Soita minulle | S | Dudley/Draco | ficletjatkis 19/19 - VALMIS!

[Larjus]

”Minusta tuntuu, että hän on edelleen rakastunut minuun.”

Tähän loppuun päästessäni sanoin itelleni oikee ääneen et "no niin, sieltähän se draama tulee" XD

Voi voi Harry, kun pitää mennä tommosia höpöttelemään. Ekat ajatukseni olivat, että joko Harrylla itsellään on vielä tunteita Dracoa kohtaan, ja hän haluaa tämän takaisin, tai sitten hän tulkitsi Dracon "minä tapailen serkkuasi" -puheet yrityksenä tehdä hänet mustasukkaiseksi. Kun eikös hänellä kuitenkin pitänyt olla Ginny Toisaalta noi pohdintani Harryn motiiveista eivät sulje pois toisiaan... 🤔 Voi että, mitähän tästä vielä syntyy. Toivoisin kyllä, että Dudleyn ja Dracon orastava suhde ei ainakaan särkyisi. Siinä on jotain niin hellyttävää.

[valokki]

Voi apua mihin kohtaan tämä jäikään! En kyllä yhtään osannut odottaa Harrylta tuollaista heittoa, ja Larjuksen tavoin jäin ihmettelemään, mistähän tuo kommentti oikein kumpusi. Edellisessä ficletissä oli kyllä viitteitä, että Harryn näkeminen sai Dracon nostalgisoimaan, mutten ehkä ihan noin pitkälle menisi, että päättelisin Dracon olevan edelleen rakastunut Harryyn. Harry kuulosti ihan siltä, että joko hänellä itsellään on edelleen tunteita Dracoa kohtaan tai sitten hänessä nousi mustasukkaisuus, kun nyt serkku deittaileekin hänen exäänsä. Tai ehkä hänellä on sekä tunteita että hän on mustasukkainen. Tai sitten Harry vain ihan yksinkertaisesti tulkitsi tilanteen noin. Oli syy mikä tahansa, toivottavasti tämä ei sekoita liikaa Dracon ja Dudleyn suhdetta, molemmat vaikuttavat kuitenkin olevan tässä ihan aidosti kiinnostuneita toisistaan!

[Fiorella]

Ei, Harry, ei!!! Jollekin on selvästi isompi ongelma, että Draco on löytänyt uuden onnen (ja vielä Dudleyn kanssa!), olipa Ginny kuvioissa tai ei...

”Niin ja tuota, ajattelin varoittaa”, Harry sanoi. ”Minusta tuntuu, että hän on edelleen rakastunut minuun.”

Harry, mikä itserakas idiootti! Toivottavasti Draco valitsee Dudleyn.

Mutta siis, tästä tunteenpurkauksesta huolimatta, Harryn mukaantulo toi oikein mainion draamalisän tähän tarinan loppuun päin. Odotan uteliaana, mitä käy seuraavaksi.

Ja toivottavasti sinäkin nautit tekstistäsi ja sen julkaisusta! Olen tykännyt tästä tosi paljon ja selvästi moni muukin! 

[Ygritte]

Voi apua! Siis Draco pisti merkille, ettei Harry pystynyt suhtautumaan hänen uutiseensa välinpitämättömästi, ja Harry tulkitsi jostain (tai ainakin halusi tulkita), että Dracolla olisi vielä tunteita häntä kohtaan?! Vai valehteliko Harry Dudleylle, koska kuitenkin haluaisi Dracon vielä itselleen?

Tämä on nyt sellainen soppa, etten tiedä mitä oikein ajattelisin Että Harry heivaa Ginnyn ja alkaa taistelemaan Dracosta? Että Dracon tunteet heräävät taas Harrya kohtaan? Vai että Draco tajuaa, että Harry yrittää pilata hänen orastavan suhteensa Dudleyn kanssa, ja valitsee Dudleyn? Siis tämä on ihan parasta, kun tämä tarina pysähtyy monesti tällaiseen cliffhangeriin ja sitten oma mielikuvitus alkaa laukkaamaan

[mursuhilleri]

Kiitos kommenteista taas <3 Kyllähän tässä taitaa olla kyse nyt siitä, että Harry on vähän mustasukkainen Pahoittelut että on kestänyt taas näin kauan julkaista uusi osa! Yritän saada tämän tässä marraskuun aikana julkaistua loppuun


16. Draco

”Minun täytyy hankkia puhelin, Hermione”, Draco sanoi vakavana ystävälleen. Hermione nyökkäili vieressä.

