Ficin nimi: Harry, nämä ovat häät
Kirjoittaja: Ygritte
Ikäraja: S
Fandom: Harry Potter
Pari: Harry Potter / Draco Malfoy
A/N: Ihanaa kesää Vilnalle! Löysin tarinatoiveesi juhannustaioista ja toivottavasti tämä on tarpeeksi lähellä hupsua hömppää yhdistettynä häihin:3
Harry, nämä ovat häät
“Harry, oletko ikinä ennen nähnyt Pansyn puutarhassa valkoisia ruusuja?”
Harry vilkuili hämillään ympärilleen. Pihalle pitkiin riveihin asetelluille pöydille oli kieltämättä nostettu erityisen kauniit lasimaljakot täynnä valkoisia kukkia. Mutta Pansyn ja Lunan puutarha oli aina kesäisin täynnä kukkia, joten ruusut eivät olleet erityisesti kiinnittäneet Harryn huomiota.
“En kai, mutta nämä ovat kyllä upeita,” Harry vastasi Dracolle kohteliaasti, ja hipaisi sormenpäällään ruusun sametinpehmeää terälehteä. Halutessaan hänkin osasi olla romanttinen. Harry kääntyi puolittain Dracoa kohti ja kohautti vihjailevasti kulmakarvaansa. Draco vastasi siihen pyöräyttämällä silmiään.
“Sinä et nyt tajua. Satiiniset pöytäliinat? Kultaiset lautasliinat? Valkoiset ruusut? Nämä eivät ole mitkään tavalliset grillijuhlat.” Draco sihisi sanat hampaittensa välistä. Aivan, kuin joku olisi kiinnittänyt huomiota hänen salamyhkäisyyteensä.
“Mutta Pansy ja Luna kutsuivat meidät grillijuhliin? Kuten he kutsuivat…”
“Kaikki. Sitäkö olit sanomassa? Lunan sukulaiset, Pansyn sukulaiset, puolet meidän ikäluokkamme Luihuisista, ja jopa muutaman onnettoman Rohkelikon, jotka eivät edelleenkään tajua mitään.”
Harry kolautti polvensa Dracon reiteen yrittäessään kääntyä entistä enemmän tätä kohti. Toki Harrylle oli selvääkin selvempää mitä mieltä Draco oli Rohkelikoista, mutta aloittaa nyt riidan haastaminen heidän ystäviensä grillijuhlissa. Draco tuijotti Harrya, pyörittäen samalla kättään vaivihkaa ilmassa. Niin hän teki aina, kun odotti Harryn tajuavan jotain. Mutta mitä?
“Harry, nämä eivät ole grillijuhlat.”
“Eivätkö?”
“Voi pyhä Merlin sentään, eivät!” Draco ärähti, vetäen heidän vieressään istuvien huomion itseensä. Draco koukisti etusormeaan viestiksi siitä, että toivoi Harryn kurottautuvan lähemmäs.
“Harry, nämä ovat häät.”
“Ovatko?”
Harry katsahti äkkiä nolostuneena vaatetukseensa. Draco oli käskenyt häntä laittamaan siistit pellavashortsit ja kauluspaidan, sillä Draco oli jo kotona aavistellut jotain. Ikävä kyllä Draco vain aavisteli kaikenlaista niin usein, ettei Harry enää vähään aikaan ollut oikein kuunnellut häntä näissä asioissa. Ja siinä hän sitten oli, vanhoissa collegehousuissa ja t-paidassa, hyvien ystäviensä mahdollisissa häissä.
Draco vilkuili Harryn asua tismalleen samalla tavalla.
“On se hyvä, että sinä rakastat minua.” Harry kuiskasi puolustuksekseen, kun ei oikein muuta keksinyt. Draco näytti syötävän upealta vaaleanharmaassa kauluspaidassaan ja laivastonsinisissä pellavashortseissaan.
“Niin.” Draco yskähti vaikeasti, punastui, ja käänsi yhtäkkiä päänsä sivuun.
“Rakastathan sinä minua?”
“Harry. Rakastan.” Draco näytti toipuneen äskeisestä hämmennyksestään, tarttui Harrya kädestä ja veti sen rintaansa vasten. “Tiedätkö, meidänkin häämme voisivat näyttää juuri tällaisilta, jos sinä haluaisit…”
“Meidänkin…” Harry tunsi poskiensa lehahtavan kuumiksi. Hän ei tiennyt lainkaan mitä tehdä. Olisiko aivan liikaa, jos hän kiipeäisi Dracon syliin? Sillä Draco oli ehkä juuri…
“Ömmm, kositko sinä siis minua, vai…”
“Shhh, Pansy ja Luna tulevat. Ja en. Ehkä. Melkein.” Draco suuteli hätäisesti Harryn rystysiä. “Melkein. Mutta haluan tehdä sen kunnolla.”
“Kunnolla?”
“Anna minulle viikko.”
“Okei.”
Harry katseli silmät suurina, kuinka Pansy ja Luna toden totta astelivat ulos talostaan kauniissa valkoisissa mekoissaan. He asettuivat kaikkien keskelle, vihkiseremonia oli lyhyt, äärimmäisen herkkä, ja kaiken aikaa Draco puristi Harryn kättä tiukasti omassaan.
Draco oli ollut oikeassa.
Nämä eivät tosiaankaan olleet tavalliset grillijuhlat.