelle.
”Mitä tässä on?” Sirius kysyi tutkien laatikkoa.
”Sen nimi on Stanky ja se muistuttaa lahjaa, mutta kun sen avaa se luo avaajalleen pinkin karvoituksen koko naamaan”, Christy sanoi iloisesti.
”Ja meinaat antaa sen?” Sirius kysyi katsoen tyttöä hieman säikähtäneenä.
”Älä huoli, en sinulle vaan Jessicalle syntymäpäivälahjaksi”, Christy vastasi ja puhkesi hihitykseen.
”Siinäpä vasta kunnon ystävä..” Sirius tuhahti leikillään ja nuoripari meni kassalle.
”Minne seuraavaksi?” He kysyivät yhtä aikaa toisiltaan.
”Päätä sinä”, Sirius sanoi kohteliaasti.
”Mennään vaikka käymään matami Puddifootilla”, Christy sanoi viekkaasti ja he lähtivät kaupasta kohti kahvilaa joka sijaitsi aivan kadun päässä. Sinne saapuessaan he istuutuivat ikkunapaikalle ja nelikymppinen miestarjoilija tuli pyytämään heidän tilauksensa.
”No mitäs nuoripari ottaisi nyt niin kun?” Tarjoilija kysyi pitäen käsiään hiukan koukussa.
”Kaakao ekstrakermavaahdolla”, Christy sanoi tietäen jo valmiiksi mitä ottaa.
”Minä otan samaa mitä hänkin”, Sirius sanoi ja otti Christyä kädestä. Tarjoilijan mennessä Christy kumartui kuiskaamaan Siriukselle:
”Ilmiselvä homo.”
”Mistä sinä sen tiedät?”
”Paksuista silmälasin sangoista, koukussa olevissa käsistä ja puhetyylistä.”
”Vau.”
”Aivan, mutta nyt hän tulee takaisin, eli hiljaa.”
”Tässä olisivat nämä kaakaot, se tekee kolme kaljuunaa ja kymmenen sirppiä”, tarjoilija sanoi palatessaan kahden valkoisen kupin kanssa.
”Sirius maksaa”, Christy hymähti ja Sirius kaivoi alistuneen näköisenä rahat taskustaan.
”Tasaraha”, hän sanoi ja sekoitti kermat kaakaon sekaan lusikallaan.
”Tärkeä peli viikon päästä eikös?” Christy kysyi ja hörppäsi kaakaotaan.
”Jep. Rohkelikko vastaan Puuskupuh ja me voitamme”, Sirius ylpeili.
”Varmasti tällä menolla. James anna teidän levätä hetkeäkään jos häviätte ja olemmehan jo nähneet kuinka hän kiduttaa teitä iltaisin kentällä”, Christy sanoi ja kohautti kulmiaan ja antoi katseensa kiertää vaaleanpunaisessa kuppilassa.
”Kai tulet katsomaan peliä?” Sirius kysyi ja katseli tyttöä silmiin.
”Totta kai! En jäisi siitä mistään hinnasta pois!” Christy huudahti ja hymyili.
”Hyvä”, Sirius vastasi ja ajatteli nyt olevan hyvä aika suudella Christyä. Hän kurottautui pöydän yli ja Christy ymmärsi vinkin ja kurottautui myös suutelemaan Siriusta. Irrottauduttuaan kumpikin säteili ja vilkaisi ikkunaan päin huomattuaan sivusilmällä jotain. Jessica ja Marilyn olivat ilmaantuneet kuin tyhjästä painamaan naamansa lasiin juuri Christyn ja Siriuksen pöydän kohdalle. Kumpikaan ei lopettanut virnistelyä kylmemmällä puolen lasia. Sirius sai idean ja ripusti viittana ikkunan eteen naulasta roikkumaan ja jatkoi Christyn kanssa pussailua.
”Hei Jessi ja Mary”, Remus sanoi tytöille huomattuaan heidät tultuaan ulos velhotarvikeliikkeestä Dervissistä ja Paukusta.
”Ai hei Remus”, tytöt tervehtivät häntä.
”Mitäs te kyttäätte?” Poika kysyi huvittuneena.
”Eeh.. Eipä juuri mitään oikeastaan..” Marilyn vastasi hidastellen vaihtaen katseita Jessican kanssa.
”Niin, mutta siis mennäänpä me vaikka käymään Sianpäässä!” Jessica huudahti ja tytöt nousivat ylös kadulta istumasta ja tarttuivat Remusta käsipuolesta ja lähtivät viemään tätä Sianpäähän.
”Sinun jälkeesi”, Jessica sanoi Sianpään ovilla ja Remus meni edeltä tytöt vanavedessään.
”Yksi tuliviski ja kaksi tequilaa”, Jessica tilasi tottuneesti ja baarimikko kohotti nyrpeän katseensa ja heitti likaisen rätin tiskialtaaseen.
”Te tunnutte käyvän täällä usein”, Remus sanoi tarkastellen paikkaa.
”Ettekö te Kelmit?” Marilyn kysyi hämmästyneesti ja baarimikko antoi heidän juomansa hänelle. Marilyn antoi Remukselle tuliviskin ja Jessicalle toisen tequilan ja siemaisi omasta juomastaan.
”Pyörimme enemmän tuolla Kolmessa Luudanvarressa”, Remus vastasi ja siemaisi tuliviskiä.
”Ei uskoisi..” Jessica tuhahti ja kumosi juomansa kerralla kurkkuunsa ja tilasi toiset.
”Kertokaahan, kuinka känniin ajattelitte minut juottaa?” Remus kysyi ja tutkiskeli kynsiään.
”Ympärikänniin”, tytöt vastasivat yhtä aikaa.
”Ja miksi jos saan kysyä?” Remus kysyi ja tyhjensi toisenkin lasillisen.
”Mietimme sitä vielä ja sinä kyselet liikaa. Tarjoilija!” Jessica huudahti näreissään ja nosti sormeaan uuden kierroksen merkiksi.
”Mistä nuo kurajäljet tulivat?” Lily kysyi osoittaen lattiaa.
”En tiedä, mutta ne ovat seuranneet minua koko ajan”, James vitsaili ja Lily nauroi heleästi.
”En olisi uskonut, että sinun seurassasi voisi olla näinkään hauskaa”, Lily tunnusti pahoitellen.
”No, nyt tuli nekin uskot muutettua”, James totesi virnistäen. Kolmen luudanvarren ovi aukeni ja iso joukko astui sisään.
”Voi ei..” Lilyn nauru hyytyi.
”Mitä?” James kysyi huolissaan ja kääntyi katsomaan. Severus, Narcissa, Lucius, Bellatrix, Rodolfus, Rabastan ja Regulus olivat saapuneet.
”Annas kun hoidan tämän”, James sanoi vikkelään.
”Ei, älä!” Lily yritti estää, mutta Jamesin käsi piteli jo sauvaa.
