Kirjoittaja Aihe: Kirjeitä tähtien alle | S | suru & ystävyys | 3/x  (Luettu 1275 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 7 133
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama, suru, ystävyys
Yhteenveto: Aini kirjoittaa ystävälleen Lukalle kirjeitä
Haasteet: Originaalikiipeily (117. sulkakynä), FinFanFun1000 (798. ateismi) ja Spotify Wrapped II (Daughter – A Hole in the Earth)



Kirjeitä tähtien alle



1

19.2.2025

Hei Luka,

toivottavasti tykkäät näistä teipeistä, mitkä valitsin sulle. Muistan, että sanoit joskus tykkääväsi tähtien katselusta, ja kun pukeuduit pääosin mustaan, menin sit näillä.

Tänään on tosi kaunis päivä. Aurinko paistaa. Sen valo on sellainen kirkas ja lempeä. Heti on jotenkin parempi ja kivempi fiilis, kun näkee auringon. Uskon, että säkin tykkäisit.

Mulla on kamala ikävä sua. Viime päivinä se on jotenkin konkretisoitunut. Mun ymmärrys tapahtuneesta on hiljalleen syventynyt ja siten surun ja epäuskon seuraan on liittynyt tää kaipaus. Tahtoisin laittaa sulle viestiä Wapissa, ja tuntuu tosi pahalta, kun en voi tehdä niin. Ei mulla ees ois mitään tärkeetä asiaa. Kysyisin vaan, mitä oot tehnyt ja miten oot voinut. Kertoisin omasta päivästä ja fiiliksistä. Semmosta perus, mitä meillä nyt oli.

Tuntui aina tosi hyvältä, kun laitoit viestiä ja kysyit, mitä mulle kuuluu. Tuli tunne ja kokemus siitä, että arvostat mua ja meidän ystävyyttä. Toivon, että olin hyvä ystävä sulle, Luka. Sä ainakin olit sitä mulle. Kiitos niistä kerroista, kun sanoit ääneen sen, että mun viestit piristi ja ilahdutti sua ♥︎ Se tuntui ja tuntuu edelleen ihanalta.

Osasit muutenkin ilmaista itseäsi todella hyvin ja vaikutti siltä, että haluat vastata mulle ajatuksella, kun kysyin jotain. Olit todella herkkä ja huomaavainen sillä tavalla. Kiitos siitä. Se oli ihmeellistä.

Voi hyvin,

♥︎:lla Aini


« Viimeksi muokattu: 16.03.2025 13:30:01 kirjoittanut Sokerisiipi »

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 7 133
Vs: Kirjeitä tähtien alle | S | suru & ystävyys | 2/x
« Vastaus #1 : 23.02.2025 01:06:31 »
2

22.2.2025

Hei Luka,

kaipaan sulle ja sun kanssa puhumista niin paljon. Sydäntä vääntää joka kerta, kun nään meidän keskustelun Wapissa. Sä olit aina niin ystävällinen ja huomaavainen. Olit kiinnostunut mun kuulumisista, ajatuksista ja harrastuksista. Silti jotenkin pelkäsin, että tylsistytän sua. Että oot vain liian hienotunteinen sanoaksesi mitään. En tiedä, miksi ajattelin niin. Sä et ikinä antanut aihetta epäillä itseäsi. Mä olin vain epävarma ja kuvittelin pahinta. Se kaduttaa mua nyt. Kunpa mä olisin ollut rohkeampi ja avoimempi. Oltaisko me oltu silloin läheisempiä? Ehkä, ehkä ei. En saa ikinä tietää.

Uskoitko sä mihinkään? Me ei ikinä puhuttu uskon asioista. Se ei ole sellainen asia, mitä tiedustelisin ihmisiltä. En oikeastaan edes ajattele uskontoja koskaan. Itse oon ateisti. Mulle Jumalaa/jumalia ei ole olemassa. En ennen uskonut myöskään kuolemanjälkeiseen elämään enkä ole varma, uskonko vieläkään. En vain jotenkin kestä ajatella, että sä oot lopullisesti poissa tästä universumista. Joten siksi mä ajattelen mieluummin, että sä olet yhä jossain.

