Lajitteluseremonia 1972 • S • Regulus Musta, ficlet

[Odo]

Ficin nimi: Lajitteluseremonia 1972
Fandom: Harry Potter
Kirjoittaja: Odo
Genre: draama
Hahmot: Regulus Musta
Ikäraja: Sallittu
Vastuunvapaus: Hahmot tai alkuperäisteos eivät ole omani. Ne kuuluvat J. K. Rowlingille.

A/N: Tämä Kaiken maailman ficlettien "Alku"-teemainen ficlet, oli etsinyt päässäni muotoaan juurikin 1.9. ficcinä, mutta arvoin jonkun aikaa hahmoa, kenen 1. luokkalaisen päivä se olisi. Yllättävääkö, että Regulus-fani valitsee Reguluksen ja aloitinkin kirjoittamaan tarinaa Laiturilta 9¾, mutta viime yönä (joka oli aivan liian uneton...) sain ajatuksen Reguluksen lajitteluseremoniasta. Se syntyi dialogipätkä kerrallaan, viimeistelin sen aamulla ja nyt hauduttuaan työpäivällisen ajattelin julkaista tämän. Osallistuu siis Kaiken maailman ficletteihin, promptilla Alku. Sanoja on rapiat 300. Mitä taas tulee "äiti" sanan korvaamiseen Walburgalla, käytin sitä joskus aiemmin tehokeinona ja siitä muistaakseni pidettiin. Minusta se toimii tässäkin, että se etäännyttää lapsia äidistään (vaikka Regulus onkin "äidin armoilla"). Toivottavasti pidätte vuodesta 1972, sillä tätä on (mahdollisesti) luvassa lisää. ♥

"Aaah, nuorin Musta! Voisin laittaa sinut Rohkelikkoon... Sinussa on urhoollisuutta ja olet myös rohkea, vaikkakin –"

Lajitteluseremonia 1972

Oli syyskuun ensimmäinen ja Tylypahkan uusi lukuvuosi alkoi lajitteluseremonialla. Regulus tiesi, ettei hänellä ollut mitään pelättävää, kunhan hänen vuoronsa tulisi. Kaikki menisi, kuten oli odotettu siitä lähtien, kun Regulus sai kirjeensä. Tietysti hän oli saanut sen, kuten muutkin taikaveriset ikätoverinsa. Hänen taikakykynsä oli huomattu jo varhain ja hän kuului yhteen vanhimmista puhdasverisistä velhosuvuista. Walburga oli valmistanut hänet hyvin tulevaan lajitteluun. Regulus oli osannut odottaa sitä, että raihnainen hattu puhkeaisi laulamaan ja puhumaan.

Kun Reguluksen vuoro tuli, hän käveli salin eteen ja istui jakkaralle. Hän katsoi suoraan eteensä, kunnes iso Lajitteluhattu valahti hänen silmilleen ja  puhkesi puhumaan.

"Aaah, nuorin Musta! Voisin laittaa sinut Rohkelikkoon... Sinussa on urhoollisuutta ja olet myös rohkea, vaikkakin –"

"EI!"

Regulus tajusi liian myöhään, että oli parahtanut ääneen. Suuri sali hiljeni. Regulus oli hetken aikaa kuvitellut Walburgan pettymyksestä irvistävät kasvot. Walburga ei ikinä hyväksyisi muuta kuin Luihuisen. Hän ei voisi mennä Rohkelikkoon. Eikä Regulus tuntenut oloaan yhtään urheaksi. Enemmän hän pelkäsi. Pelkäsi lähes kuollakseen. Kaikki se itsevarmuus oli valahtanut pois hänestä. Reguluksen ajatukset laukkasivat.

"Jos niin sanot, nuori Musta..."

Lajitteluhatun liikahtaessa Regulus näki lierin alta Siriuksen Rohkelikkojen joukossa. Näki, kuinka Siriuksen katse oli nauliintunut häneen. Sirius odotti kiihkeästi, mitä Lajitteluhattu seuraavaksi sanoisi. Kukaan muu ei ollut kuullut lajitteluhatun sanoja. Se sai Reguluksen sydämen takomaan. Sirius oli hänen veljensä, vaikka Walburga kieltäisi esikoisensa. Jos hän sittenkin voisi liittyä Rohkelikkoon... Ja sanoa sen olleen vahinko... Edes Walburga ei voisi muuttaa Lajitteluhatun päätöstä. Päätöstä, joka –

"Hmm… Siinä tapauksessa olen varma mihin sinut laitan, joten ole sitten..."

"Ei, en minä tiedä! Odota edes hetki..." Regulus mutisi epätoivoisena, kun Lajitteluhattu jo huusi niin, että koko sali kuuli sen: "LUIHUINEN!"

Luihuisten tupapöytä puhkesi suosion osoituksiin ja Regulus huomasi hillityn serkkunsa Narcissan taputtavan. Tämän sisarukset Bellatrix ja Andromeda olivat toistensa vastakohdat. Andromedasta paistoi huoli, kun Bellarix hymyili voitonriemuisena. Regulus ei uskaltanut katsoa enää Siriukseen päinkään, sillä hän pelkäsi liikaa. Hän oli uskonut, että luihuiseen päätyminen oli väistämätöntä, mutta Lajitteluhattu oli antanut hänelle toisenkin mahdollisuuden. Regulus ei ymmärtänyt, miksi...

Ehkä Lajitteluhattu oli erehtynyt. Ei Regulus ollut urhoollinen tai rohkea kuin Sirius. Regulus oli oppinut Walburgalta omista vahvuuksistaan ja etenkin heikkouksista. Hän asteli mielen myllerryksestä huolimatta luihuisten joukkoon, mutta toivoi vaisusti, että olisi uskaltanut valita toisin. Mitä Lajitteluhattu olikaan tarkoittanut, Regulus ei ehkä koskaan saisi tietää.