”Keholeijus!” Hän ajatteli osoittaen sauvallaan Kalkarosta joka käännähti äkkiä ylösalaisin ilmasta roikkumaan jolloin hänen viittansa valahti hänen niskansa yli. Suurin osa pubin väestä alkoi nauraa, mutta luihuiset alkoivat nakella kirouksia Jamesin niskaan, joka onnistui estämään kaikki varjelum –loitsun avulla ja puolet luihuisista sai oman kirouksensa niskaan. Olkoon onnellisia etteivät yrittäneet kedavrattaa Jamesia. Sekamelskan aikana myös yleisö hurrasi ja huusi tahdissa ”James, James, James”.
”Kangistumis tyystilys!” James huudahti viimeiseksi ja Narcissa tömähti lankun suorana lattialle.
”Nyt, Lily mihin jäimmekään?” James kysyi ja kääntyi katsomaan Lilyä. Tai paikkaa, missä Lily oli hetki sitten vielä ollut.
”Voi perhana!” James huusi ääneen ja syöksyi ovelle. Hän tähysti kumpaankaan suuntaan katua, mutta tyttö oli kadonnut. Hän heitti viittansa niskaansa ja lähti kohti Tylypahkaa. Mitä hänellä enää Tylyahossa asiaa olisi ilman Lilyä?
Lily riensi itku kurkussa kohti Sianpäätä, missä oli oppinut tukahduttamaan surunsa miesongelmien lisäksi. Hän työnsi oven rajusti auki ja se paukautti suoraan seinään. Kaikki kääntyivät katsomaan tulijaa.
”Lily kuomasheni!” Jessica huusi tiskiltä ja Lily lähti harppomaan ystäviensä luokse.
”Ykshi tuplana –hik-!” Remus huudahti baarimikolle joka antoi paukun siinä samassa. Ilmeisesti hän oli saanut jaella niitä aika paljon kuluneen tunnin aikana.
”Anna tänne!” Lily puuskahti ja nappasi juoman Remukselta juuri kun poika oli aikeissa hörpätä siitä. Lily kumosi tuliviskin kerralla kurkkuunsa ja iski lasin sellaisella voimalla takaisin pöytään, että se halkesi.
”Anna koko pullo”, Lily itki ja pyyhkäisi lasin sirut lattialle.
”Kerrohan –hik- kuinka paha–hik-sti James möhli –hik-?” Remus kysyi hikkansa lomasta.
”Pahasti!” Lily ulisi ja nappasi pullon baarimikolta alkaen juoda sen sisältöä ahnaasti.
”Hyvin pahasti!” Hän jatkoi ja niiskaisi syvään.
”Tiedän tunteen”, Marilyn lohdutti ja pyyhkäisi kyyneleen Lilyn silmäkulmasta.
”Onneksi ostin suklaata”, Lily muisti ja hymyili hiukan.
”Hyvä! Me lähdetään nyt takaisin Tylypahkaan”, Jessica sanoi reippaasti toinen silmä lurpallaan noustessaan ylös baarijakkaralta.
”Nyt jo?” Lily kysyi kurtistaen kulmiaan.
”Älä huoli, otamme pari pulloa mukaan, Remus, maksa”, Jessica määräsi. Remus alkoi kaivella taskujaan ja Marilyn kävi hakemassa tiskin alta laatikon jonka päällä luki isoilla tikkukirjaimilla : TULIVISKIÄ . Lily ja Jessica kävelivät edellä nojaten toisiinsa ja sen jälkeen tuli Remus ja Marilyn piti perää tuliviskilaatikon kanssa. Heidän astuessaan ulos he melkein törmäsivät Christyyn ja Siriukseen.
”Mitäs tämä nyt on? Olette olleet ryyppäämässä ilman minua?!” Christy huudahti järkyttynenä vihaisesti.
”Öh tuota, sinähän olit Siriuksen kanssa ja ja ja… Lily kaipasi lohdutusta ja Remus paukkua ja ja ja.. minä ja Marilyn emme voineet vastustaa kiusausta ja ja.. tuli otettua parit”, Jessica selitteli ja veti Christyn syrjemmäksi muista.
”Kuules, lupaan, että ensi Tylyahon reissulla me kaksi kuljemme kaksistaan okei?” Jessica ehdotti painaen otsansa vasten Christyn otsaa toinen silmä edelleen lurpallaan.
”Okei”, Christy vastasi hetken harkinnan jälkeen.
”Ai otitte parit?” Sirius kysyi ja tytöt kääntyivät katsomaan. Remus oli alkanut puhella kukille jotka roikkuivat Sianpään viereisen majatalon oven vieressä.
”No..” Marilyn vastasi punniten.
”Mitä te täällä sitä paitsi teette?” Lily kysyi ja hörppäsi kädessään olevasta pullosta.
”Tulimme käymään jälkiryypyllä”, Sirius vastasi ja lähti hakemaan Remusta kukkien luota.
”Sano kukille hei hei”, Sirius kehotti ja Remus vilkutti kukille surullisesti Siriuksen taluttaessa tämän muiden luo.
”Me lähdemme nyt, että pääsemme joskus takaisin Tylypahkaan”, Marilyn sanoi ja he lähtivät tallustamaan pois.
”Nähdään illalla”, Christy ja Sirius huikkasivat heidän peräänsä ennen kuin astuivat Sianpäähän.
Lily seurueineen kulki pihatietä kohti linnaa ja oli juuri päättänyt kertomuksensa.
”Kamalaa, kamalaa, kamalaa…” Voivotteli Jessica halaten ystäväänsä. Juuri silloin Remus alkoi laulaa jotain tytöille tuntematonta laulua mustavalkoisesta pakkauksesta.
”Niin suuren retken pakkaus on mustavalkoinen,
On törky niin kuin hanki kesäkuisten päivien
Voi kunpa joskus kaikki vain katoais pois
Vaan lounaan tullen --””…kamalaa”, Jessica päätti voivottelunsa.
”Anteeksi, minua ei kai ole tarkoitettu laulajaksi”, Remus sanoi pahoitellen ja otti ryypyn.
”En minä.. äh anti olla”, Jessica koitti selittää muttei löytänyt sanoja vaan otti hänkin ryypyn. He saapuivat linnan oville jotka Remus paukautti kuuliaisesti auki ja he astuivat sisään.
”Seis siihen paikkaan!” Ovien vieressä vartioinut Voro huudahti ja syöksyi jonkin metallitikun kanssa sohimaan heitä.
”Mitä helvettiä sinä surkki meinaat?” Jessica kysyi hitaasti ja halveksivasti siristäen hieman silmiään.
”Professori Vauhkomieli on käskenyt minun tarkastaa… Hetkinen.. Miksikä sinä minua kutsuit?” Voro kysyi ja siristi hänkin silmiään lopettaen sohimisen. Jessicalta pääsi röyhtäisy ennen kuin hän vastasi.