Jostain syystä kuvittelen sut yöhön, jolloin taivas on kirkas ja tähtiä täynnä. Ja sä olet tyyni ja tiedät elämän mysteereistä paljon mua enemmän. Suhun ei satu etkä sä sure. Sä vain olet ja näet maailman kauneuden, kuten näit myös täällä ollessasi. Ihailin sua valtavasti sen takia. Ja sä näit sen saman kauneuden ja hyvyyden myös ihmisissä. Luotit ja uskoit paljon mua enemmän. Sä olit niin hyvä, Luka. Kunpa mä olisin uskaltanut luottaa suhun enemmän.

Onneksi me kuitenkin ehdittiin kertoa toisillemme, miten suuri arvostus ja luottamus meidän välillä oli. Se merkitsee nyt ihan kaikkea.

Voi hyvin,

♥︎:lla Aini


« Viimeksi muokattu: 23.02.2025 01:08:02 kirjoittanut Sokerisiipi »

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 7 133
Vs: Kirjeitä tähtien alle | S | suru & ystävyys | 2/x
« Vastaus #2 : 15.03.2025 17:58:53 »
3

7.3.2025

Hei Luka,

mulla on ollut aivan hirveä viikko. Oon ollut ahdistunut, vittuuntunut ja muutenkin ihan karmealla tuulella. Eikä siihen ole auttanut oikein mikään. Oon niin väsynyt. En jaksaisi olla olemassa ja pitää huolta itsestäni. Se on niin raskasta. Tiedän, että sä ymmärrät. Sullakin oli tällaisia päiviä välillä, etenkin sun viimeisinä viikkoina. Sä odotit sun voimien palaamista tietämättä, että sun aika täällä on tulossa loppuun.

Olipa hölmösti ilmaistu. Sori, mua väsyttää. Ja mulla on ikävä sua. Ja samaan aikaan unohdan sua. Vihaan sitä. Se tuntuu kamalalta. Miten voin unohtaa palasia susta jo näin pian? Mitä mä muistan susta vuosien päästä, jos alan jo nyt unohdella asioita?

Miksi näin piti käydä? Me ei päästy alkua pidemmälle. Se ei oo reilua. Oisin halunnut tietää susta niin paljon enemmän, koska kaikki se, mitä susta opin, ihastutti, lumosi ja yllätti. Sä onnistuit yllättämään mut monta kertaa meidän ystävyyden aikana. Kiitos siitä. Laajensit mun maailmaa ja tapoja ajatella. Toivottavasti mä annoin saman verran takaisin.

Miten sä voit olla poissa? Sitä on niin vaikea käsittää. Mä etsin sua, kun oon liikenteessä. Toivon, haaveilen, että löytäisin sut vielä ja kaikki paljastuisi valheeksi. Tiedän, etten löydä, ja sä olet oikeasti kuollut. I’m not losing it. Tykkään vain kuvitella sut ulos maailmaan ja Jyväskylän kaduille. Se on helpompaa kuin ajatella sun lopullista poissaoloa.

Oon taas niin surullinen. Ja epätoivoinen. Mitä helvettiä tää elämä oikein on, että sä kuolet 22-vuotiaana? Se on niin väärin! Ja käsittämätöntä. En halua ajatella sitä, ja silti mun on pakko.

En aio unohtaa sua. Mä lupaan muistaa.

♥︎:lla Aini



rosiee

  • ***
  • Viestejä: 239
Vs: Kirjeitä tähtien alle | S | suru & ystävyys | 3/x
« Vastaus #3 : 16.03.2025 15:09:19 »
Tää kosketti todella paljon. Tässä oli niin aitoa surun kokemusten käsittelyä ja niin samaistuttavia tunteita ja ajatuksia, erityisesti se itse suru, epäusko toisen poismenosta ja se tarve kertoa toiselle edelleen kuulumisia. En tiedä, enkä tietenkään aio kysyä, kuinka paljon tässä oli henkilökohtaisia ajatuksia ja kokemuksia taustalla, mutta haluan joka tapauksessa kiittää siitä, että kirjoitat ja julkaiset näitä kauniisti kirjoitettuja kirjeitä <3