Star Wars: Yhteen kietoutuneet | S | Anakin/Obi-Wan

[Angelina]

Title: Yhteen kietoutuneet
Author: Angelina
Fandom: Star Wars
Rating: S
Paring: Anakin Skywalker/Obi-Wan Kenobi
Summary: Jos Anakin saisi päättää, he eivät olisi erossa enää hetkeäkään

A/N: Hyvää syntymäpäivää Walle ♥ Yritin kovasti tavoitella sellaista tunnelmaa, josta aattelin sun mahdollisesti pitävän - toivottavasti onnistuin :3 Vendelalle kiitos esiluvusta <3

Haasteet: Olkoon Voima kanssasi II, Lohtutekstihaaste ja OTS20 #3 (One True SW-paritus: Anakin/Obi-Wan)

YHTEEN KIETOUTUNEET

“Anakin.”

Ääni kuuluu jostakin kaukaa, kuin paksun sumun tai villin aallokon läpi, eikä Anakin kiinnitä siihen ensin mitään huomiota. Hänen ajatuksensa laukkaavat villisti, Voima tuntuu repivän häntä joka suuntaan kun hän vain tahtoisi edes pienen hetken rauhaa. Galaksin yllä häilyvä sodan uhka raastaa hänen mieltään, samoin kuin Voimaa ympäröivä pimeys.

Anakin tuntee ja tietää oman vastuunsa, mutta välillä hän haluaisi vain levätä - ottaa aluksensa ja lentää jollekin kaukaiselle planeetalle, elää rauhassa ja vailla huolia, vierellään vain -

“Anakin.”

Tällä kertaa ääni kuuluu selkeämmin ja kun käsi laskeutuu hänen olkapäälleen, Anakin havahtuu. Obi-Wan seisoo hänen vierellään, lempeä hymy kasvoillaan.

“Siinähän sinä olet.”

Obi-Wan tietää, miten Anakin hukkuu välillä ajatuksiinsa. Ja kun niin käy, ei häntä vedä takaisin mikään muu, kuin hänen entisen mestarinsa ääni.

“Haluaisitko meditoida?”

Anakin tuhahtaa. Se on Obi-Wanin ratkaisu kaikkeen - meditointi. Anakin ei ole koskaan ollut siinä erityisen hyvä, eikä se siksi ole häntä kiinnostanut. Meditoidessa ajatusten pitäisi tyhjentyä ja jedinä hänen pitäisi osata vapauttaa ne osaksi Voimaa, mutta Anakin on aina käynyt ylikierroksilla.

Obi-Wan aistii hänen vastahakoisuutensa ja puristaa hellästi hänen olkapäätään.

“Jos kokeilemme yhdessä?”

Anakin kääntyy katsomaan entistä mestariaan yllättyneenä. He eivät ole aikoihin meditoineet yhdessä - ei sen jälkeen, kun Anakinista viimein tehtiin jediritari.

Hän ei ole kaivannut meditointia, mutta Obi-Wania kyllä. Heidän erossa viettämänsä aika, oli se miten lyhyt tahansa, on saanut Anakinin uppoutumaan syvemmin synkkiin ajatuksiinsa. Hän tarvitsee Obi-Wania. Jos Anakin saisi päättää, he eivät olisi erossa enää hetkeäkään.

Mutta hän tietää, että nämäkin ajatukset hänen pitäisi osata vapauttaa osaksi Voimaa, pois hänen mielestään kiusoittelemasta ja muistuttamasta siitä, mitä hän ei voi saada.

Meditoiminen ei ehkä ole Anakinin vahvuus, mutta yhdessä se on aina onnistunut häneltä hieman paremmin - kiitos Obi-Wanin rauhoittavan läsnäolon.

Obi-Wan katsoo häntä odottaen ja Anakin huomaa hymyilevänsä.

“Hyvä on.”

***

Jeditemppelin puutarha on Obi-Wanin turvapaikka, Anakin tietää sen. Niinpä häntä ei yllätä, että heidän askeleensa vievät suoraan sinne. Tähän aikaan illasta puutarha on autio ja Anakin on siitä kiitollinen. Hän ei tarvitse, eikä halua yleisöä.

“Assaripuun alle?” Anakin kysyy, ennen kuin Obi-Wan ehtii.

Obi-Wan nyökkää ja he asettuvat suuren, vehreänä kukkivan assaripuun alle vastakkain istumaan.