”Kyllä”, hän myönsi. ”Voisit pitää minuun ja Harryyn yhteyttä paremmin.”

”Ajattelin Dudleyta”, Draco korjasi ja virnisti. ”Mutta tietenkin myös sinua. Ja Harrya.”

”Mistä olet ajatellut ostaa puhelimen?” Hermione kysyi.

”En tiedä yhtäkään puhelinkauppaa”, Draco myönsi kiusaantuneena. ”Voisitko auttaa minua?”

”Totta kai”, vastasi Hermione hymyillen.

Puhelinostosten jälkeen kaksikko palasi Hermionen kotiin, missä Draco heti ensimmäisenä tallensi Dudleyn numeron upouuteen matkapuhelimeensa. Hän halusi heti soittaa tälle, mutta päätti kuitenkin odottaa, että pääsisi kotiin ensin. Olisi mukavampi puhua, kun Hermione ei ollut kuuntelemassa.

Hermione opetti Dracon soittamaan ja lähettämään tekstiviestejä. Draco oppi molemmat ominaisuudet Hermionen mielestä hämmästyttävän nopeasti.

”Kiitos, Hermione”, Draco sanoi puristaessaan puhelinta kädessään.

”Ole hyvä”, Hermione naurahti ja hoputti Dracoa lähtemään ja soittamaan pikaisesti Dudleylle.

[Larjus]

Draco ei taida ainakaan vielä tietää, mitä Harry on Dudleylle mennyt väittämään. Vähän kyllä tuntuu, että sekin kohta selviää hänelle, nyt kun Dudleylle soittaa. Sitä odotellessa Mutta tosi sööttiä kyllä, että Draco halusi tämän vuoksi hankkia itselleenkin puhelimen! Kyllä varmasti helpottaa yhteydenottoja hurjasti, kun ei tartte enää Dracon olla Hermionen tai kenenkään muun puhelimen varassa. Hyvä että Hermione auttoi Dracoa puhelimen hankinnassa, niin ei tarvinnut olla myyjien tai pelkän oman vaiston varassa. Nyt pääseekin soittojen lisäksi myös viestittelemään Dudleyn kanssa! Kunhan ei draama iske ja pilaa kaikkea

[mursuhilleri]

Larjus, joo, ehkä kohta Dracollekin selviää, mitä Harry on mennyt puhumaan Kiitos kommentista taas <3


17. Dudley

Dudley näki puhelun tulevan vieraasta numerosta. Hän empi hetken, mutta päätti kuitenkin vastata.

“Haloo”, Dudley sanoi.

“Haloo”, kuului miesääni puhelimesta. Dudley tunnisti soittajan heti Dracoksi.

“Draco?” hän kysyi. “Mistä numerosta sinä nyt soitat?”

“Omastani”, Draco sanoi kuulostaen ylpeältä. “Minä ostin oman puhelimen, jotta voisin pitää sinuun yhteyttä paremmin.”

Dudley olisi valehdellut, jos olisi sanonut, ettei tämä lämmittänyt hänen sydäntään. Hänellä oli kuitenkin keskustelu Harryn kanssa edelleen mielen päällä.

“Kuule, Dudley”, Draco jatkoi antamatta Dudleylle suunvuoroa. “Minä kävin juttelemassa Harryn kanssa ja kerroin hänelle meistä. Luulen, ettei hän ottanut sitä kovin hyvin.”

“Harry itse asiassa soitti minulle”, Dudley kertoi.

“Niinkö?” Draco ihmetteli. “Mitä hän sanoi?”

“Että sinä olet yhä rakastunut häneen.”