”Surkiksi. Pitääkö vielä tavata? S – U – R – K – K – I”, Jessica kysyi. Vaikutelma vaikutti varsin koomiselta. Platinablondi tyttö viinalaatikkoa kantaen hiuksissaan tasajakaus ja päällään mustat verkkarit ja keltainen paita jossa oli musta pääkallo, seuraavana Remus jolla oli päällään tummansiniset löysät farkut, musta poolopaita ja ruskeat hiukset sekaisin. Sitten Jessica jonka etuhiukset olivat vedetty suoraan taaksepäin ja pinneillä kiinni peittämässä jakauksen. Sivuilla roikkuvissa hiuksissa oli jokunen pikku kihara ja pikkuletti. Päällään hänellä oli tummanpuoleiset maastohousut, musta napatoppi jossa oli pinkki, kimalteleva perhonen hieman vinossa ja auki oleva violetinmusta ja ohut nahkatakki. Silmissään hänellä oli mustat rajaukset ja käsissään mustat ja villaiset kynsikkäät. Lilyllä puvustus oli sama kuin aamullakin. Nyt vain hänen ripsivärinsä oli levinnyt kyynelten mukana ja hiukset alkoivat pörröttää. Heitä ohi ei tahtonut sitten päästää harmaisiin ja ruskeisiin, paikattuihin ryysyihin pukeutunut vanha, harvahiuksinen ja keltahampainen oppilaisiin ärsyyntynyt vahtimestarin käppänä, joka oli ottanut elämän tehtäväkseen kiduttaa mahdollisimman montaa koulussa opiskelevaa lapsosta jälki-istunnoissa.
”Minä kerron tästä rehtorille ja te saatte jälki-istuntoa!” Voro uhkasi ja heristi kättään jossa piti totuustutkaa.
”Voi ole jo hiljaa!” Jessica vastasi Lilyn nyyhkäistessä jälleen ja kaivoi sauvansa esiin.
”Vaietus!” Hän huudahti osoittaen taikasauvallaan Voroa joka tarttui kurkkuunsa ja yritti karjua mahdollisesti mitä kauheimpia kirosanoja.
”Mikä helpotus!” Marilyn huokaisi heidän astellessa portaikkoon.
Viidennessä kerroksessa Jessica päästi Lilystä irti ja veti Remuksen kanssaan läheisen luutakomeroon.
”Anteeksi, me poikkeamme seurastanne nyt tänne”, Jessica sanoi ja sulki komeron oven.
”Tule äkkiä ennen kuin kuulemme jotain mikä saattaisi vaurioittaa korvamme pysyvästi!” Marilyn huudahti ja lähti juoksemaan niin nopeasti eteenpäin käytävää kuin pystyi painava laatikko sylissään Lilyn viilettäessä jo kaukana edellä. Lily oli jäänyt odottamaan häntä kuitenkin kuudennen kerroksen käytävään.
”Muuten miksi et mennyt Jackin kanssa Tylyahoon vaan Jamesin?” Marilyn kysyi hetken kuluttua.
”Äh, ei meillä mene enää niin hyvin. Olen ajatellut jättää hänet joskus tanssiaisten jälkeen”, Lily vastasi muina naisina.
Lihavan leidin muotokuva-aukon luona Lily pysäytti Marilynin tarttumalla tätä olkapäästä.
”Miltä minä näytän?” Hän kysyi.
”Hemaisevalta”, Marilyn vastasi melkein totuuden mukaisesti.
”Okei. Alruunan korvavaikku”, Lily sanoi tunnussanan leidille ja he astuivat sisään. Ensimmäisenä hän huomasi Jamesin tuijottelemassa ensin tuleen, mutta huomattuaan muotokuva-aukon aukenevan hän kääntyi katsomaan. Huomattuaan Lilyn astelevan sisään hän ryntäsi heti tämän luo.
”Lily, miksi lähdit sillä lailla? Johtuiko se minusta vai luihuisista vai -- ?” James kyseli huolissaan.
”Kehtaatkin vielä kysyä..” Lily vastasi kylmästi ja asteli pojan ohitse makuusaliinsa.
”Sinusta”, kuiskasi Marilyn vastauksen ohittaessaan Jamesin ja seurasi Lilyä heidän makuusaliin.
Hetken kuluttua Christy ja Siriuskin saapuivat naureskellen oleskeluhuoneeseen.
”Hei kapteeni, onko harjoitukset?” Sirius kysyi ja pari mätkähti Jamesin vierelle istumaan.
”Äh, en pystyisi keskittymään huispaukseen juuri nyt..” James vastasi ja tuijotteli takkatuleen.
”Johtuuko tämä Evanssista?” Sirius kysyi viisaasti.
”Kyllä, kyllä, kyllä..” James huokaisi.
”Älähän nyt, minä käyn hakemassa hänet ja voitte selvittää asianne!” Christy huudahti ja loikkasi sohvan yli rientäen tyttöjen makuusaliin vieviin portaisiin.
”Lily! Sinun täytyy sopia Jamesin kanssa!” Christy huusi syöksyessään makuusaliinsa.
”Miksi?!” Lattialla makaava Lily huusi tuliviskipullojen ja konvehtirasian luota.
”Koska riitelynne on haitaksi kaikille”, Christy vastasi.
”Okei minä tulen”, Lily huokaisi raskaasti muistaen johtajatytön hyvän esimerkin näytön. Hän kuitenkin purskahti itkuun heidän mennessä portaita alas.
”Lil yksikään kyynel ei ole turha ja nyt sinun on helpompi käsitellä suruasi heti alkuunsa ennen kuin se alkaa kaivertaa sinua”, Christy lohdutti ja taputti ystäväänsä selkään hellästi.
”Aivan.. aivan..” Lily kuiskasi ja yritti rauhoittua. Nähdessään Jamesin portaiden juurelta hän ei voinut enää mitään vaan kiljaisi:
”Olet rontti!” Ja juoksi takaisin makuusaliinsa.
”Lily!” James ja Christy huusivat yhtä aikaa tytön perään, mutta liian myöhään.
”Olen menettänyt hänet ikuisuuksiksi”, James huokaisi surumielisesti.
”Etkä ole, kyllä hän tuosta rauhoittuu”, Christy sanoi ja silitti Jamesin päälakea kuin mitäkin kissaa. Sitten hän muisti tuliviskipullot ja konvehdit.
”Tai sitten ei”, hän lisäsi hiljaa Siriukselle.
”Kerros kuomaseni, mitä oikein tapahtui. Koko juttu. Ehkä me kaksi pystymme auttamaan sinua”, Sirius komensi ja vaihtoi paikkaa Jamesin oikealle puolelle Jamesin aloittaessa kertomuksen.
”Juttu on selvä. Illalla partioinnin alkaessa sinä pakotat Lilyn kuuntelemaan, ettet ollut vielä päässyt yli normaaleista reflekseistä luihuisten seurassa ja anot häneltä toista mahdollisuutta”, Sirius sanoi heti kun James lopetti.
