Ficin nimi: Mitä lie hyväntekeväisyyttä
Kirjoittaja: Maissinaksu
Fandom: My Hero Academia
Ikäraja: S
Paritus: Kiri & Baku
Genre: Slice of life, arkitouhuilu
Summary: "Ikään kuin mä en osaisi siivota ilman, että jotain räjähtää! Älä ole tuollainen mamero ja painu jo muualle, ennen kuin mä imuroin sut toiseen ulottuvuuteen!"
A/N: Mieleeni muistui tätä kirjoitellessa vanha kunnon IRC-galleria ja sen yksi ryhmä nimeltä Vihainen imurointi, joka sopii kuin nenä päähän aina niin ihanalle tsundere-Bakugoulle. 😂 Vähän oli tämänkin kanssa sellainen tavoite, että 300 sanaa riittänee, mutta kappas kun sisältö sitten otti laajetakseen. Elokuu meni kuin hujauksessa ja alkanut harkka vaati oman panoksensa suunnitelmakasoineen, eikä oikein ollut liiaksi fiilistä fiktiiviselle kirjoittamiselle. Onneksi sain pitkästä aikaa jotain valmiiksi asti. 😅👍
***
"Olikohan tämä sittenkään hyvä idea..." Kirishima aprikoi, kun Bakugou tömäytti pölynimurin ja moppausta varten täytetyn ämpärin hänen huoneensa ovelle. Tämän silmät suorastaan kiiluivat kuten aina silloin, kun tämä oli erityisen innostunut jostain – vähän pelottavallakin tavalla.
"Turha alkaa luimuilla!" Bakugou varoitti ottaessaan esiin pari eriväristä mikrokuituliinaa. "Tuo sun huoneenkuvatuksesi siivotaan tasan nyt."
"Niin kai –"
"Sitä paitsi se olen mä, joka sen tekee", Bakugou lisäsi ja solmi päättäväisesti huivin otsalleen hikinauhan virkaa toimittamaan. "Pysyt vaan jossain huitsissa puoli tuntia!"
"Mmm..." Kirishima mutisi myöntyväisesti. Eipä hän ollut arvannut, että hänen puolihuolimattomasti esittämänsä kommentti asuntolahuoneensa siisteydestä nykisi Bakugoun naruja niin, että tämä tarjoutuisi suorastaan räjähtävällä ponnekkuudella puunaamaan joka nurkan. Bakugoun oma huone kun kiilteli puhtauttaan jo valmiiksi, ja rakentavalle tavalle purkaa ärsytystä oli kuulemma pahasti tarvetta. Lisäksi Kirishima oli saanut kuulla poikakaveriltaan huomautuksia huoneensa siisteyden tasosta jo sen verran, että asialle oli todella syytä tehdä jotain. Siinä kai sitten löi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
"Ota sitten iisisti siellä", Kirishima kehotti ja kohtasi Bakugoun pistävän silmäyksen.
"En todellakaan ota!"
"Sillä tavalla iisisti ettet pistä mitään päreiksi!"
"Ikään kuin mä en osaisi siivota ilman, että jotain räjähtää! Älä ole tuollainen mamero ja painu jo muualle, ennen kuin mä imuroin sut toiseen ulottuvuuteen!"
"Selvä, selvä!" Kirishima naurahti sovittelevasti ja iski nyrkkinsä ilmaan. "Anna palaa sitten, senkin hurrikaani!"
"Asiaa! No niin sitten – KUOLKAA, PÖLYPALLOT!" Bakugou tarttui kaksin käsin imurin putkesta kuin mistäkin haulikosta, läväytti Kirishiman huoneen oven auki ja hyökkäsi sisään siivousvälineiden kanssa.
"Täältähän kuuluu hälinää. Mitä tapahtuu?"
Kirishima sulki huoneensa oven nojaten hetken sitä vasten ja kääntyi kohti käytävälle astunutta Shoujia.
"Aa, joo, sori, ei ollut tarkoitus mölytä, mutta tiedäthän sä..." Kirishima naurahti anteeksipyytävästi ja viittasi peukalollaan huonettaan, "...eräällä on taas vauhti päällä."
