Kiitän teitä kaikkia kovasti kommenteista <3 Mulla on ollut moti tämän ficin suhteen ihan kateissa ja sellainen fiilis, että en edes halua julkaista tätä loppuun, vaikka tämä onkin jo kauan sitten kirjoitettu kokonaan, mutta täällä ollaan taas pienen tauon jälkeen!
15. Dudley
Puhelin soi. Dudley nappasi kapistuksen käteensä ja näki soittajan olevan Harry. He pitivät yhteyttä aika harvoin, lähinnä jouluisin ja merkkipäivisin, ja siksi Dudley ihmettelikin kun Harry soitti sattumalta juuri kun hän oli tavannut Dracon.
”Moi”, Dudley vastasi puhelimeen.
”Moi, Dud”, kuului Harryn vastaus. Sen jälkeen oli hetken hiljaista.
”Kuule”, Harry sanoi kuulostaen vaivaantuneelta. ”Öh – ystäväni, Draco, kävi kylässä ja tuota-”
”Ai kävi?” Dudley ihmetteli ääneen. Sitten hän rutisti silmänsä kiinni, eihän Draco välttämättä ollut hänestä puhunut Harrylle. Asia voisi koskea jotakin ihan muuta.
”Niin”, Harry vastasi. ”Hän kertoi, että olette tapailleet ja ajattelin vain kysyä, että onko se totta.”
”On se”, Dudley vastasi. Hänen sykkeensä oli vähän turhan korkea.
”Selvä”, Harry sanoi. ”Tuli vain mieleen, että onko Draco kertonut sinulle tuota noin, meistä?”
”Teistä?” Dudley ihmetteli. ”Ei, emme ole juuri puhuneet sinusta.”
Harry oli taas hetken hiljaa, kunnes sanoi: ”Me seurustelimme ennen.”
”Ai”, Dudley hämmästyi ja hänen vatsastaan tuntui putoavan pohja.
”Niin ja tuota, ajattelin varoittaa”, Harry sanoi. ”Minusta tuntuu, että hän on edelleen rakastunut minuun.”