[Larjus]

Hyvä kun Dudley empimisestä huolimatta vastasi puhelimeensa. Mä oon just sitä päinvastaista tyyppiä, joka ei kovin helpolla vastaile soittoihin, jos numero ei ole mullu tuttu (tai jos en odota puhelua jostain). Olisin kyllä niin huono henkilö tällaiseen ficiin XD

Oon kans iloinen siitä, että Dracolla ja Dudleylla on hyvä keskusteluyhteys tässä ja puhuvat Harrystakin varsin suoraan. Dudleykaan ei jää salailemaan sitä, mitä Harry hänelle väitti. Sillä toivon mukaan vältytään turhalta draamalta! Ja kyllä hän varmaan itsekin haluaa kuulla suoraan Dracolta, mitä tämä oikeasti tuntee ja ajattelee, eikä vain Harryn (mustasukkaisia) arvailuja asioista.

Dudley olisi valehdellut, jos olisi sanonut, ettei tämä lämmittänyt hänen sydäntään.

Awww :3 Mä en voi käsittää, miten oot saanut tästä kaksikosta niin sympaattisen ja herttaisenkin tähän ficiin! Mut ihan parasta ♥

[Thelina]

Voi ei, miksi Harry tuollaista meni väittämään! Oli kyllä aika draamayllätys tykkään muuten siitä, miten tässä ficin otsikko tulee hyvin esiin, kun kaikki soittelevat toisilleen. Ihanaa, että Draco innostui jopa hankkimaan oman puhelimen, että voisi soitella Dudleylle! Nyt jään innolla odottamaan, miten tuo Harry-asia oikein vaikuttaa heisän väleihin.

[mursuhilleri]

Kiitos ihanista kommenteista,Larjus ja Thelina <3


18. Draco

Draco oli hetken hiljaa ja tuijotti seinää. Hän tunsi kiukun mylläävän sisuskaluissaan. Totta kai Harryn täytyi pilata kaikki sabotoimalla Dracon ihmissuhteita. Kuinkas muutenkaan.

“Ei”, Draco sai viimein sanottua. “En ole rakastunut Harryyn.”

“Oletko varma?” Dudley kysyi.

“Minusta tuntuu, että Harry on tässä se rakastunut ja mustasukkainen, jos hän levittelee tällaisia valheita pitääkseen sinut erossa minusta”, Draco tiukkasi.

“Niin kai”, Dudley sanoi. “Kuulostat kiihtyneeltä. Mitä Harryn kanssa oikein tapahtui?”

Draco empi hetken ja piirsi sormellaan ympyröitä keittiön pöytään.

“Harry petti minua yhteisen ystävämme kanssa”, Draco kertoi. “Useita kertoja.”

“Ai”, Dudley henkäisi. “Olen pahoillani.”

“Kuule, Dudley”, Draco sanoi tarmokkaasti. “Oletko kotona?”

“Olen, kuinka niin”, Dudley ihmetteli.

“Minä tulen nyt sinne”, Draco tokaisi. “Ja näytän sinulle, että olen täysin unohtanut Harryn.”

[Larjus]

Noni, hyvä kun Draco sanoi heti suoraan, miten asiat ovat, ja esitti vielä omatkin epäilynsä. Just niitä samoja, mitä tässä on itsekin tuumaillut. Aikamoinen shokkipaljastus kyllä tuo, miksi heidän suhteensa aikanaan kaatui Ei olisi Harrysta uskonut! Ja siltikin niin mustasukkainen... (Toisaalta oon joskus lukenut, että tosi usein ne suhteen mustasukkaisimmat tyypit on niitä, jotka myös itse pettävät 🤔)

“Minä tulen nyt sinne”, Draco tokaisi. “Ja näytän sinulle, että olen täysin unohtanut Harryn.”

Mahtavaa, saa tämäkin draama päätepisteensä, ja Dudley ja Draco voivat jatkaa eloaan onnellisina ja yhdessä :3 Vaikka samalla se tulee meinaamaan tämän jatkiksen loppua 😭😭 Eih ja voih, olisin kernaasti lukenut vielä monta osaa lisää! Mutta niinhän se tuppaa menemään, että kaikki hyväkin päättyy aikanaan...

[Ygritte]

Onpas Harry tosiaan tämän jatkiksen pahis:/ En olisi heti Harrystä uskonut, mutta onpa törkeää, että hän yrittää vielä sotkea Dudleyn ja Dracon välitkin. Harry, olet tehnyt jo tarpeeksi, nyt on aika antaa Dracon loistaa...

