Kirjoittaja Aihe: It's Always Sunny in Philadelphia: Philadelphiassa on aina aurinkoista, Charlie/Dennis, K-11  (Luettu 6497 kertaa)

JuusoLeevi

  • ***
  • Viestejä: 75
  • mä lupaan pysyy douppina hunaja
Ficin nimi Philadelphiassa on aina aurinkoista
Kirjoittaja JuusoLeevi
Fandom It's Always Sunny in Philadelphia
Paritus Charlie/Dennis (joskin tän voi kyllä lukea puhtaan toverillisenakin)
Ikäraja K-11
Haasteet Valloita fandom IV
Varoitukset Runsas alkoholinkäyttö, tinnerin imppaaminen
Vastuunvapaus En omista Always Sunnya enkä siihen liittyviä hahmoja tai paikkoja.

Kuvaus Dennis ja Charlie jäävät yksin baariin kuumana kesäpäivänä.
A/N En edelleenkään tiedä, onko Finissä hirveästi tämän sarjan katsojia, mutta ei se haittaa! Tää ei oo songfic, mut kuuntelin tätä biisiä kirjoittaessani, niin siitä saa taustamusiikkia :]. Kuten tekstieni kanssa yleensä, mulla oli hirveästi vaikeuksia päättää tälle nimi. Niinpä päädyin vaan kääntämään sarjan nimen suomeksi, se kun sopii tähän :-D. En vieläkään tajuu, miks sen oikee suomennos on Elämää Philadelphiassa. Tää vaihtoehto on paljon iskevämpi


1:00PM
Torstaina


Helleaalto oli polttanut Charlien poskipäiltä ja niskasta. Dennis joi kolmatta viskikolaansa ja leikki hajamielisesti jääpalalla, joka oli tippunut tiskille. Paddy's Pub oli tyhjä, kuten baarit tapasivat olla yhdeltä päivällä tavallisena torstaina. Mutta se oli heidän baarinsa, heidän työnsä, ja ennen kaikkea sieltä sai ilmaista alkoholia. Mac, Frank ja Dee riitelivät ulkona baarin takana, heidän äänensä pomppivat kaikuina seinillä.

Charlie nuokkui pöydän ääressä, Denniksen mallin mukaan farkuista leikkaamansa shortsit jalassa. Denniksen katse valui pitkin Charlien paljaita sääriä ja pohkeita. Korkealla jakkaralla istuen hänen jalkansa eivät yltäneet maahan. Paskaiset Vansit roikkuivat ilmassa, huitoen pölyhiukkasten täyttämää, sakeaa ilmaa.

"Charlie, miten mä haistan sun sukkahien tänne asti?" Dennis kysyi laiskasti. Helle oli saanut hänen vetonsa loppuun, hän ei tajunnut, miten loppujengi jaksoi riidellä. Charlie ei nostanut katsettaan tuoppinsa sisällöstä, jonka vaahtoiseen kultaisuuteen oli syventynyt, mutta soi Dennikselle keskisormen. Dennis hymähti ja kääntyi kaatamaan itselleen neljännen viskikolan.

Kun hän kääntyi takaisin, oli Charlie hävinnyt kaljatuoppinsa kanssa. Kellariin ilmeisesti, sillä Dennis kuuli kun Charlie tömisteli portaita alas.
Siinähän meni. Dennis ei ollut Charlien vartija.


Baarin surkea ilmastointi ei jaksanut pitää Philadelphiaa riepottelevaa helleaaltoa ulkona. Mac, Frank ja Dee olivat hävinneet johonkin, riitelyn äänet olivat häipyneet Deen autolla. Aika kului hitaasti ja valuen. Dennis kaatoi itselleen viskikolan sijasta vodkasoodaa.
"Charlie?" Dennis kokeili laiskasti. Hän ei jaksanut uskoa, että Charliekaan jaksaisi siinä helteessä mäiskiä rottia.

