Ficin nimi: Vällykäärmeitä ja ilovaltikoita
Kirjoittaja: Naksu
Beta: Linne
Fandom: Hazbin Hotel
Ikäraja: k-11
Mukana: Angel, Travis & Valentino (Val/Angel)
Genre: Draamailu sekä yleinen myrkyllisyys 😄
Summary:
“Angel purnaa taas kässäristä, pomo”, Travis murahti, ja vaikka syytös saikin Valentinon silmät kaventumaan kiukusta, Angel imaisi savukettaan kaikessa rauhassa. Travis reppana se kuvitteli olevansa niskan päällä.A/N: Kategoriassa 'teksti, joka oli kerrassaan pakko kirjoittaa'.
Kyllä suomen kielessä vain onkin hieno litania kaikenlaisia hirveyksiä vyönalaisille asioille. Omistan tämän
Larjukselle. <3
***
“Ei se nyt
noin hupaisa voi olla.” Travis pörhisteli sulkiaan kiukkuisesti Angelin esittyä pari vähemmän asiallista huomautusta uudesta pornokäsikirjoituksesta.
“Odota, tämä vain paranee! Krhm, ‘Ooh, isukki, onpa siinä kunnon vällykäärme’ –
ai vittu –” Angel nauraa käkätti niin että kylkiin koski. Travis hänen vieressään näytti karvaan sitruunan nielaisseelta, mikä sekin vain heitti bensaa liekkeihin.
“Riittikö jo, horatsu?” Travis sylkäisi, kun hän oli saanut hieman koottua itseään.
“Mikä vitun
vällykäärme?” Angel pärskäisi ja tyrkytti käsikirjoitusta takaisin kuin siitä olisi voinut saada pöpön. “Tai lemmenletku? Ihanko itse väkersit nämä noloudet tähän paskatekeleeseen?”
“Ei se paska ole!” Travis äyskähti suostumatta ottamaan paperinippua vastaan. “Se on innovatiivista, uudenlaista –”
“Nuo nyt ovat vain turhia synonyymejä –”
“– ja ihan saamarin kuumaa kenen tahansa mielestä, saat vielä nähdä!”
“Tuskinpa, sillä minähän en
hekumaheppejä ja muita ala laukoa kameran käydessä. Puhumalla siis, tiedäthän”, Angel tokaisi rojahtaessaan kampauspöydän tuoliinsa ja napsautti kärsimättömästi sytytintä polttaakseen pienet hermosavut. “Sinua kaikenlaiset huumoripervoudet ehkä kiehtovat ja näet niissä jotain
mystistä potentiaalia, mutta minun työni on saada katsojat mälläämään pallinsa tyhjiksi eikä hirnumaan keuhkojaan tohjoksi.”
“Ikään kuin ne olisivat toisensa poissulkevia asioita!”
“Ikään kuin ne vittu tosiaan olisivat!” Angel kohotti kulmiaan käyttäen käsikirjoitusta näppäränä viuhkana. Kaikki se nauraminen oli ihan hiostuttanut.
“Älä jaksa heittäytyä hankalaksi!” Travis äyskähti käsivartensa puuskassa. “Vaikka se niin kivaa sinusta aina onkin.”
“Jep, etenkin, jos siihen on aihetta!” Angel virnisti ja alleviivasi punakynällä muutamalta ensimmäiseltä paperilta kaikki erityisen typeriltä ja tragikoomisilta kuulostavat vuorosanat. Tuota pikaa näytti siltä kuin Travisin käsikirjoitus olisi kärsinyt pahasti tulehtuneista naarmuista. “Ei kyllä näytä turhan hyvältä tämä projekti, Trav kulti.”
“Kiittämätön lutka...”
“Hah, totuus! Mutta luuletko aikuisten oikeasti, että Val sulattaisi tuotannossaan tällaista moskaa?” Angel kysäisi pistäen merkille sopivasti lähestyvät askeleet ja suloisenmakean savukkeen tuoksun, joka sekoittui inhasti hänen tupakkaansa. “Katsos vain, voidaankin kysyä
papitolta itseltään!”
“Mrrh, anna se tänne!” Travis murisi ja sieppasi käsikirjoituksen itselleen juuri kun ovi heilahti auki ja Valentino saapasteli pukuhuoneeseen.
“Ja mikä draama täällä on meneillään, kun käytävälle asti kuuluu? Kehottaisin molempia olemaan pilaamatta päivääni yhtään enempää.” Valentinon ääni oli ärtynyt ja tämän olemus niin tutun uhkaava, että kylmät väreet kipaisivat väistämättäkin Angelin selkään. Eipä näyttänyt Traviskaan enää yhtä kiukkuiselta, pikemminkin joltain luimistelevan ja makeilevan välillä. Kuin paraskin kätyri suoraan oppikirjan sivuilta.
“Angel purnaa taas kässäristä, pomo”, Travis murahti, ja vaikka syytös saikin Valentinon silmät kaventumaan kiukusta, Angel imaisi savukettaan kaikessa rauhassa. Travis reppana se kuvitteli olevansa niskan päällä.
“Okei, ensinnäkin, miten niin taas? Toiseksi, väkerryksesi on täyttä kurapaskaa ja tiedät sen toivottavasti itsekin. Kolmanneksi, haista vittu.”