Shouji päästi mietteliään hymähdyksen havainnoituaan oven takaa kuuluvia raivon ääniä. "En tiennyt, että imuroida voi noin vihaisestikin."
"Joiltakuilta sellainen onnistuu", Kirishima virkkoi ja seurasi Shoujia alakertaan, jonne asti Bakugoun räyhäävän tehokas toiminta ei kuulunut. Muutama luokkatoveri oli kokoontunut aulaan katsomaan televisiota ja kuluttamaan aikaansa kaikenlaisen kepeän viihteen parissa, eikä Kirishimallakaan kestänyt kauaa päästä mukaan lautapelin saloihin. Suunnilleen neljänkymmenen minuutin kuluttua hän vilkaisi seinäkelloa ja pohti, olisiko Bakugou jo saanut hänen huoneensa siivottua. Hän ei ollut myöskään huomannut kysyä, olisiko tämäkin ollut myöhemmin halukas liittymään muiden luokkatovereiden seuraan. Oletettavasti ei, ainakaan Bakugoun tavanomaisen asenteen perusteella, mutta silti tämä verrattain usein päätyi osaksi yhteistä illanviettoa vähän kuin vaivihkaa, joten eipä mitään kysymättä voinut tietää.
"Bakugou? Oletko sä kotona?" Kirishima huhuili koputettuaan tämän ovea pari kertaa. Hänen omasta huoneestaan ei ollut kuulunut hiiskaustakaan, mistä hän päätteli siivouksen tulleen valmiiksi.
"No?" Bakugoun ääni kuului toiselta puolelta, ja samalla hetkellä ovi aukesi. Bakugou oli vaihtanut verryttelyvaatteensa tavanomaisiin oleskelukuteisiinsa, ja suihkunraikas leyhähdys häilyi kylpyhuoneen ovenraosta. "Jäikö jotain valittamista työnjäljestä?"
"Hoo, en mä edes tajunnut vielä katsoa!" Kirishima tajusi samassa. Bakugou katsahti häntä oudosti.
"Mitä muutakaan varten sä tulit yläkertaan?"
"Mä tulin katsomaan, mitä sulle kuuluu!" Kirishima virkkoi. "Ja samalla vinkkaamaan, että alakerrassa on lautapelit tulilla."
"Miksi se mua liikuttaisi?" Bakugou murahti. Tämän olemus oli välinpitämätön, mutta Kirishima ei antanut sen hämätä.
"Tule tule nyt vain!" hän naurahti ja tarttui Bakugouta käsivarsista ja nojautui lähemmäs tämän kasvoja. "Mä haastan sut ainakin kolmessa pelissä!"
Bakugou työnsi nenänsä koppavasti hänen nenäänsä vasten. "Vain kolmessa?"
"No viidessä!"
"Phyh, siinäpä haastat..."
"Et sä ole koskaan sellaisista kieltäytynyt, ja tekee varmaan hyvääkin kaiken puunaamisen jälkeen", Kirishima virkkoi. "Ja tosiaan, suurkiitos urakoinnista ja vaivannäöstä. Mä arvostan sitä kuuhun ja takaisin, jos sä et vielä tien – noh."
"Sietää sitten mennä paikan päälle arvostamaan, rontti", Bakugou tuhahti työntäen hänet portsarin elkein käytävälle ja oman huoneensa ovelle. "Pitää nimittäin sanoa pari valittua sanaa."
"Niin mistä?" Kirishima luimisteli Bakugoun tiukan katseen alla avatessaan huoneensa oven ja oli vähällä pudottaa leukansa lattiaan. Edes muuttopäivänä hänen huoneensa ei ollut näyttänyt yhtä siistiltä. Lattialla tai pöydällä ei pyörinyt villakoiran haamuakaan, eikä hyllyn ja pöydän tavarat olleet senttiäkään epäjärjestyksessä.
"Sä... sä vaihdoit lakanatkin..." Kirishima mokelsi häkeltyneenä.
"Sietäisi sun vaihtaa ne vähän useammin!" Bakugou läksytti. "Samaten oli tainnut pölyjen pyyhintä vähän unohtua viimeiseltä puolelta vuodelta?"
