Ficin nimi: Lauantai on uusi perjantai
Fandom: The Witcher
Kirjoittaja: Thelina
Paritus/hahmot: Geralt/Valvatti sekä Valdo
Tyylilaji: modern!AU, draama
Ikäraja: K-11
Yhteenveto: Valvatin keikka menee mönkään, mutta Geraltilla on hänelle yllätys
Vastuuvapautus: Kunnia kaikesta Andrzej Sapkowskin luomasta kuuluu hänelle.
A/N: Osallistuu
Kirjoittamisen kuudestilaukeava II -haasteeseen, joista sain hyvin epä-Thelinamaiset inspikset, joista kuitenkin sitten heti syntyi tällainen ficci-idea
eli toimiva haaste! Lahjoitan tämän juhannustaiaksi
Violetulle, joka toivoi muun musssa AU:ta, Valvattia, Geraskieria ja draamaa.
Spoiler: Inspikset näytä ikäraja: K-11
genre: AU
tunne: katkeruus
tilanne: jokin lakkaa toimimasta kriittisellä hetkellä
inspiraatiosanoja: aamu, krapula, jano
otsikkotyyli: Tekstilainausotsikko
Lauantai on uusi perjantaiOvikello soi.
Valvatti voihkaisi kuullessaan itsepintaisen pirinän unensa läpi. Oli hädin tuskin aamu, jos häneltä kysyttiin: seinäkello näytti yhtätoista, mikä ei totisesti ollut muusikolle sovelias aika herätä lauantaiaamuna. Varsinkaan, kun takana oli koko hänen opiskelijauransa pahin bileilta, sanan kaikissa merkityksissä.
”Tullaan tullaan”, Valvatti mutisi ja nousi ylös sängystä ovikellon jatkaessa yhä soimistaan. Otsaa vihlova krapula sai Valvatin tuntemaan olonsa entistäkin katkerammaksi. Hänellä oli edelleen yllään uusi hopeanhohtoinen t-paitansa, joka tuntui menettäneen kiiltonsa saman tien, kun eilisillalle suunniteltu keikka oli peruuntunut. Tai eihän hän oikeastaan ollut perunut sitä – kaikki oli vain mennyt ratkaisevalla tavalla pieleen välittömästi, kun Valdo Marx oli astunut sisälle baariin.
***”Kas vain”, Valdo sanoi astellessaan lavan eteen. ”Ihanko keikan meinasit tänä iltana vetää? Onnittelut”, hän sanoi omahyväisesti myhäillen, ja jatkoi sitten: ”Sinuna säätäisin mikkitelineen vielä hitusen matalammalle. Et kuitenkaan ole pituudella pilattu.”
Valvatti puristi kitaransa kaulaa ja puri hampaansa yhteen. Mitä hittoa Valdon piti tunkea estradille juuri hänen soundcheckinsä aikana? Valdo näytti naurettavalta tiukoissa housuissaan, jotka puristivat pahasti haarovälistä. Valvatti melkein erotti Valdon vehkeen muodon housujen läpi. Tyypin tahallisen rietas ja yli-itsevarma olemus olivat ärsyttävintä, mitä Valvatti tiesi.
”Väistäisitkö vähän”, Valvatti sanoi väläyttäen Valdolle mitä ystävällisimmän tekohymyn. ”Pilaat näkymän.”
Valdo naurahti vähätellen.
”Tulin vain katsastamaan paikkoja huomista varten”, Valdo ilmoitti ja antoi arvioivan katseensa kiertää lavan, tanssilattian ja tiskin yli takaisin Valvattiin. ”
Minullakin nimittäin on täällä keikka, viikon parhaana bilepäivänä vieläpä. Lauantai on uusi perjantai, tiedäthän.”
”Aha”, Valvatti tokaisi ja rämpäytti kitarastaan pari ärhäkkää majseiskaa. ”Tiedoksesi, että perjantai on edelleen perjantai ja minulla on nyt soundcheck. Painu helvettiin siitä.”
Valvatti taivutti sormensa seuraavaan sointuun ja vetäisi pontevasti plektrallaan. Silloin se kuitenkin tapahtui: katkeava G-kieli piiskasi vauhdilla ilmaa, osuen melkein Valvatin kasvoihin. Hän tuijotti kitaraansa hölmistyneenä, vain huomatakseen D-kielen antavan periksi seuraavaksi.
”Ei!” Valvatti parkaisi ja katsoi kauhuissaan rikkinäistä kitaraansa. Keikan alkuun oli enää puolitoista tuntia, eikä kitaraliikettä ollut lähimaillakaan. Ja vaikka oli ollutkin, ei hän millään olisi ehtinyt hankkia ja vaihtaa uusia kieliä, virittää kitaraansa ja valmistautua uudelleen keikkaan.