Todennäköisesti Charlie istui kellarissa haistelemassa tinneriä. Dennis makusteli ajatusta. Charlie ei ollut vastannut, joten Dennis nappasi vodkasoodansa mukaan ja käveli kellariin vievät rappuset alas.

Charlie makasi selällään kellarin lattialla. Tinneripullo makasi hänen vieressään.
"Mä meinasin lähteä kotiin", Dennis sanoi.
"Lähe vaan. Mä jään, tota, hetkeks tähän", Charlie vastasi. Hän nosti melkein tyhjän tuoppinsa maasta ja yritti juoda, mutta lämmin kalja päätyi lähinnä kasvoille, kaulalle ja paidan rintamukselle.
"Onks siinä viileetä, Charlie?" Dennis kysyi. Helle oli saanut hänet laiskaksi ja väsyneeksi, ja hämärä, tinnerintuoksuinen kellari hoiti loput. Lattia näytti saastaiselta mutta oikeastaan hyvin houkuttelevalta.
"On", Charlie sanoi. Hän katsoi Dennistä silmät puolitangossa, ja teki sitten tilaa liikkumalla hankalasti selällään hieman sivummaksi.
Dennis istui Charlien viereen ja laski vodkasoodan lattialle. Hän otti tinneripullon maasta ja nosti sen nenälleen. Paljoa hän ei kehdannut vetää henkeen, sen verran vain että ajatus kellarin paskaisella lattialla makaamisesta ei häirinnyt häntä millään tasolla.

Niin Dennis valui lattialle makaamaan, maailma tuntui pehmoiselta ja kaukaiselta. Aika oli tahmaista massaa. Dennis oli sulaa steariinia.
"Sä olet palanut tästä, Charlie", Dennis mutisi, ja vei yhtäkkiä kovin raskaan tuntuisen kätensä Charlien poskelle.
"Siel on ihan saatanan kuuma", Charlie sanoi valittava, kärsivä sointi äänessään. Dennistä nauratti. Hän unohti kätensä siihen, missä se oli. Auringonpolttama iho tuntui kuumalta kämmentä vasten.
"Sä olet ihan saatanan kuuma", Dennis sanoi. Charlie katsoi häntä tulkitsematon ilme kasvoillaan, ja räjähti sitten nauramaan.
Dennis katsoi takaisin vilpittömän hämmentyneenä, tinnerin tyhmentämänä, käsi Charlien kuuman posken ja viileän lattian välissä.

« Viimeksi muokattu: 28.07.2023 16:08:58 kirjoittanut Auri »

i don't mind the sun sometimes
the images it shows


Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 846
  • "Dream life over real life, that's my motto."
En tiedä muita finiläisiä, jotka katsoisi It's Alwayn Sunny in Philadelphiaa, mutta nyt meitä on ainakin kaksi. ;D Itse tutustuin sarjaan, kun nykyinen avopuolisoni aikoinaan näytti mulle muutamia jaksoja ja taisi niitä kulua lopulta aika saamarin monta jaksoa viikonloppukyläillessä joidenkin vuosien (?) aikana. Olisi sinällään hauskaa taas katsoa sitä yhdessä, mutta sen puutteessa, mikäs sen parempaa kuin löytää ficciä tästä fandomista! Ja pakko kehaista heti, miten omia itsejään hahmot olivat ja lopun tulkinnanvaraisuudesta, joka saattoi olla toverillista tai romanttista, jos noilta kahdelta voi mitään oikeasti romanttista odottaa. ;D

Todella hauska ja fandomille uskollinen ficci! Onneksi tulin iskeneeksi Fini-hakuun "aina" ja etsi vain otsikoista, kun sitä kautta tämän löysin. Kannatti kurkkia Kommenttiketjun viimeistä sanaa niin sitähän löytää helmiä. :) Kiitos tästä!
Life is strange sometimes, wouldn't you say?
I know it isn't easy, but nothing worthwhile ever is...



It was a dream, a perfect image of a life that turned out to be.
Just a moment, lost with me