“Tämä ei ole harjoitus”, Obi-Wan muistuttaa, kun Anakin liikehtii levottomasti. “Yritä ensin rauhoittaa mielesi, sitten vapauttaa ylimääräiset ajatukset.”

Anakin ei malta olla naurahtamatta.

“Saat sen kuulostamaan niin helpolta.”

Obi-Wanin kasvoilla on ymmärtäväinen hymy. Hän tuntee entisen padawaninsa paremmin kuin kukaan ja tietää, millaisia myrskyjä vastaan Anakin ajatuksissaan kamppailee.

Anakin on varma, että Obi-Wan ottaisi osan hänen taakastaan kannettavakseen hetkeäkään epäröimättä, mikäli se olisi mahdollista.

“Minä autan.”

Obi-Wan nojaa eteenpäin, sulkee silmänsä ja ottaa Anakinin kädet omiinsa. Anakin seuraa esimerkkiä ja tuntee Obi-Wanin läsnäolon mielensä ympärillä heti suljettuaan silmänsä. Heidän yhteytensä on edelleen olemassa - kumpikaan ei halunnut katkaista sitä, vaikka Anakin ei enää olekaan padawan - ja meditoidessa se tuntuu voimakkaammalta kuin yleensä.

Rentoudu, Obi-Wan sanoo heidän siteensä kautta, päästä minut mieleesi.

Ja Anakin tottelee. Hän laskee varoen omien ajatustensa suojaksi muodostamansa muurit ja Obi-Wan kulkee niiden ohi, kietoen itsensä osaksi Anakinia.

Nuorempana Anakin suhtautui hyvin varautuneesti siihen, että hänen mestarinsa yritti päästä hänen mieleensä. Obi-Wan joutui useammin kuin kerran todistelemaan, ettei hän aikonut tarkoituksellisesti lukea Anakinin ajatuksia, vaan ainoastaan aistia hänen tuntemuksiaan. Ja lopulta Anakin hyväksyi, että hänen rauhattomalle mielelleen teki vain hyvää, että hänen mestarinsa auttoi häntä kanavoimaan levottomuuttaan. Ilman apua Anakin harvoin onnistui vapauttamaan mitään mielestään - useimmiten hän vain hautoi ajatuksiaan loputtomiin.

Anakin, Obi-Wan muistuttaa, keskity.

Anakin vetää syvään henkeä ja yrittää saada itsensä rauhoittumaan. Hän keskittyy vain ja ainoastaan Obi-Waniin ja siihen, miltä toinen tuntuu. Ennen kuin Anakin huomaakaan, on hän kietonut oman mielensä Obi-Wanin ympärille ja hetken tuntuu, että he ovat yhtä.

Obi-Wan on rauhallinen, seesteinen. Hänen Voimansa on vahva ja järkkymätön, mutta samalla lempeä ja oikeudenmukainen. Obi-Wan tuntuu tutulta, läheiseltä, tärkeältä ja Anakin antaa omien tunteidensa virrata vapaasti. Hän antaa kaiken ahdistuksen, pelon ja epävarmuuden kulkea heidän yhteytensä läpi ja Obi-Wan ottaa kaiken vastaan, kunnes he yhdessä vapauttavat ajatuksensa osaksi Voimaa.

Anakin yrittää lähettää eteenpäin vain negatiivisia tunteita, mutta ennen kuin hän ehtii estää, seuraavat perässä myös kiitollisuus, uskollisuus ja rakkaus. Ne punoutuvat osaksi Obi-Wania ja aika tuntuu pysähtyvän.

Heidän tietoisuutensa ovat yhtä, eikä Anakin uskalla edes hengittää - hetken aikaa hän on varma, että Obi-Wan perääntyy.

Mutta sitten Obi-Wanin mieli työntyy häntä kohti, lempeästi mutta järkkymättömänä ja Anakinin tietoisuus täyttyy tunteista, jotka eivät ole lähtöisin hänestä itsestään - ylpeydestä, kiintymyksestä, rakkaudesta, intohimosta. Anakin vetää terävästi henkeä ja Obi-Wan puristaa hänen käsiään hellästi.

Ja Voima heidän ympärillään laulaa ilosta, kun heidän mielensä kietoutuvat aina vain tiukemmin yhteen.