”Helpommin sanottu kuin tehty, mutta voin yrittää”, James sanoi ja yritti vääntää hymyä kasvoilleen.
”Aivan, mutta nyt suonette anteeksi, minä poistun hurmaavasta seurastanne vielä hurmaavampaan seuraan tyttöjen makuusaliin missä odottavat viina ja suklaa. Hei hei”, Christy sanoi ja lähti.
”Mörö”, James ja Sirius sanoivat yhtä aikaa itsekseen.
Ei kulunut aikaakaan kun Jessica ja Remus kömpivät nauraen sisälle muotokuva-aukosta. He suutelivat toisiaan vielä kerran ennen kuin Jessica meni tyttöjen makuusaliin.
”Jollakin näyttää myös olevan onnea naisrintamalla”, Sirius virnisti Remuksen istuutuessa nojatuoliin.
”Aivan.. aivan..” Remus vastasi hymyillen.
”Missä olitte? Kysyn vain siksi, etten mene teidän alueille jonkun tyttösen kanssa”, Sirius kysyi virnistellen.
”Viides kerros, vastapäätä niiden kojoottien taulua”, Remus vastasi ennen kuin ehti ajatella, mikä oli ympärikännissä sangen ymmärrettävää.
”Oho.. Mikä meidät paljasti?” Remus kysyi.
”Noh, se ainakin että olit Jessican kanssa, kummatkin kännisiä ja paitasi on väärinpäin”, James vastasi osoittaen Remuksen paitaa.
”Hupsista lallaa”, Remus sanoi.
”Muuten mitäköhän Minerva on pistänyt Peterin tekemään kun siinä näin kauan on kestänyt?” Sirius kysyi mietteliäästi.
”Enpäs muuten tiedä”, James sanoi.
”Minulla on kyllä pahat aavistukset..” Sirius sanoi ja lähti nopeasti juosten poikien makuusaliin.
”PETER?! OLETKO SINÄ NUKKUNUT KOKO AJAN KUN SINUN OLISI PITÄNYT OLLA JÄLKI-ISTUNNOSSA?!” Kuului Siriuksen huuto aina alas oleskeluhuoneeseen ja pian Peter juoksi alas keltaisessa nallepyjamassaan, rähmät silmissä ja Sirius kannoillaan.
”Menen jo!” Peter vinkui syöksyessään ulos.
”Voi luoja tuo poika on pulassa”, Sirius huokaisi istuutuessaan alas.
”Mikä Remusta vaivaa?” James kysyi huomatessaan mitä ystävänsä puuhaili. Remus oli siirtynyt ikkunan vieressä olleen tuolin luokse ja nyt yritti syödä tuolin jalkaa.
”Äh, Remus on nyt niin humalassa, että jopa hevoset laitumilla puhuisivat hänelle”, Sirius huokaisi.
”Tämä on kaikki niiden kahden syytä”, hän lisäsi pudistellen päätään.
”Keiden?” James kysyi hämmentyen.
”Maryn ja Jessin”, Sirius vastasi ja alkoi väännellä pöydällä ollutta stressilelua.
Lily itki ja itki. Ja itki. Ja otti ryypyn. Ja itki.
”Miksi minä itken?” Hän kysyi Christyltä ja Marilyniltä.
”Potter pilasi treffinne”, hänen ystävänsä vastasivat yhtä aikaa ja Lily purskahti uuteen itkunpuuskaan.
”Ai niin, minä unohdin”, hän sopersi ja alkoi juoda tuliviskiä ahnaasti. Jokainen heistä nojasi huonossa asennossa väsyneinä oman sänkynsä päätyyn lattialla istuen ympärillään monta tyhjää ja täyttä pulloa.
”Minä uskoin hänen muuttuneen!” Lily parkui. Äkkiä Jessica pelmahti huoneeseen onnellisempana kuin aikoihin.
”Olen iloinen, olen onnellinen, olen tyytyväinen”, hän rallatteli ja hyppi hymyillen ja kuvitteli ilmeisesti olevansa mikäkin keiju hänen hypyistään päätellen.
”No mitäs te mökötätte?” Hän kysyi huomatessaan ystävänsä.
”Jaa-a”, Christy vastasi, otti huikan ja osoitti oikealla kädellään Lilyn suuntaan.
”Ai jaha. Vieläkinkö se Potter rassaa?” Hän kysyi ja Lily kohotti katsettaan ystäväänsä kohden.
Hetken kuluttua.
Nyt Jessicakin istui aika lailla samassa asennossa oman sänkynsä päätyyn nojaten kuten muutkin huoneessa yhtä tyhjänpuhuva ilme kasvoillaan ja lasinen pullo kädessään.
”Äh tämä on tylsää. Pidetään juhlat. Aivan yksityisjuhlat meidän kesken”, Jessica viimein sanoi ja muut kohottivat katseensa häntä kohti tylsänyllättyneinä.
”Ihan tosi, mitä me tällä saavutetaan? Huono maksa-arvo, mikä kylläkin meillä on jo mutta silti! Nyt meidän täytyy pitää hauskaa! Pelataan jotain” Hän jatkoi nousten seisomaan.
”Ja ehdotat, että pidämme hauskaa pelaamalla mitä?” Lily kysyi.
”Sananselitystä, minä ja Christy vastaan te”, Jessica ilmoitti ja hänen ystävänsä vaihtoivat katseita hetken ja lopulta nyökkäsivät.
”Pyykkää pyykit jästeillä?” Jessica kysyi katsoen korttia silmätarkkana.
”Tuskin kotitonttu.. Talon rouva?” Christy kokeili.
”Ei.. Se on sellainen kone..”
”Lisävinkki. Ei kun ei ei! Pyykkikone! Lily kertoi sellaisista joskus!” Christy huudahti ja Jessica vaihtoi korttia.
”Jep. Sen sisällä saattaa olla helmi joskus?”
”Korurasia.”
”Ei kun tämä asustaa meressä ja hienoissa ravintolaissa näitä syödään joskus ehkäpä ja näistä kuuluu sellainen kohina kun laittaa korvaa vasten..”
”Hummeri!”
”Kuka laittaa hummerin korvaansa?”
”Jaa-a.. Ööh helmikö siellä saattaa olla sisällä?”
”Niin juuri. Ne on sellaisia aika hienoja..”
”Simpukka!”
”Sitten ööh.. Naiset kantaa yleensä näitä lähtiessään ostoksille.”
”No vähän kaikkea..”
”He hutkivat miehiä näillä.”
”Käsilaukku!”
”Aivan. Seuraava..” Jessica sanoi ja vaihtoi korttia. Nähdessään sanan hän purskahti nauruun. Hän yritti monta kertaa aloittaa sanan selittämisen, mutta purskahti joka kerta uuteen nauruun. Tällaisia ne känniset ovat.
”Tätä olisi pitänyt käyttää”, hän kikatti selityksen mikä ei paljon auttanut Christyä.