”Voi surku”, Valdo sanoi iloisesti. ”Miten siinä nyt noin kävi?”
Valvatti tuijotti apaattisena, kuinka Valdo ilmoitti baarin omistajalle suostuvansa ilomielin tuuraamaan illan artistia, jotta ovet saataisiin suunnitellusti avattua ja keikka käyntiin. Kävipä niinkin satumainen onni, että Valdolla oli upouusi kitaransa mukanaan ja soundcheck pääsisi jatkumaan heti, kun hän vain saisi mikkitelineen säädettyä oikealle korkeudelle.
Siinä vaiheessa Valvatti päätti, että hänen oli aika vetää lärvit.
***Oven takana seisoi Geralt mustassa t-paidassaan, vaaleat hiukset tavanomaisella puoliponnarilla. Valvatti päästi vaitonaisen poikaystävänsä sisään ja antoi tämän johdattaa heidät peremmälle Valvatin pikkuyksiöön. Geralt istahti sohvalle ja laski reppunsa lattialle Valvatin kitaran viereen. Jossain vaiheessa soittimesta oli katkennut kolmaskin kieli.
”Mitä eilen oikein tapahtui?” Geralt kysyi. ”Melkein jouduin heittämään sinut ulos baarista.”
Valvatti voihkaisi. Miten paljon hän oikein oli juonut, kun ei muistanut edes sitä, että Geralt oli ollut työvuorossa? Geralt työskenteli opintojen ohella järjestyksenvalvojana, usein juuri siinä samassa baarissa, jossa Valvatin oli ollut tarkoitus vetää ensimmäinen keikkansa.
”Valdo varasti showni”, Valvatti sanoi ja kertoi Geraltille illan kulusta siihen asti, kun muisti. Geralt täydensi hänen muistikuviaan asioilla, joita hän ei oikeastaan olisi välittänyt kuulla. Onneksi hän ei myöskään muistanut kuulleensa Valdon esiintymistä. Tämän ylitulkitseva tyyli ja liioittelevat crescendot saivat Valvatin puolesta pysyäkin unohduksissa.
”Tämä kiinnostaa sinua varmasti: Lambert oli kuulemma nähnyt Valdon hiipparoivan takahuoneessa ennen soundcheckiäsi. Ettei hän vain olisi sabotoinut kitaraasi?” Geralt pohti.
”Se kelmi!” Valvatti huudahti inhoten. ”Pahinta tässä kuitenkin on se, että saatan joutua perumaan myös ensi viikonlopun keikat”, hän jatkoi synkkänä. ”Olen ihan peeaa, enkä voi ostaa uusia kieliä kitaraan. Pitäisi saada joltakin soitin lainaksi, mutta keneltä?”
Geralt kaiveli reppuaan ja ojensi Valvatille pienen muovipakkauksen. Se oli upouusi kielisetti, juuri Valvatin suosimalta merkiltä.
”Syntymäpäivälahjasi”, Geralt sanoi. ”Päätin antaa sen sinulle hieman ennakkoon.”
Valvatti ei tiennyt mitä sanoa. Hän oli puhunut uusien kielten ostamisesta jo kauan, ja se, että Geralt oli pistänyt toiveen mieleensä, sai Valvatin liikuttumaan melkein kyyneliin. Hän kapsahti Geraltin kaulaan ja ulvaisi, kun äkillinen liike sai hänen kipeän päänsä jälleen vihlomaan.
”Hemmetti, Geralt”, hän mumisi vasten vaaleaa tukkaa. ”Rakastan sinua.”
”Hmm”, Geralt sanoi, saaden Valvatin hymyilemään. Hän tiesi kyllä, mitä Geralt sillä tarkoitti. Hän rakasti Valvattia juuri tällaisena, haisevana ja krapulaisenakin.
”Minulla on kauhea jano”, Valvatti sanoi irrottaudutaan Geraltin syleilystä. ”Ja nälkä. Jäi perjantaipizzakin väliin eilen, kun hermoilin keikkaa.”
”Lauantai on uusi perjantai”, Geralt sanoi ja katsahti ovelle juuri, kun ovikello soi toistamiseen. ”Sieltä Wolt-kuskimme saapuukin. Tilasin sinulle margheritan.”
Valvatti valahti euforisena sohvalle. Pian pizzan tuoksu täytti asunnon ja Valvatti sammutti janonsa coca-colalla, huuhdellen samalla alas särkylääkkeen. Geralt lupasi syönnin jälkeen auttaa häntä kitaran kielten kanssa – sillä ehdolla, että hän pesisi ensiksi hampaansa.
Myöhemmin Geralt kuori hänet hopeisesta paidastaan ja vei hänet kuumaan suihkuun. Valvatti hyväili tämän alastonta kehoa kitaransoittajan sormillaan ja tiesi vetävänsä ensi viikonloppuna unelmiensa keikan.