[Violetu]

Aaaaaa, ai että <3
Tämä oli ihanan rauhaisa ja seesteinen ficci, vaikka Anakinin levottomuus ja ajatusten myllerrys tuntuivat nekin. Pohjimmaisena jäi kuitenkin päälle tunne siitä, että kaikki tosiaan järjestyy, eikä haittaa yhtään, vaikka Anakin on huono meditoinnissa, koska Obi-Wan auttaa ja ohjaa <3
Tykkäsin siitäkin, että kerrankin Anakin oli "epävarma" omien tunteidensa suhteen, silleen, ettei halunnut paljastaa niitä Obi-Wanille, ja Obi-Wan oli varma, eikä pelännyt paljastaa omia tunteitaan intohimoa myöten 😍

Obi-Wan on rauhallinen, seesteinen. Hänen Voimansa on vahva ja järkkymätön, mutta samalla lempeä ja oikeudenmukainen. Obi-Wan tuntuu tutulta, läheiseltä, tärkeältä ja Anakin antaa omien tunteidensa virrata vapaasti. Hän antaa kaiken ahdistuksen, pelon ja epävarmuuden kulkea heidän yhteytensä läpi ja Obi-Wan ottaa kaiken vastaan, kunnes he yhdessä vapauttavat ajatuksensa osaksi Voimaa.

Kaunista. En todellakaan tarvinnut uutta syytä thirstata Obi-Wania, mutta tässä sitä ollaan.

Hän ei ole kaivannut meditointia, mutta Obi-Wania kyllä. Heidän erossa viettämänsä aika, oli se miten lyhyt tahansa, on saanut Anakinin uppoutumaan syvemmin synkkiin ajatuksiinsa. Hän tarvitsee Obi-Wania. Jos Anakin saisi päättää, he eivät olisi erossa enää hetkeäkään.

Mutta hän tietää, että nämäkin ajatukset hänen pitäisi osata vapauttaa osaksi Voimaa, pois hänen mielestään kiusoittelemasta ja muistuttamasta siitä, mitä hän ei voi saada.

Mmhmmhmmm. Voi kyllä possessive ja kaipaava Anakin, ja ah, tuo ajatus, ettei toista voi kuitenkaan saada :'( ❤

Ai että, nautin tästä <3

~Violet

[Vendela]

Ääääh, en kestä tuota loppua, se on niin ihana!

Tiedät etten ole niin syvällä tässä fanodmissa kuin eräät Mutta nautin kyllä tämmöisen ihanan, söpön ja hyvän tekstin lukemisesta. Ja toki fandom on tuttu niin että tiedän ketä nämä tyypit on Meditointi sopii Obi-Wanille kyllä hyvin, ihan samoin kun Anakin tuntuu sen verran levottomalta ettei hän malta pysähtyä tämmöisen touhun äärelle. Mutta toki kun kumppanina on Obi-Wan ja tämän ajatukset niin ei kai kukaan järkevä nyt siitä tilanteesta vetäydy

Tykkäsin kuinka tässä päästiin lopussa siihen hetkeen kun molemmat oivalsivat mistä on kyse heidän suhteessaan. Selvästi asian ympärillä on tanssittu aikaisemminkin, mutta ei näin suoraan. Itse näin tämän niin, että nyt Obi-Wan saattoi viimein avata itsensä ja tunteensa Anakinille kun he ovat tasa-arvoisia

Kiitos tästä ja vielä onnet Wallelle

Vendela

[hiddenben]

No huh, olipa tässä vaikuttava loppu! Kunnon teaser siitä, mitä tämän jälkeen voisi tapahtua Ajattelin ihan loppumetreille asti, että ei kai tässä nyt vain ole yksipuolista rakkautta, mutta ah, ei sentään! Aivan mielettömän hyvä kohta lopettaa tämä ficci, koska nyt mieli halajaa vain lisää

Tykkään todella paljon tämän tekstin tunnelmasta. Vaikka Anakin on kiihtynyt eikä kykene kanavoimaan tunteitaan yksin, tässä on silti seesteisyyttä, mikä korostuu etenkin, kun Obi-wan ja Anakin siirtyvät puutarhaan. Rivien välistä voi toki lukea paljonkin vahvoja tunteita, mutta Obi-wanin rauhallisuus ja määrätietoisuus johdattavat lukijaa yhtä paljon kuin Anakinia.