”Aika!” Lily huudahti jo paljon iloisempana kuin aloittaessa oli. Jessica antoi kortin muiden nähtäväksi nauraessaan kippurassa lattialla. Sana oli kondomi. Kaikki muutkin purskahtivat äänekkääseen nauruun. Tällaisia ne känniset todellakin ovat.
”Miten niin sitä olisi pitänyt käyttää?” Lily nauroi.
”Juueimitenkäänunohtakaa.. Seuraava leikki!” Jessica kiirehti vastaamaan.
”Heh.. Ensin pisteet.. Teillä on yhteensä 26 sanaa selitetty ja meillä on.. 26! Tasapeli”, Marilyn ilmoitti hihittäen.
”No Jessica, mitä seuraavaksi?” Hän kysyi
”Lasketaan matka-arkuilla portaita alas parin kanssa ja nopeammat voittaa!” Christy ehdotti Jessican puolesta jännittyneenä.
”Selvä!” Muut huusivat ja ryntäsivät matka-arkuilleen. Jessica ja Christy lastasivat Jessican arkun toiseen päähän paljon kummankin kirjoja ja lopulta ilmoittivat olevansa valmiita.
”Kummatko ensin?” Lily kysyi.
”Te”, Jessica ja Christy sanoivat yhtä aikaa.
”Selvä”, toiset sanoivat ja työnsivät arkkunsa ovesta portaiden yläpäähän. Lily istui eteen ja Marilyn taakse.
”Minä menen alas ottamaan aikaa”, Christy sanoi ja lähti hoipertelemaan alas.
”Okei!” Hän huusi pian alhaalta.
”Aika lähtee NYT!” Jessica huusi täysillä, että Christy tietäisi katsoa sekuntikelloaan. Hän katsoi tarkasti kuinka Marilyn ja Lily yrittivät saada arkun kääntymään kierteen kohdalla. He törmäsivät suoraan pyöreään kulmaan ja kiljaisivat; nyt he laskivat takaperin portaat loppuun.
”19 sekuntia, tasan”, Christy sanoi parille.
”Kappas siellähän alkaa olla jo pimeää”, Marilyn sanoi vilkaistuaan ikkunaan päin.
”Aivan ja Lily, meidän pitäisi lähteä pian partioimaan”, James sanoi sohvalta.
”No ei nyt vielä, älä ole ilonpilaaja!” Lily nurisi.
”Etkö itse halunnut minun aikuistuvan? Ja muuten tuolla ryminällä herätätte ensiluokkalaiset”, James huomautti.
”Sivuseikka, minä jään huutamaan ajan”, Lily ilmoitti ja veti tuolin itselleen Christyn ja Marilynin mennessä ylös, Marilynin vetäessä arkkuaan jäljessä.
”Valmiina Chris?” Jessica kysyi edestä.
”Joo. Kai olet varma, että hoidat tuon kulman paremmin kuin he hoitivat?” Christy kysyi virnistellen.
”Totta kai, tämähän on helppoa kuin heinän teko”, Jessica heitti.
”Paikoillanne, valmiit, HEP!” Marilyn huusi ja Christy pökkäsi heidät vauhtiin toisella jalallaan rappusesta.
”Jahuu! Nyt tarkkana Chris!” Jessica huusi innoissaan edestä ja käänsi arkkua sulavasti kierteessä jolloin he eivät muksauttaneet päin seinää vaan rämisivät sulavasti suoraan maalia kohti. He näkivät jo Lilyn joka hihitti pahaa enteilevästi. Jessican naama venähti hiukan huomatessaan Lilyn taikoneen kynnyksestä ainakin kolme kertaa normaalinsa kokoisen. Christy ei huomannut mitään, ennen kuin he muksauttivat kynnykseen ja lensivät arkun selästä nokalleen metrin päähän.
”Ilkimys!” Jessica protestoi hieroen nenäänsä noustessaan ylös. Kaikki oleskeluhuoneessa katsoivat.
”Sano sitten kun kerron, että voititte. 14 sekuntia”, julisti Lily ajaksi.
”EIH!” Alas katsomaan tullut Marilyn huusi.
”Kyllä!” Christy ja Jessica huusivat takaisin ja heittivät viitoset.
”Olkaa jo hiljaa, jotkut yrittävät ottaa kauneusuniaan!” Eräs viidesluokkalainen tyttö, jonka Lily tunnisti Melissa Keliniksi, joka kovasti fanitti Siriusta parin ikäisensä ystävänsä kanssa, kivahti juhlijoille tultuaan alas katsomaan.
”Nuku sinä vaikka juhannukseen jos sillä kaunistut”, Marilyn letkautti ja pitkät, tummanruskeat ja kaksihaaraiset hiukset omaava Melissa riensi itku kurkussa takaisin makuusaliinsa kaikkien muiden nauraessa.
”Lily, lähdemmekö partioimaan?” James kysyi Lilyn viereltä.
”Okei, lähdetään”, Lily myöntyi ja he lähtivät.
”Lily”, James sanoi heidän päästyä ulos oleskeluhuoneesta.
”Niin?” Lily kysyi kohottaen kulmiaan.
”Haluan vain, että tiedät etten ole vain päässyt eroon reflekseistäni luihuisten seurassa ja pyydän sinulta toista mahdollisuutta”, James rukoili.
”Ei se mitään, aivan ymmärrettäväähän se. Ja nyt aluksi me voisimme olla kavereita. Olen muutenkin jo menossa Marilynin kanssa kahdestaan ensikerralla joten...” Lily sanoi ja James nyökkäsi. Sen jälkeen he lähtivät paremmin mielin kiertämään.
Viikon kuluessa Lily sai partioida useana iltana yksin, koska Jamesin täytyi harjoittaa joukkuettaan peliä varten. Heidän täytyisi voittaa tänä vuonna mestaruus. Huispausjoukkueen jäsenet saapuivat aina melkein puolenyön jälkeen takaisin treeneistä. Jameshan oli kiduttaa heidät hengiltä. Ihme kyllä hän ei pitänyt perjantaina enää harjoituksia, koska oli itse tuntien jälkeen aivan väsynyt joten painui suoraan nukkumaan.
”Sirius?”
”Mmm..”
”Anturajalka?”
”Mmm..”
”James haluaa sinut kentälle tänä päivänä peliin.”
”Varmasti.”
Hiljaisuus.
”Anturajalka?”
”Tulossa jo.”
”Etkä ole.”
”Olenpas.”
”Etkä.”
”Olenpas usko jo!” Sirius huusi Peterille ponkaisten ylös sängyltään.
”Huomenta pilviveikko”, hän sanoi Remukselle mennessään kylpyhuoneeseen suihkuun kun Remus pesi vielä hampaita.
”Huomenta pakoputki”, Remus vastasi ja huuhteli hammasharjansa.
”Huomenta pilviveikko”, sanoi James ohittaessaan Remuksen mennessään pesemään hampaita.
”Huomenta lapio”, Remus vastasi mennessään vaihtamaan pyjamaa päiväasuunsa.
