Kultahäkki | K11 | Ron/Narcissa | raapalekokoelma 1/?

[lotus]

Nimi: Kultahäkki
Ikäraja: K11
Tyylilaji: draama, hurt/comfort
Vastuuvapaus: J. K. Rowling omistaa hahmot ja maailman, enkä saa niistä kirjoittamisesta mitään rahaa.
Paritus: Ron/Narcissa
Yhteenveto: Lucius ja Draco ovat poissa eikä Narcissan koti ole enää hänen.
Haaste: Otsikoinnin iloja II (yksisanainen otsikko)


1. (150 sanaa)

Syyskuussa liljankukat lakastuvat eikä Narcissan koti ole enää hänen.

Kartanon nurkkiin on asettunut epätietoisuus, pelko, yksinäisyys. Käytävät tuntuvat pitkiltä ja huoneet isoilta, nyt kun Lucius ja Draco on pantu Azkabaniin. Heidän tilalleen ministeriö on lähettänyt kivikasvoisia auroreita, “valvomaan kotiarestin toteutumista”. Voldemortkin oli Narcissalle helpompi emännöitävä.

Ulkona Narcissan on helpompi hengittää. Lämpötila on syksyllä jo nollan tuntumassa, mutta silti hän viettää suurimman osan päivästä puutarhassa. Nurmikolla vaeltavat riikinkukot muistuttavat Luciuksesta.

Kello kahdelta iltapäivällä auroreilla on vuoronvaihto. Aamun Narcissaa valvonut lyhyt mies ei ole sanonut sanaakaan vuoronsa aikana. Hänen tilalleen tuleva pitkä punatukkainen näyttää tutulta. Ja kamalan nuorelta. Rintapielessä komeilee isoilla kirjaimilla nimi Weasley.

“Minun nimeni on Ron”, Weasley sanoo ja istuutuu viereiselle puutarhatuolille. Sävy on ystävällinen. Kukaan ei ole puhunut niin Narcissalle viikkoihin. Hän pitää silti nenänsä tukevasti ilmassa.
“Herra Weasley”, Narcissa sanoo kuivasti. Hän ei uskalla katsoa Ronia silmiin.

Sinä iltana Narcissan ei tarvitse keittää teetä itse itselleen.

[Larjus]

Ron ja Narcissa eivät ole hahmot, joita olisi ensimmäisenä ajattelemassa toisilleen paritettuina, mutta siksipä mulla heräsikin uteliaisuus, miten aiot parituksen toteuttaa! (Molemmat myös kuuluvat lempparihahmoihini niin senkin takia on kiva lukea molemmista samassa ficissä ) Asetelma on tässä muutenkin mielenkiintoinen ja näen tässä paljon potentiaalia! Hurt/comfort on ihanaa ♥

Narcissalla on selvästikin todella raskas ja vaikea tilanne, ja mua surettaa hänen puolestaan Vaikka hän itse välttikin Azkabanin, ei ole helppoa kun puoliso ja lapsi sinne päätyivät, ja itse on kotiarestissa ihan yksin. Kivikasvoiset aurorit eivät kuulosta mukavalta "seuralta". Varmaan ihan hiton ahdistavaa, jos joku vain vahtii tuntien ajan eikä puhu yhtään mitään. Ja että sellainen tilanne on jatkunut viikkoja! Onneksi Ron tulee ja muuttaa tilanteen ♥ Pieni mutta selvä muutos jo heti ensimmäisenä päivänä :3 Olenkin utelias näkemään, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten hahmojen välit tästä lähentyvät. 

[Sokerisiipi]

Kiinnostavan rare paritus! Ja ihana otsikko muuten. Kuvaa hyvin Narcissan yläluokkaista elämäntyyliä ja asenteita, mutta kehnoa asemaa velhoyhteiskunnan vihaamana henkilönä, jota on syytä pitää silmällä.

Tämä on pelkästään jo asetelmana todella kutkuttava. Kaunis kirjoitustyylisi ja tapasi kuvailla on kuin tehty Narcissalle. Ihania yksityiskohtia riikinkukkoineen kaikkineen. Hymähdin myös tuolle, että jopa Voldemort oli helpompi emännöitävä kuin kivikasvoiset aurorit, mutta silloin Narcissalla toki oli poikansa ja miehensä tukenaan.

Ronin ajatukset Narcissasta ja koko tilanteesta kiinnostaa myös paljon! Hänellähän oli kouluaikoina todella paljon vihaa Dracoa ja muita luihuisia kohtaan eikä hän pitänyt Luciuksestakaan, koska tämä yritti jatkuvasti sabotoida hänen isänsä työtä ja mainetta. Kiinnostaa siis, millaisista lähtökohdista Ron tulee tekemään aurorin työtään Malfoyn kartanolla. Osaako hän olla ammatimainen vai onko hänellä yhä vanhoja kaunoja ja ennakkoluuloja? Toki tuo ystävällinen äänensävy paljastaa jo jotakin. Tai sitten Ron on vain kohtelias. Onhan hänet kasvatettu sellaiseksi.

Todella kiinnostava aloitus! Jään seurailemaan :3