Oli ihanaa lukea siitä, miten Anakin on kaivannut Obi-wania! Heidän välillään on kuitenkin niin vahva side ja Obi-wan on ollut Anakinin tukihenkilö jo pienestä asti, joten ei ihmekään, että Anakin tuntuu jäävän vähän yksin jedimestariksi tultuaan. Jedinä hän onkin varmasti aivan itsenäinen, mutta jedeiltä kielletty tunnepuoli jää selvästi kaipaamaan Obi-wanin läheisyyttä. Onnistut kuvaamaan heidän välistä sidettään hienosti ja tykkäsin etenkin tästä:

Obi-Wan tietää, miten Anakin hukkuu välillä ajatuksiinsa. Ja kun niin käy, ei häntä vedä takaisin mikään muu, kuin hänen entisen mestarinsa ääni.

On jokseenkin vaikeaa olla kiertämättä tapahtumia ja rivien välisiä asioita korkeamman ikärajan maailmaan, mutta jo sallittuna tämä on pakahduttavan täynnä tunteita ja jännitettä! Ja tämä siis samalla, kun tilanne on hallittu ja seesteinen. Oikeastaan tämän tunnelma on ihan Obi-wania, vaikka kertojana on Anakin, koska tämä on rauhallinen, mutta pinnan alla väreilee - eikä sitä saa tarkkaan tietää ennen kuin vasta Obi-wanin itse sen paljastaessa Oi oi, olipas tämä nyt hyvä. Kiitos tästä ♥

[Waulish]

Voi Angie. Kyllä todellakin olet onnistunut tavoittamaan tässä tekstissä tunnelman, jollaisesta tykkään hullun lailla! Sellaisen kiireettömän, kokonaisvaltaisen läsnäolon ja turvan ja lohdun, jonka läheinen ihminen parhaimmillaan voi saada aikaan - tai itse asiassa ei edes yksittäinen ihminen, vaan kaksi ihmistä yhteistyössä ja toisilleen avautuneina ja antautuneina! Nautin valtavasti siitä, miten vahvasti juuri Anakinin ja Obi-Wanin välinen yhteys ja side huokuu tästä tarinasta. Tämä avaa ja sanoittaa niin kauniisti ja herkästi sen, miten he toisensa kokevat ja tuntevat ja mitä heidän suhteensa kummallekin merkitsee.

Kuvaat taas todella osuvasti ja elävästi Anakinin mielensisäistä hälyä ja rauhattomuutta, ai että. Se ei ole vain häneen henkilökohtaisesti liittyvää, vaan se on sidoksissa Voimaan ja sitä ympäröivään pimeyteen ja sodan uhkaan, ja sen myötä Anakinin ahdinko välittyy tosi voimakkaasti ja samaistuttavasti. Se on ikään kuin sellaista yleismaailmallista tuskaa, jonka pauloihin on niin helppo juuttua. Samalla on helppo nähdä, miksei Anakin oma-aloitteisesti turvaudu meditaatioon ja miksei se ole hänelle luontevaa - hänellä tuntuu olevan luonnostaankin pidempi matka sellaiseen seesteisyyteen, joka Obi-Wanilta vaikuttaa tulevan vaivattomammin. Samaistun jotenkin niin lujaa Anakiniin, koska itsekin olen sellainen luonne, että murehdin ja stressaan ja hukun huoliini enkä osaa päästää niistä irti. Tämä teksti onkin suorastaan terapeuttinen lukukokemus, koska Anakinin myötä minäkin koen saavani tyyntyä ja irrottaa - Obi-Wanin lempeässä opastuksessa tietysti. ♥

Anakin tuntee ja tietää oman vastuunsa, mutta välillä hän haluaisi vain levätä - ottaa aluksensa ja lentää jollekin kaukaiselle planeetalle, elää rauhassa ja vailla huolia, vierellään vain -

Voih, tämä riipaisee sydäntä ja on niin ikään tosi samaistuttavaa! Anakinin harteilla lepää valtaisa vastuu velvollisuuksineen, ja hänen tarpeensa irtiottoon on helppo ymmärtää - mutta kun sitä irtiottoa ei noin vain oteta. (Ihanasti muuten Anakinin ajatus katkeaa tässä kesken niin, että lukija saa heti kutkuttavan vihjeen siitä, ketä Anakin vierelleen kaipaa!)

