Nimi: Mieliteko
Kirjoittaja: Aladdin Sane
Fandom: Hyvät, pahat ja rumat
Genre: Hahmotutkielma, draama. Ficlet (440 sanaa).
Ikäraja: k11
Päähenkilö: Blondie
Yhteenveto: Se iskee kyntensä Blondien ajatuksiin niin kuin jokin sairas nälkä, ja pahinta on, että kävisi järkeen antautua sille.Vastuunvapaus: Hyvät, pahat ja rumat hahmoineen on aivan muiden tahojen kuin meikäläisen omaisuutta, enkä minä tee tällä tekstillä minkäänlaista voittoa.
A/N: Tumblrissa järjestettiin 29.1.-4.2.2024 Dollars Trilogy Fandom Event, jonka kolmatta päivää varten tämän ficin
englanninkielinen versio (T/K11) on kirjoitettu inspiraatiosanoilla
betrayal,
laughter ja
desert (
petos,
nauru,
autiomaa).
Tätä ficciä lukiessa on hyvä tietää sellainen asia, että Hyvien, pahojen ja rumien kaikilla kolmella päähenkilöllä on oma johtoaiheensa leffan tunnarista (se
AIAIAAA - WAA WAA WAA kyl te tiiätte). Blondien versiossa kuuluu huilu ja vihellys, Tucon versio lauletaan, ja Enkelisilmän versiossa on okariino ja sähkökitara. Leffan lopussa tähän tulee kuitenkin kertaluontoinen poikkeus (jonka pistän varuilta spoileritägin alle, en tiiä miksi joku lukisi ficciä elokuvasta jota ei ole nähnyt jos ei halua spoilaantua lukiessaan mutta kukin tyylillään):
Kun Tuco on vihdoin viimein kaivanut esille sen kullan, jota nämä on viimeiset kaksi tuntia metsästäneet verta ja hikeä ja kyyneleitä vuodattaen, ja vilkaisee ylös vain huomatakseen että Blondie on sitonut viereiseen puuhun hirttoköyden, kuuluu soundtrackilla Blondien johtoaiheen aiaiaa-puolikas (huilulla). Kun kuva tästä leikkaa Blondieen, kuullaan tunnarin toinen (waa waa waa) puolikas - mutta ei Blondien vihellysversiona, vaan Enkelisilmän sähkökitaralla. Blondie on pari minuuttia aiemmin tappanut Enkelisilmän sen maailman parodioiduimman standoffkohtauksen lopuksi.
Sen myös sanon että Enkelisilmä on mielestäni vähän korni suomennos Angel Eyesille, mutta niin se on suomenkielisissä tekstityksissä käännetty, joten sen mukaan menen minäkin sitten. Hahmon alkuperäinen italiankielinen nimi on Sentenza, ja ajatus Angel Eyes -nimen taustalla on että tää hahmo on ns. tuomion enkeli, mutta se vähän jää sinne käännöksen rivien väliin.
Ficlet300 omavalintaisella sanalla 251 (
nauru).
MIELITEKOSe iskee Blondieta varoittamatta ja kovaa. Tässä vaiheessa on turvallisempaa pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta
Jeesus kuinka hän onkin lähellä antaa mieliteolleen myöten sitoessaan Tucon ranteet tämän selän taa ja säätäessään silmukkaa tämän kaulalla. Se iskee kyntensä Blondien ajatuksiin niin kuin jokin sairas nälkä, ja pahinta on, että kävisi
järkeen antautua sille. Se tuntuu niin järkevältä, että Blondien on suorastaan pakotettava itsensä kävelemään kauemmas, jottei tekisi jotain harkitsematonta lastatessaan puolet saaliista hevosen kannettavaksi ja noustessaan ratsaille.
Niin kuin tyrkkäisi Tucoa selkään aivan kevyesti. Tai potkaisisi huteraa ristiä, jolla hän tasapainoilee.
”Valitan, Tuco”, hän sanoo ratsastaessaan pois. Jääkylmät väreet kiirivät ylös alas hänen selkäänsä, ja hän onnistuu piilottamaan puistatuksen vain vaivoin. Hänen päätään jomottaa. Hänen takanaan Tucon huudot käyvät epätoivoisemmiksi, kun hän katoaa näkyvistä. Hän –
Hän pysähtyy. Niin kuin on suunnitellut. Hän pysähtyy puiden taakse niin, ettei Tuco näe häntä. Niin kuin hän on suunnitellut – hän pysähtyy ja ottaa kiväärin esiin, vaikka –
Vaikkei Tucoa tällä kertaa kannattaisi enää pelastaa, hänen mieleensä takertunut halu täydentää hänen puolestaan, alentuvasti ja huvittuneena, hirvittävän rauhallisena ja järkevänä.
Eikä hän edes huomaisi mitään nyt, kun olet jo ehtinyt piiloon.Blondie hengittää syvään. Hän tietää
tarkalleen, keneltä tämä kuulostaa. Hän vihaa sitä, ettei pysty karistamaan sitä.
Jos jätät hänet henkiin, hän löytää sinut ennen pitkää. Tätä ei voi kutsua edes houkutteluksi; Blondie tietää kaiken tämän jo, hän teki suunnitelmansa tietäen tämän kaiken.
Hän on tehnyt niin ennenkin. Eikä tällä kertaa kävisi niin kuin siellä autiomaassa; kuolleen miehen kulta-aarre ei pelasta sinua enää toista kertaa.Hautausmaalla on hiljaista. Ohikiitävästi Blondien mielessä käy, onko Tuco ehkä lipsahtanut – aivan yhtä ohikiitävästi oksettava kauhu puristaa hänen sydäntään, ja äänetön ja yhtä oksettava nauru tanssii hänen ympärillään. Hän kääntyy – hän kääntyy juuri niin kuin on suunnitellut – ja kun hän näkee Tucon yhä tasapainoilevan ristillä, hukuttaa helpotuksen tunne Enkelisilmän äänen hänen päässään.
Hänen suupielensä nykivät hymyä, kun hän varmistaa käsiensä olevan vakaat. Hän tähtää tarkkaan, hengittää syvään ja ampuu. Tuco putoaa ristiltä läpitunkevan huudon säestämänä, erittäin elossa ja katkeraa myrkkyä täynnä.
On hyvä asia, että hän on elossa, Blondie muistuttaa itseään laittaessaan kiväärin pois ja ratsastaessaan matkoihinsa, tällä kertaa tositarkoituksella.
Se on oikein.Hänen luitaan kalvaa levottomuus, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että hän tietää Tucon lähtevän hänen peräänsä ja yrittävän tappaa hänet taas, tai edes sen kanssa, että sadantuhannen dollarin kanssa liikkuminen on sekä epäkäytännöllistä että helvetin vaarallista. Hänellä on hiukan katkera ja jokseenkin syyllinen olo. Hän tietää, että Tucolle hänen omantunnontuskillaan ei ole mitään merkitystä, sama se kuinka helpottunut Blondie on siitä, ettei antanut mieliteolleen periksi.
”Valitan, Tuco”, hän mutisee taas. Hän ei usko, että tulee sanomaan sitä Tucolle kasvokkain enää toiste.
Siitä huolimatta hän huomaa odottavansa heidän väistämätöntä jälleennäkemistään.