Dracon ja Dudleyn väleistä tulee jotenkin todella symppis kuva! Kumpikin on kiinnostunut toisesta ja he myös ilmaisevat sen hellyyttävän rehellisesti. Harryn kanssa koetun pettymyksen jälkeen Draco varmasti kaipaakin elämäänsä jotain tämän kaltaista.

Kun vaan Draco menisi nyt Dudleyn luokse oikeista syistä eikä pelkästä näyttämisen halusta!

[sugared]

Oi, ehdinpäs kommentoida vielä ennen loppuhuipennusta!

Edelleen ihmettelen, miten lopputulos voikin olla niin wholesome, kun ainesosina ovat Draco ja Dudley. Tämä on niin täydellistä hyvän mielen luettavaa, Dracon ja Dudderin kanssakäyminen on ihan supersympaattista. Tykkäsin siitä, että jopa Harryn yritys hämmentää tilannetta kumpuaa lopulta aika inhimillisestä epätäydellisyydestä, ja vaikka hänen toimintansa tuomittavaa onkin, en ainakaan haluaisi uskoa, että hänkään on läpeensä mätä tyyppi. Virkistävää myös, miten rehellisesti Draco ja Dudley myös selvittivät tuon väärinkäsityksen. Molemmille, mutta tietysti etenkin Dracolle, soisi suhteen, joka perustuu avoimelle ja vilpittömälle kommunikaatiolle!

Dracon ja Hermionen ystävyyssuhde on myös kultaa.

”Minun täytyy hankkia puhelin, Hermione”, Draco sanoi vakavana ystävälleen. Hermione nyökkäili vieressä.

”Kyllä”, hän myönsi. ”Voisit pitää minuun ja Harryyn yhteyttä paremmin.”

”Ajattelin Dudleyta”, Draco korjasi ja virnisti. ”Mutta tietenkin myös sinua. Ja Harrya.”

Tämä sai minut hymyilemään leveästi! Onneksi Dracolla on Hermionen kaltainen jästikuiskaaja; kävisi varmaan hänen egonsa päälle, jos pitäisi aina paljastaa tietämättömyytensä Dudleylle.

Kiitos kertakaikkisen sydäntä lämmittävästä lukukokemuksesta!

[Fiorella]

Tämä etenee kerrassaan ihanasti! Aina kaikki ongelmat johtuvat valheista ja huonoista selityksistä tai väärintulkinnoista. Niin virkistävää ja suloista, että kun Draco kertoo, Dudley uskoo! On kyllä haikea tunne ajatella, että kohta tämä päättyy. On kyllä ollut niin hyvänmielenficci että.

[mursuhilleri]

Kiitos yhteisesti kaikille ficciä kommentoineille, tämän osan jälkeen tämä on vihdoin VALMIS ja joulukuussa sitten uudet jutut! <3 Olisin varmaan jättänyt tämän ficin julkaisemisen ihan kesken jossain vaiheessa, jos ei olisi tullut niin ihania kommentteja teiltä <3 Kiitän!


19. Dudley

Puhelun loputtua Dudley hieraisi parransänkeään. Se oli ollut ajamatta muutaman päivän ja näytti Dudleyn mielestä kammottavalta. Hän ei tiennyt kuinka kaukaa Draco olisi tulossa ja kuinka kauan tällä kestäisi matkassa, joten hänen täytyisi olla nopea. Hän ei kuitenkaan ehtinyt edes kylpyhuoneeseen asti, kun ovikello jo soi. Eihän se vielä voinut olla Draco, hyvä jos oli puoli minuuttia kulunut puhelun loppumisesta. Dudley kurkkasi ovisilmästä ja näki Dracon rappukäytävässä.

Aivan, Dudley ajatteli, Draco oli velho, heillä täytyi olla jotkin omat supernopeat matkustustapansa.

Kun Dudley päästi Dracon sisään, tämä hymyili lempeästi.

“Söpö parta”, Draco sanoi.

“Öh”, Dudley ei ehtinyt vastata sen paremmin, sillä Draco oli äkkiä jo painanut kätensä hänen niskaansa ja veti hänet tiukasti suudelmaan.