A/N: Hieman ajatuksia spoiler-tägin alla, mikä Reguluksesta tekisi Rohkelikon.♥

Spoiler: näytä

Reguluksen urhoollisuus ja rohkeus viittaavat Reguluksen lopulliseen päätökseen uhmata Voldemortia ja edesauttaa tämän tuhoa canonia seuraten. Regulus oli reilu Oljolle ja lopulta Reguluksen urhoollisuus jopa pelasti Oljon hengen. Voldemortin vastustaminen oli rohkeaa, eikä joka jantterin hommaa. Siksi, yhtä lailla kuin Siriuskin, olisi Reguluskin voinut päätyä Rohkelikkoon (puhumattakaan Peter Piskuilanista, josta oikeasti tuli Rohkelikko...) Ehkä näemme muitakin rohkeuden hetkiä tulevaisuudessa!

[Altais]

Ihanaa, kun löysin ihan sattumalta täältä vielä Regulus-aiheisen tekstin, jota en ollut huomannut ennen! Luin vähän aikaa sitten sulta sen tekstin, jossa Regulus oli vasta lähdössä Tylypahkaan, ja se vastasi tosi paljon mun omia mielikuvia siitä, miten kaikki olisi voinut mennä. Lajitteluseremonia on toinen sellainen hetki Reguluksen elämässä, jota olen miettinyt paljon, ja tässäkin meidän mielikuvat kohtaa kyllä tosi hyvin. Voisin niin helposti kuvitella, että lajitteluhattu olisi voinut laittaa Reguluksen Rohkelikkoon, ja allekirjoitan ihan täysin sun perustelut sille, miksi Reguluksen olisi ehkä pitänyt olla Rohkelikossa. 

"Aaah, nuorin Musta! Voisin laittaa sinut Rohkelikkoon... Sinussa on urhoollisuutta ja olet myös rohkea, vaikkakin –"

"EI!"

Regulus tajusi liian myöhään, että oli parahtanut ääneen. Suuri sali hiljeni.

Ihan kauhea hetki varmaan istua tuolla lailla kaiken keskipisteenä, odottaa lajittelun tulosta ja sitten tajuta, että on puhunut tai huutanut jotain ääneen kaikkien kuullen! Sympatiat oli kyllä niin pienen Reguluksen puolella tässä. Voi kun hän ei olisi ollut noin nopea tuomitsemaan ajatusta Rohkelikosta. Silloin varmaan olisi moni asia mennyt ihan toisin hänen elämässään, eikä välit isoveljeen ehkä olisi katkenneet, vaikka sitten olisikin heillä ollut molemmilla hankalat oltavat kotona sen jälkeen.

"Ei, en minä tiedä! Odota edes hetki..." Regulus mutisi epätoivoisena, kun Lajitteluhattu jo huusi niin, että koko sali kuuli sen: "LUIHUINEN!"

On kyllä aika karua, että Lajitteluhatun päätös on niin lopullinen. Olisipa se kuunnellut Regulusta ja antanut hiukan enemmän aikaa miettiä. Tuo, miten tuossa kävi, on kyllä varmaan ollut vähintään alku sille, että veljesten välit menivät niin huonoiksi. Silti uskon (tai haluan uskoa), että Reguluksella on varmaan ollut Luihuisessa hyviäkin hetkiä, ainakin huispauksen merkeissä, ja että kyllä varmaan jokin osa hänestä sopikin sinne.

Olisi niin kiva lukea lisääkin sun Regulus-tekstejä, jos vaan niitä innostut vielä kirjoittamaan!

[Larjus]

Tätä lukiessa aloin taas miettiä sitä, miten lajitteluseremonia on itse asiassa varmaan aika ahdistava lajiteltaville 😅 Istua siellä salin edessä kaikkien tuijotettavana, kun taikahattu kertoo seuraavien vuosiesi (ja välillä tuntuu että ainakin joissain tapauksissa myös loppuelämäsi) kohtalon. Regulus on vielä yksi heistä monista, joilla on suvun paineet ja odotukset lisätaakkanaan. Siinä mielessä kyllä ihan hyvä, että hattu myös kuuntelee lajiteltavien toiveita. (Uskon muutenkin siihen, että monella hahmolla olisi potentiaalia olla ainakin yhdessä muussakin tuvassa.) Vaikea tilanne kyllä Reguluksella, kun ajattelee, että pakko päästä Luihuiseen, ettei muita vaihtoehtoja edes ole, mutta sitten ehkä kuitenkin olisi halunnut Rohkelikkoon niin kuin veljensäkin... Kun hattu hänelle sitäkin mahdollisuutta tarjosi.

Tää oli kiva pieni ficci kohtauksesta, jotta ei kirjoissa päästy (luonnollisestikaan) todistamaan, toimi kokonaisuus, joka herätti ajatuksia. Siksi tykkäsin tosi paljon siitäkin, miten lisäsit loppuun omia mietteitäsi ja perustelujasi sille, miksi Reguluksellakin olisi voinut olla mahdollisuus kuulua Rohkelikkoon! Mäkin uskon, että hän olisi voinut sopia myös sinne, vaikka loppujen lopuksi jatkoikin suvun perinnettä.

Oli mukava lukea taas vaihteeksi Reguluksesta, hänestä kun on fanonin saralla vaikka mihin! Mä ehdottomasti pidin tästä, ja jos vielä inspaa kirjoittaa vuodesta 1972, niin tee niin ihmeessä! Ja postaa tuotoksesi Finiin