Kiitos taas ihanista kommenteista
Meldis,
Sielulintu ja
Elfmaiden! Tosi kivaa että luette tätä
Meldis tuossa kiteytti kyllä hyvin, koska mitä muuta voi sanoa kun
ÄÄÄÄÄÄÄ kun luku loppuu tällä tavalla
Tässä vaiheessa kalenteria voinkin sanoa että tämä ”jokainen luukku on yksi päivä” on ollut kiva mutta haastava tapa kirjoittaa. Koska nythän sitten hypätään taas uuteen päivään ja myös uuteen näkökulmaan
Mutta eipä ole enää montaa yötä jouluun ja eiköhän asiat Harryn ja Dracon välillä siihen mennessä ratkea!
Tiistai 22.12.1998 Ron istui matka-arkkunsa päällä linnan suuressa aulassa ja odotti, että Hermione ja Ginny saapuisivat. Harry nojaili seinään ja katseli joululomalle lähteviä oppilaita.
”Tiedäthän, että olet aina tervetullut meille”, Ron sanoi varmaan sadannen kerran.
”Kiitos”, Harry vastasi mutta ei irrottanut katsettaan aulassa vellovasta oppilasmassasta.
”Ymmärrän kuitenkin, jos haluat jäädä tänne”, Ron sanoi kokeilevasti.
”Mmh”, Harry vain ynähti vastaukseksi.
Eilinen misteliepisodi oli ollut kaoottinen eikä ollut mennyt lainkaan niiden suunnitelmien mukaan mitä Ron oli punonut yhdessä Hermionen ja Blaisen kanssa. Harry ja Draco olivat kadonneet ja vasta vartin jälkeen Ron oli huomannut kuinka Harry oli livahtanut luihuisten makuusalista heidän omaansa. Kasvoillaan Harrylla oli ollut omituinen ilme. Mutta kun Ron oli yrittänyt ottaa puheeksi sen, mitä Harry oli tehnyt Blaisen ja Dracon huoneessa, tämä ei ollut suostunut vastaamaan.
Samassa Hermione ja Blaise ilmestyivät heidän viereensä, molemmat raahaten matka-arkkujaan.
”Valmista”, Hermione sanoi iloisesti.
”Voinko istua teidän kanssanne samassa vaunussa?” Blaise kysyi kohteliaalla äänellä.
”Toki”, Hermione vastasi välittömästi.
”Eikö Malf- ööh, Draco tule?” Ron yritti kuulostaa luontevalta.
”Hän jää jouluksi tänne”, Blaise vastasi huolettomasti ja kietoi kaulahuviaan kaulansa ympärille.
Harryn katse oli siirtynyt oppilasmerestä Blaiseen, joka nosti hieman kulmaansa Harryn katseen huomatessaan.
”Draco sanoi, että haluaa keskittyä opiskelemaan. Hänellä on kuulemma monta keskeneräistä projektia”, Blaise sanoi merkitsevästi.
”Sinä voisit Harry opiskella yhdessä hänen kanssaan, olet aika jäljessä ainakin muodonmuutoksissa”, Hermione sanoi.
”Mutta, ehkä Draco haluaa opiskella yksin”, Harryn ääni oli epävarma vaikka Ron näkikin ystävänsä kasvoilla toivonpilkahduksen.
”Ei varmasti halua”, Blaise vakuutti. ”Sitä paitsi hän todella tarvitsee apua sen teidän ryhmätyönne kanssa.”
”Niinkö”, Harry sanoi toiveikkaasti ja hymyili.
”No niin, me menemme nyt”, Hermione sanoi ja halasi pikaisesti Harrya. ”Hyvää joulua Harry.”
”Hyvää joulua kamu”, Ron nousi seisomaan ja taputti Harrya olkapäälle.
”Hyvää joulua”, Blaise nyökkäsi Harrylle.
”Hyvää joulua”, Ron kuuli Harryn mumisevan heidän peräänsä ja kun hän vilkaisi olkansa yli, hän näki Harryn jo kääntyneen kohden portaikkoa.