”Tuleeko voitto kotiin tänään?” Peter kysyi uhkarohkeasti Jamesilta kääntäessään paitaansa oikeinpäin.
”Sadasta kaljuunasta vetoa, tulee”, James vastasi ja sylkäisi.
”Sovitaanko kahdesta sirpistä?” Peter kysyi arasti.
”Sovitaan sitten niin”, James vastasi välinpitämättömästi ja tuli melkein yhtä aikaa Siriuksen kanssa kylpyhuoneesta ja kummatkin alkoivat pukea vauhdilla Remuksen huomautettua kellon olevan jo kymmenen ja peli alkaisi yhdeltätoista.
”Huo- huomenta”, Christy haukotteli aamiaisella.
”Samat sanat”, Kelmit vastasivat juuri yhtä aikaa.
”Tulitte juuri sopivasti aamupostille”, Lily huomautti pöllöjen liihottaessa sisään ikkunasta. Pojat alkoivat voidella paahtoleipiään ja Christy söi kolmatta lautasellista muroja. James sai kirjeen vanhemmiltaan, jossa nämä kysyivät hänen ja Siriuksen vointeja, Remus ja Lily saivat Päivän Profeetat ja Jessica pehmeän paketin josta hän repäisi tähtikuvioisen käärepaperin kerralla pois.
”HYIIIK!” Hän kiljaisi ja viskasi myytin vahingossa Siriukselle joka nosti pörröistä ja pinkkiä myyttiä kummastuneen näköisenä pois paahtoleiviltään.
”Vautsi!” Hän huudahti hämmästyksissään nähdessään villapaidan ja puki sen sellaista vauhtia päälleen, ettei muut kerinneet kysyä edes ”mitä”. Sirius esitteli päällään olevaa villapaitaa niin ylpeänä, että Christyn oli pakko kolauttaa päänsä pöydän pintaan. Jessica tokeni näystä ensimmäisenä.
”Katsokaa mitä Siriuksella on päällään!” Hän huusi innoissaan ja joku S.I.R.I.U.S –ryhmäläinen (S.I.R.I.U.S = Siriuksen Ihkuttajien Ryhmä Ihanalle ja Uskomattomalle Siriukselle) kysyi kiljahtaen:
”Pelkät stringit?!”
”Ei ihan”, Lily vastasi ja monen suusta kuului pettynyt ”höh”.
”Ei mutta tämä on tosi hieno! Ihmettelen vain mitä sinä Jessica siinä kiljut? Jos et halua tätä, saanko minä tämän?” Sirius kysyi ihmeissään silitellen paitaansa.
”Saat! Saat!” Jessica kiljahti riemuissaan ja Sirius ilahtui silmin nähden.
”JES! Vien tämän heti torniin”, hän huudahti ja syöksyi pöydän yli vielä halaamaan Jessicaa ennen kuin lähti.
”Tyypillä menee lujaa..” James huokaisi raskaasti ja söi Siriuksen paahtoleivät omiensa jälkeen.
”Missä se Sirius viipyy?” James kysyi joukkueelta pukuhuoneessa.
”Tässä näin”, Sirius vastasi hänen takaansa mennessään vaihtamaan huispauskaapuaan.
”Sirius! Olet kymmenen minuuttia myöhässä!” James huudahti näreissään.
”Aivan, mutta se vain oli niin..” Sirius huokaisi, mutta James huitaisi kädellään vaientaakseen hänet.
”Okei joukkue. Tänään on tärkeä peli ja te kaikki tiedätte mitä seuraa jos häviämme”, James muistutti ja muut nyökkäsivät ja Sirius sai kaavun puettua.
”Mennään siis”, hän sanoi ja he asettuivat parijonoon stadionille vievien ovien eteen kunnes ne aukenivat ja he lensivät ulos hurraavien ihmisten tervehtiessä heitä lämpimästi.
”Sieltä saapuu Rohkelikon joukkue, kapteeni ja etsijä James Potter, lyöjät Paltrow ja Musta, pitäjä Angelot ja jahtaajat Gritson, Yang ja Swalshnegger!” Kuuluttaja Nicole Cortez kuulutti.
”Potter ja Diggory kätelkää”, matami Huiski sanoi ja James ja Amos kättelivät.
”Ja antaa mennä”, matami sanoi tylsistyneenä ja potkaisi arkun auki jolloin ryhmyt ja sieppi lähtivät liihottamaan ympäri stadionia. otti kaadon käteensä ja potkaisi sen lentopotkulla ilmaan missä jahtaajat odottivat. James lähti kiertelemään stadionia etsien sieppiä.
”Kaato menee Yang, Yellow, Yang koppaa takaisin, Gritson, Yellow, Diggory, Swalshnegger ja MAALI! 10-0 Rohkelikolle!” Nicole huusi ja Rohkelikot ja Korpinkynnet hurrasivat.
”Siellä Rohkelikon joukkueen namupala Sirius Musta paukauttaa ryhmyä ilmeisesti tarkoituksenaan lyödä se kohti Puuskupuhin etsijää Holly Tillyä ja Musta lyö..” Nicole selosti ja piti pienen tauon.
”..ryhmyä viinapullolla, mikä menee sirpaleiksi. Musta, ennen peliä ei sovi juoda, muista se tämän jälkeen”, Nicole antoi vinkin ja Jamesilta oli aivot valua korvista ulos. Hän käännähti katsomaan Siriusta joka tutkiskeli vähän matkan päässä käteensä jäänyttä pullonkaulaa ja sanoi itsekseen jotain ”Sen olisi kyllä pitänyt kestää…”
”Potterin huomio on herpaantunut ja Gritson muuten tekee maalin, 20-0 Rohkelikolle”, Nicole selosti eikä hetkeen puhunut mitään koska ei tapahtunut jänniä. Sirius mietti yhä miksei hänen ”mailansa” kestänyt. James lensi kentän poikki etsien sieppiä.
”Ja Holly Tilly nappaa siepin! Puuskupuh voittaa!” Nicole huusi ja kaikki muut paitsi rohkelikot hurrasivat. James törmäsi katsomotorniin koska meni lukkoon tajuttuaan uutisen. Sirius lopetti pullonkaulan tutkimisen ja alkoi miettiä miksi James makasi tuupertuneena maassa ja päätti mennä ottamaan lähempää selvää. Rohkelikon muu joukkue oli jo Jamesin luona.
”James?” Amy kysyi taivasta tuijottavalta Jamesilta.
”Ymh..” James äännähti.
”Mitä?” Amy kysyi uudelleen ja kumartui lähemmäs.
”Ymh!” James äännähti uudelleen ja joukkue kantoi hänet pukuhuoneeseen missä Lily, Christy, Jessica, Marilyn, Remus ja Peter odottivat.
”Otahan James vähän kermakaljaa”, Lily tarjosi Jamesille jonka joukkue oli laittanut istumaan penkille. James tarttui Lilyn tarjoamaan pulloon tuijottaen tyhjyyteen ja hörppäsi.