Valentino puhalsi savua suupielestään ja pukkasi Travisia hartiaan. “Hahhah, kuunteles mikä sähikäinen! No, vilautapa tänne sitä nippua, niin saadaan turhuudet päiväjärjestyksestä. Jos tämä kerran on purnaamisen arvoista...”
Angel seurasi koppavasti hymyillen, kun Travis hieman tutisten ojensi käsikirjoituksen Valentinolle. Selkeästi yksi sun toinenkin rohkeuden hiven oli karisemassa olemattomiin.
“Niin, pomo... Sen verran täytyy pohjustaa, että otin uudenlaista tulokulmaa tätä filmiä varten! Tietynlainen huumori tuhmuuksien puhumisineen on tilastojen mukaan nousemassa kovaksi trendiksi pornoteollisuudessa!” Travis virkkoi mahdollisimman vakuuttavasti.
“Haluaisinpa totta vie nähdä ne tilastot”, Angel puuskahti. “Ellet sitten vetänyt tuota väitettä juuri perseestäsi.”
“Pah, vedä sinä perseeseesi...”
“Heitä kahisevaa, niin pääset katsomaan! Turha väittää, ettei kiinnostaisi...”
Heidän vääntämisensä keskeytyi, kun Valentino purskahti tyrskähdystensä perästä kunnon nauruun päästyään tarpeeksi jyvälle käsikirjoituksesta.
“Vai tällainen innovatiivisuushanke!” Val hykersi ja nyökäytti päätään Angelia kohti. “Mutta
amorcito, miten sinulla olisi otsaa kieltäytyä tällaisesta?”
“Ihan vain siksi, että otan työni ja asemani vakavasti, enkä koe, että tuo räpellys olisi arvolleni sopivaa”, Angel tokaisi välinpitämättömästi. “Ja toisin kuin näköjään ystävämme Travis, minä ajattelen bisnestä ja studionkin mainetta. Ei täältä mitään roskakomedioita suolleta.”
Valentinon hartiat hytkyivät naurusta ja tämä ojensi paperit takaisin Travisille – tai paremminkin tyrkkäsi ne tylysti tämän rintaa vasten.
“Ah, Angel, olet sinä ihastuttava”, tämä huokaisi ja otti muutaman askeleen lähemmäs. “Suorastaan valloittavaa, että muistat oman arvosi ilman, että siitä tarvitsee erikseen muistuttaa...!”
Angel säilytti uhmakkaan katseensa Valin kumartuessa hänen ylleen, mutta suostui vastaamaan tämän suudelmaan jo siitä ilosta, että tiesi pomonsa olevan hänen puolellaan.
“Mmm, ja miten paljon tarkkanäköisyyttä ja bisnessilmää sinulta löytyykin, kun sille päälle satut... Se saa minut aivan
vitun kuumaksi”, Valentino jatkoi, ja Angel huomasi puolittain automaattisestikin levittäneensä jalkansa, jos vaikka tämä olisi ilmoittanut haluavansa painaa häntä siinä paikassa. Ei sitä koskaan tiennyt.
“Krhm, pomo? Oliko se kässäri, öh, millainen?” Travisin ääni kysäisi epävarmasti huoneen toiselta puolelta.
Vittu sentään, Angel ajatteli. Travisin itsesuojeluvaisto heitti pahan kerran volttia, kun oikein keskeyttämään alkoi.
Valentinon huulet erkanivat Angelin omista, ja tämä kääntyi hitaasti Travisia kohti. “No mutta, sehän oli suorastaan loistava! Hyvää työtä, Travis!”
“N-niinkö? No minähän sanoin...!” Travis ehti jo näpäyttää Angelin suuntaan, mutta samassa hetkessä Valentino repäisi käsikirjoitusnipun keskeltä kahtia ja viskasi riekaleet olkansa yli.
“Kas näin! Jatka samaa rataa ja lennät näistä hommista nopeammin kuin ehdit sanoa ilovaltikka!” Valentino sihisi, eikä Angelin ollut koskaan tehnyt yhtä paljon mieli nauraa tyystin väärässä paikassa.
Ilovaltikka.
“Ai, öh, mutta –” Travis mokelsi ja päätyi tuota pikaa nostetuksi seinää vasten. Angel irvisti kovakouraiselle kohtelulle, muttei sanonut halaistua sanaa estääkseen sen. Niin ei vain tehty.
“Nyt”, Valentino virkkoi tuijottaen kätyriään silmästä silmään, “sinä menet ja alat työstää kässäriä, joka ei ole noin vitullisen myötähäpeällinen, tai saat
nahkahaulikon sijaan laakin oikeasta haulikosta! Menikö kaaliin?!”
“M-meni, pomo!” Travis vinkaisi ja kipaisi paikalta, kun tiukka ote rinnuksesta hellitti. Valentino veti kihisten henkeä ja potkaisi tuolia niin riuskasti, että siitä irtosi jalka.
“Mitä
vittua täällä oikein pitää tehdä, että asiat etenevät niin kuin haluan?!” tämä ärjyi, tumppasi savukkeensa pöytään ja paineli viittansa liehuen käytävälle. Angel huokaisi silkasta helpotuksesta jäädessään yksin ja kiskaisi viimeiset henkoset tupakastaan.
Senpä kun tietäisi, hän tuhahti Valentinon sanoihin mielessään vastaten.