"Öh... Hyvin mahdollista..."
"Ja roskat kuuluvat minne?"
"Roskikseen!" Kirishima vinkaisi. "Eivät lattialle tai pöydälle...!"
Bakugou naksautti kieltään ja nyökkäsi seuraavaksi kohti kylpyhuonetta. "Ja jos se seisten kuseminen ei onnistu ilman, että jotain lentää jonnekin, niin sama se, vaikka murhaisit koko kikkelisi!"
Kirishima tyrskähti ja venkoili kätensä irti Bakugoun otteesta voidakseen osoittaa pahoittelunsa kunnon rukoiluelkein. "Sori, ihan totta! Mutta, tuota... En mä ollut ajatellut, että sä pesisit mun kylppärinkin."
"Pah, kun projekti aloitetaan, se tehdään kerralla kunnolla loppuun!"
"Niin kai... Kiitos todella... Olet ihan paras, Bakugou!" Kirishima sopersi anteeksipyytävästi, vaikka häntä samalla lämmittikin suuresti. Eipä Bakugou olisi kenen tahansa hyväksi tehnyt vastaavaa.
"Hmh. Se nyt oli... mitä lie hyväntekeväisyyttä", Bakugou tuhahti olankohautuksella. "Saipahan purettua vitutusta ja tehtyä tästäkin läävästä taas ihmisasumuksen näköisen."
"Auts, sähän imartelevaksi aloit", Kirishima hymähti. "Nyt tänne kyllä ainakin kehtaa pyytää tyyppejä kylään... Jäisitkö sä tänään?"
"Hmh."
"No mitäää? Etkö halua kokeilla, miltä mun sängyn puhtaat lakanat tuntuu...?"
Bakugou pyöräytti silmiään, mutta suostui nojautumaan Kirishiman hellään kosketukseen. "Pitääkö niitä oikein lähietäisyydeltä päästä esittelemään?"
"Tottahan toki! Mutta tuota... jos sä haluat, niin voinhan mä saman tienkin tyrkkiä sut sänkyä kohti!" Kirishima innostui, mutta Bakugou torppasi hänen eleensä kätensä heilautuksella.
"Sä olit vielä äsken haastamassa mua viiteen peliin. Vai unohtuiko jo?"
Kirishima virnisti. Bakugou näemmä päätyi valitsemaan muiden kanssa sosiaalistumisen, mikä ei ollut lainkaan huono asia.
"Ei tietenkään unohtunut! Mä pyyhin sulla vielä lattiaa!" Kirishima julisti ja sai Bakugoun olemuksen pauhaamaan myrskyä.
"Niinhän sä luulet, luuseri!"
"Ja myöhemmin voidaan tehdä jotain muuta... ihan kahdestaan", Kirishima madalsi ääntään ja helli huulillaan Bakugoun korvanlehteä. "Jotain mitä varten sä saat toivoa, etten mä ole murhannut kikkeliäni."
Bakugou päästi hiljaisen naurahduksen. "Ihan oma vikasi, jos sä –"
Lauseen loppu hukkui suudelmaan, jonka Kirishima suorastaan tyrkkäsi Bakugoun huulille. Hetki oli kiireetön ja lämmin, ja kun he sitten irtautuivat toisistaan, Kirishima tavoitti Bakugoun kasvoilta pienen punan ja suupielestä hymyntapaisen.
"Mä olen sun kanssa tänään yhdellä ehdolla", Bakugou puuskahti sitten.
"Höh?" Ei Kirishima vain ollut varautunut mihinkään ehtoihin.
"Me ollaan mun huoneessa ja jätetään sun puhtaat lakanat rauhaan", Bakugou täsmensi painokkaasti. "Ota tai jätä."
Kirishima napitti poikakaveriaan muutaman sekunnin ja purskahti sitten hiljaiseen hekotukseen. "Sä olisit voinut vain kutsua mut kylään ilman mitään ehtoja."
"Pah... Mitä kivaa siinä nyt olisi ollut?" Bakugou murahti takaisin ja antoi Kirishiman tuupata hänet pehmeästi ulos huoneesta ja kohti alakertaa.