”Millä terästit?” Hän kysyi ja ojensi pullon takaisin tuijottaen yhä tyhjyyteen.
”Tuliviskillä”, Lily myönsi.
”Mahtavaa..” James sanoi ja Sirius työnsi naamansa Jamesin katseen ja hänen tuijottaman kohdan väliin jolloin Jamesilla naksahti.
”Ja mitä sinä sillä pullolla yritit huitoa ryhmyä!?” Hän karjaisi ja kurtisti vaativasti kulmiaan.
”Öh tuota.. perhana saat joka tapauksessa selville.. Oleskeluhuoneessa oli ilmaista viinaa enkä pystynyt vastustamaan kiusausta kun kävin viemässä sen villapaidan”, Sirius tunnusti häpeillen. Jamesilla naksahti pahemmin ja hän syöksyi karjuen Siriuksen kimppuun kuin villipeto.
Sirius mätkähti lattialle hikisenä. Oli pimeää ja hän yritti nousta sillä tuloksin, että kopautti päänsä johonkin kovaan.
”Älä tapa minua!” Hän huusi äkkiä muistaen mitä tapahtui.
”Anturajalka, ole vaiti ja palaa nukkumaan, ei sinua kukaan tapa”, kuului mörähdys hänen vasemmalta puolelta. Ääni kuului Jamesille. Sirius ei kuullut muuta kuin että James puhui ja hän syöksyi sänkynsä yli kiskaisten verhonsa alas. Hän syöksyi seuraavaan sänkyyn, mikä kuului Remukselle, ja kiskaisi siitäkin toisen verhon alas.
”Älä anna sen tappaa minua!” Hän kuiskasi hahmolle jota piti tiukassa halausotteessa maaten tämän päällä. Kahden sängyn päässä James oli sytyttänyt taikasauvansa päähän valon ja osoitti sillä Remuksen sänkyyn.
”Mitä helkkaria…” Remus kysyi hiljaa katsoen häntä rutistavaa melkein nakua Siriusta, joka kohotti katseensa pojan kasvoihin.
”Eh..” Hän sanoi väläyttäen hampaitaan ja kömpi pois pojan päältä. Peter nukkui kuin tukki.
”Hän aikoi tappaa minut..” Hän selitti kömpelösti ja nosti samaan tyyliin Remuksen verhon omistajalleen.
”Kuinka niin?” James kysyi.
”Hävittiin vähän niin kuin se matsi Puuskupuhia vastaan..” Sirius selitti nostaessaan omat verhonsa lattialta ja Remus korjasi ne takaisin kiinni taikasauvan heilautuksella.
”Se oli vain unta..” James sanoi ja viskasi Siriuksen peiton, mikä oli tippunut lattialle, omistajansa sängylle.
”Aivan mutta karmaisevaa!” Sirius huudahti ja hytisi kylmänväreistä. Remus ja James vaihtoivat katseita.
”Huoh, kerro koko juttu”, Remus kehotti ja he istuutuivat Siriuksen sängylle.
”En muista alkua, mutta aamiaisella Jessica sai paketin..” Hän aloitti muistellen untaan.
”Mitä siinä oli?” Remus kysyi avuliaasti.
”Paita.. Se oli kammottava.. Ja minä pidin siitä niin paljon että halusin sen omakseni..” Sirius sanoi ja veti peiton päälleen uusien kylmänväristysten tullessa.
”Minkä värinen se oli?” James kysyi.
”Pinkki.”
”Millainen se oli?” Remus kysyi ja risti jalkansa.
”Pörröinen.”
”Oliko siinä mitään kuvioita?” James kysyi jälleen vuorostaan.
”Halinalle.”
”…”
”No mitä?”
”Hahahahahahah!!” James ja Remus purskahtivat kumpikin nauruun.
”Miksi minä edes kerroin teille..” Sirius mutisi pikemminkin itselleen kuin ystävilleen loukkaantuneena.
”Älä nyt suutu, mutta kun.. Kuulosti niin hauskalta ja sinä vielä pidit siitä!” James hihitti tyttömäisesti.
”Äh, sehän oli vain uni”, Remus sanoi viisaasti kummallekin. Sirius sai muisteltua ja kerrottua unensa tunnissa jonka jälkeen kello olikin jo neljä aamulla ja he rupesivat nukkumaan.
”James, sinun pitäisi herätä”, Peter herätteli Jamesia, joka raotti silmiään.
”Kuinka paljon kello on?” Hän kysyi venytellessään.
”Melkein yhdeksän. Tunti aikaa”, Peter vastasi.
”Hyvä. Suihku vapaaksi!” Hän huusi juuri kun Sirius asteli ulos kylpyhuoneesta valkoinen pyyhe lantiollaan. Pian alkoi kuulua suihkuveden lorinaa.
”Oi oi, James, suihkuverho eteen, pakko päästä hoitamaan asioita!” Peter huusi Jamesille oven takaa kimeästi hyppien hiljaa paikoillaan.
”Reitti selvä”, kuului Jamesin vastaus kylpyhuoneesta ja Peter syöksyi sisään. Kuului vain ”pröööt” ja helpottunut huokaisu.
”Peter ihan tosi, voisit edes yrittää hillitä hiukan! Olen samassa tilassa vain suihkuverho välissämme!” Kuului Jamesin huuto.
”Juu anteeksi”, Peterin soperrus vaivoin kuului ja tuokion kuluttua hän palasi makuusalin puolelle. Hän muisti jotain ja kävi pesemässä vielä kädet. Hän näytti muistavan vieläkin jotain ja kävi vetämässä vessan, jolloin alkoi kuulua Jamesin kiljumista.
”IIK! KYLMÄÄ!” James kiljui hyvin naisellisesti ja Peter kipitti äkkiä makuusalin puolelle. James ilmaantui hyvin pian hänen jäljessään pörröinen kylpytakki päällään hytisten kylmästä.
”Kuka.. hemmetti.. veti.. vessan?” Hän kysyi hitaasti ääni täristen. Liekö kylmästä johtunut. Sirius ja Peter osoittivat ensin kumpikin Peteriä kunnes Peter huomasi asian ytimen ja käänsi sormensa osoittamaan Siriusta.
”Heh..” Hän sanoi hermostuneesti.
”ÄRR!” James karjahti ja alkoi pukeutua vihaisena.
”Kiitti vaan, nyt me kuollaan ennen peliä”, Sirius sanoi Peterille ja herätti Remuksen joka näki vielä kauniita unia.
”Kuinka niin?” Peter kysyi huolissaan.
”Matohäntä, kukaan ei keskeytä Jamesin suihkuhetkeä, mitä lie puuhaileekaan niinä hetkinä, mutta suihkuhetkiä ei häiritä, ymmärsitkö?” Sirius selitti ja ravisteli Remuksen hereille.
”Ahaa..” Peter mutisi hiljaa.