[Larjus]

Ihanaa kun jatkoit tämän julkaisua loppuun asti! Olisi ollut sääli, jos tämä olisi jäänytkin kesken.

Draco tosiaan näytti että ei haikaile Harryn perään Kohtaukset, joissa hahmo noin vain suutelee toista jäämättä odottamaan mitään hyväksyntää aloitteelle, ovat oikeastaan tosi kivoja. Melkein jopa söpöä, ettei Dudley kyennyt vastaamaan oikeastaan mitään Dracon kommenttiin kun tämä jo suuteli. Kiva juttu, ettei Draco muutenkaan aikaillut, kun pölähti paikallekin miltei heti. Eikä sekään ollut paha juttu, ettei Dudley ehtinyt parransänkeään ajaa, kun Dracon mielestä se vissiin oli ihan söpö

Loppu hyvin kaikki hyvin, ja eiköhän näillä jatkossakin suju vallan mainiosti. Kunhan ei Harry yritä enää tulla heidän väliinsä... (etsikööt vaikka jonkun toisen, jos Ginnyn kanssa ei olekaan hyvä.)

Kiitos tästä jatkiksesta, tätä on ollut tosi mukava seurata! 😊

[carrowfan]

Tämä ei voi olla tässä! Endcore, haluan nämä kaksi söpöä pikku palleroa nyt lavalle esittämään vielä yhden kohtauksen!
Kai kirjoitat tähän jatkoa, tai siis vaadin sellaista! Semmosta söpöä rakkaushömppää missä Draco ja Dudley on onnellisia.

[Ygritte]

Awwww, kiitos kun kirjotit tämän loppuun ja Draco ja Dudley saivat oman onnellisen loppunsa:) Kuten aiemminkin sanoin, Dudley kuulosti ihmiseltä, jollaisen Draco ansaitsee elämäänsä. Onneksi heidän tarinansa päättyi näin!<3

Ja uskomatonta, että sait parin Draco/Dudley toimimaan näin hyvin! Olen edelleen yllättynyt, sillä olin alussa aivan whaaaat, miten tämä ikinä voisi toimia

[Thelina]

Jee, aivan ihana lopetus, että Draco lähti näyttämään, että todella tarkoitti, mitä sanoi! Ja tietenkin hän oli paikalla välittömästi, eikä Dudley ehtinyt valmistautua. Ihanaa, että Dracon mielestä parta oli söpö! Tämä oli jotenkin niin hyvän mielen sarja, vaikka draamaakin mahtui joukkoon. Oli kivaa lukea ja nämä pienet palaset olivat sopivaa luettavaa kiireenkin keskellä. Kiitos tästä ja onpa kivaa, että kommentit innostivat jatkamaan tämän loppuun<3

[valokki]

Nyt vihdoin ja viimein kommentoimassa viimeisiä lukuja! Ja voi että, olipa tässä aivan ihana loppu! Olin vähän yllättynyt, että Harry paljastui noin "pahikseksi", ja aikaisemmin taisinkin jo spekuloida, että saattoi oikeastaan olla Harry, joka tässä se mustasukkainen osapuoli oli. Ja Dudley tietenkin ajatteli, että Harry olisi oikeassa ja Dracolla olisi vielä Harrya kohtaan tunteita. Koko tarinan ajan molemmat ovat olleet melko pidättyväisiä ja varovaisia toistensa suhteen samalla kuitenkin ottaen pieniä askeleita toisiaan kohti. Lopussa varovaisuudesta ei kuitenkaan enää ollut tietoakaan, kun Draco päätti todistaa Dudleylle, että hän oli ihan tosissaan tämän kanssa. Vaikka yleensä olen kova H/D-fani, tuli tässä kohtaa oikein tyytyväinen fiilis, kun Draco uskalsi tehdä isomman liikkeen Dudleyn suhteen ja Harry sai nenilleen (koska tässä fikissä hän sen todella taisi ansaita).

Kiitos hirmuisen paljon tästä ficletsarjasta, tätä (ja tätä paritusta!!) on ollut todella ihanaa seurata mukana! ♥