”Joku veti vessan eikö vain?” Remus kysyi hiljaa Siriukselta.
”Kyllä vain. Peter”, Sirius vastasi yhtä hiljaa. James riuhtaisi mustat verkkarit jalkaansa sellaisella, että ne oli ratketa.
”Kamu älä nyt pelihousujasi revi..” Sirius rauhoitteli ja läimäisi Jamesia selkään.
”Tiedät etten pelaa näissä..” James vastasi ja kiskoi harmaan paitansa päälleen.
”Se on sanonta!” Remus huudahti pestessään hampaitaan.
”Aivan sama”, James vastasi yhä suutuksissaan.
”Kapu, tämä on tärkeä päivä. Et saa antaa yhden suihkun pilata sitä”, Sirius sanoi tullessaan Jamesin luo ja tarttui tätä olkapäistä.
”Aivan.. Aivan..” James vastasi pohtien jotain ja pörrötti hiuksiaan.
”Mennään aamiaiselle”, hän sanoi pian, etsi luudanvartensa Puhtolakaisu kuutosen ja Remus kiirehti pukemaan, että ehtisi seurueen mukana syömään.
Heidän astuessa Suureen saliin korpinkynnet ja rohkelikot osoittivat kapteenilleen ja lyöjälleen suosiota.
”Onnea peliin”, kuului äänet heidän takaansa ja he kääntyivät katsomaan. Christy, Jessica, Lily ja Marilyn olivat sanoneet tuon.
”Kiitos arvon neidit. Nautitteko aamiaisesta kanssamme?” Sirius kysyi ja ohjasi Christyn istumaan. Pian aamuposti alkoi tulla ja Lilylle ja Remukselle tulivat Päivän profeetat, Jessicalle pehmeä paketti kotoa, Christylle kova paketti johon olisi voinut mahtua jalkapallo ja Jamesille jokin kirje äidiltään ja isältään.
”Mitäs rouva ja herra Peelle kuuluu?” Sirius kysyi mutustaen samalla, kappas vain, paahtoleipää.
”Eipä juuri mitään oikein.. Toivottivat vain onnea päivän peliin ja käskivät käyttäytyä kunnolla”, James vastasi ja hörppäsi kurpitsamehua.
”ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄK!!!!” Jessica kirkui yhtäkkiä saaden kaikkien päät kääntymään itseään kohti.
”Mitä nyt Jessi?” Marilyn kysyi voidellessaan rieskaansa.
”Niin, mitä tänä aamuna?” Lily kysyi lukiessaan Päivän profeettaa.
”Voi luoja.. Ei kai hän vain luule, että aion pitää tätä?” Jessica kysyi hiljaa hänen pidellessä jotain pinkkiä ja pörröistä lankakasaa. Hän käänsi lankakasan ympäri ja Sirius oli tukehtua paahtoleipäänsä. Jessican äiti oli lähettänyt tyttärelleen pinkin ja pörröisen villapaidan johon oli kuvioitu halinalle.
”Talvea varten”, Jessica sanoi happamana ja myttysi paidan takaisin pakettiin.
”Älähän nyt, olen varma, että se pukisi sinua”, James sanoi pokerinaamalla saaden villapaidan naamaansa.
”Kuules, nyt. Sinun paita, mutta jos välttämättä tahdot..” James sanoi ja nousi penkille seisomaan.
”Mitä sinä teet?” Jessica kysyi nopeaa.
”Huomio kaikki! Katsokaa millaista paitaa Jessica aina pitää joka talvi ja joka hetki!” James huusi ja piteli villapaitaa korkealla päänsä päällä, että jokainen varmasti näkisi sen. Äkkiä Jessica syöksikin hänet alas lattialle ennen kuin puoletkaan kerkisivät nähdä paitaa.
”Saamarin hintti!” Jessica huusi Jamesille heidän painiessa lattialla villapaidasta.
”Mene pois, mene pois! Emme voita huispausmestaruutta mikäli kapteeni on Sairaalasiivessä!” James huusi ja päästi irti villapaidasta jonka Jessica myttysi laukkuunsa.
”Hmm.. Äitini haluaa varmasti nähdä paidan vielä uudestaan joten kai se on pakko säilyttää”, hän tuumasi noustessaan ylös Jamesin päältä.
”Käy viemässä se sitten äkkiä makuusaliimme jotta kerkiät peliin”, Lily kehotti ja Jessica juoksi pois.
”Joukkue!” James huusi noustessaan lattialta ja villit aplodit alkoivat kun joukkueen jäsenet menivät kapteeninsa luokse.
”Pukuhuoneeseen”, James sanoi ja he lähtivät luudanvarret olillaan.
”Taas alkaa tämä herra Egon kausi”, tuumasi Lily.
”Niin alkaa, mutta meidän pitää saada hyvät paikat, joten eiköhän mennä?” Christy kysyi ja he lähtivät.
Tytöt saivat eturivinpaikat Rohkelikon katsomosta. Pian Jessicakin saapui puuskuttaen heidän luokseen.
”Tuli pieni kiire..” Hän sanoi ja osoitti taakseen missä lauma oppilaita ryntäsi kohti huispausstadionia. Hän otti vaaleanruskeasta laukustaan keltapunaisen pipon, samaa väriä olevat neljä viiriä ja kaksi kaulahuivia. Hän tunki pipon Marilynin päähän ja antoi jokaiselle viirin käteen. Kaulahuivit hän kietoi hänen ja Christyn kauloihin.
Kymmenen minuutin kuluttua jokainen paikka katsomossa oli täynnä ja Nicole Cortez aloitti selostuksen.
”Hyvää aamupäivää noidat ja velhot, kaiken ikäiset ja veriset ja tervetuloa seuraamaan huipausottelua, missä Puuskupuh kohtaa Rohkelikon!” Nicole selosti ja raikuvien aplodien saattelemina ovet aukenivat ja joukkueet syöksyivät ulos.
”Puuskupuhissa pelaa Diggory, Yellow, Tilly, Abina, Abbot, McMillan, Patina. Rohkelikon joukkue on se sama tuttu”, Nicole kertoi taikamegafoniin.
”Haluan reilua peliä”, matami Huiski sanoi kätteleville kapteeneille ja päästi ryhmyt ja siepin irti.
”Ryhmyt ja sieppi ovat irti. Muistutan että siepistä saa 150 pistettä ja ryhmyt yrittävät aiheuttaa vahinkoa pelaajille, joten kannattaa siis olla varovainen ja kaato on pelissä”, Nicole selosti.
James ponkaisi maasta vauhtia ja lensi stadionin ylle tähystämään sieppiä. Alhaalla katsomossa kaikki rohkelikot kannusti joukkuetta railakkaasti. Pelistä tuli todella lyhyt, kun Rohkelikkojen etsijä nappasi siepin jo ennen ensimmäistä maalia.
A/N: Luku jostain syystä "loppui" ennen aikojaan, joten muokkasin sen lyhyemmäksi, ette