Minusta on ihanaa, miten Obi-Wan aistii Anakinin ahdingon ja tietää, että meditointi auttaa, jos Anakin vain antaa sille mahdollisuuden. Sekin lämmittää sydäntä, miten Obi-Wan vaistoaa myös Anakinin vastahakoisuuden ja siitä huolimatta kannustaa tätä ja on valmis tukemaan ja auttamaan. Miesten välinen yhteys kulkee koskettavasti myös toiseen suuntaan, kun Anakin tietää Obi-Wanin mielipaikan ja osaa itse ehdottaa assaripuuta. Heidän yhdessä taittamansa matka kaikkine käänteineen ja kokemuksineen välittyy kyllä upeasti.

Anakin on varma, että Obi-Wan ottaisi osan hänen taakastaan kannettavakseen hetkeäkään epäröimättä, mikäli se olisi mahdollista.

Epäilemättä. ♥ Niisk, fiilaan niin kovasti sitä miten syvää yhteyttä ja ymmärrystä tässä tarinassa on jo ennen kuin yhteinen meditaatiohetki saa tunteet selvenemään entisestään!

Meditointi, siihen rauhoittuminen ja sen hiljattainen syventyminen on kuvattu koskettavan kauniisti. Minusta on ihanaa, miten Obi-Wan muistuttaa, ettei kyseessä ole harjoitus - se valaa sellaista paineettomuuden fiilistä, ettei tarkoitus ole suorittaa, vaan päästää irti oman mielenrauhan tähden. Anakinilla on ymmärrettävästi alkuun vaikeuksia keskittyä, mutta ihanasti Obi-Wan johdattelee hänet - ja lukijan - tutulla lempeydellä vähä kerrallaan syvemmälle seesteisyyteen. On kaunis ja jotenkin huojentavakin ajatus, että ajatukset päästetään osaksi Voimaa. Siinä on sellaista keveyttä ja levollisuutta, kun tietää, että Voima kyllä kannattelee sen, mikä on ehkä raskastakin kantaa mielen sisässä.

Obi-Wan on rauhallinen, seesteinen. Hänen Voimansa on vahva ja järkkymätön, mutta samalla lempeä ja oikeudenmukainen.

Tämä on niin Obi-Wania, ettei minun sydänpoloseni ehkä kestä! Tavoitat nämä molemmat hahmot kyllä niin mielettömän hyvin ja läpikotaisin, huhhuh.

Miesten tietoisuuksien läheneminen ja yhdistyminen on sekin kuvattu niin hienovaraisen kauniisti, että sydämestä ottaa, ja jotenkin kaikki tuntuu niin... luonnolliselta. Siltä, että juuri tässä ajassa ja paikassa kaikki palaset loksahtelevat kohdalleen niin, että intiimitkin tunteet voivat vihdoin vapautua. Vaikka se tuntuu Anakinista aluksi vahingolta, siinä on minusta kuitenkin samaan aikaan jonkinlaista syvää luontevuutta ja luonnollisuutta - sellaista tuntua, että näin on hyvä ja oikein, ja että tunteet kuuluvat jaetuiksi (yhteen kietoutuneiksi ♥) eikä sisälle padotuiksi. Ihan herkistyn tässä, apua.

Heidän tietoisuutensa ovat yhtä, eikä Anakin uskalla edes hengittää - hetken aikaa hän on varma, että Obi-Wan perääntyy.

Voin tunnustaa, että minäkin saatoin ehkä vähän pidättää hengitystäni, koska huhhuh. Uskomaton intensiteetti tässä kohtauksessa, ja olen hiddenbenin kanssa samaa mieltä siitä, että loppu on tosi vaikuttava - se lunastaa odotukset ja täyttää toiveet ja jättää ihanan kutkuttavan jälkimaun. Olen niin fiiliksissä!

Isot kiitokset tästä ihanasta synttärilahjasta, nautin tästä toden teolla ja läpikotaisin. Ja kiitokset tietenkin myös siitä, että olet saanut minutkin hoksaamaan tämän parituksen, koska tässä kyllä on sitä jotain! -Walle

[Meldis]

Minusta tuntuu, että ymmärrän Voimaa paljon paremmin nyt kun olen lukenut muutamia Star Wars -ficcejä, koska leffat eivät avanneet minulle sitä oikein. Tykkäsin tosi paljon, miten olit kuvannut Anakinin ja Obi-Wanin suhdetta, erityisen ihanaa oli tuo, että vain Obi-Wan osaa pysäyttää Anakinin mielen hyörimisen. Tosi Obi-Wanmaista ehdottaa ratkaisuksi meditointia ja tosi Anakinmaista tuhahtaa ehdotukselle, mutta kuitenkin suostua, kun Obi-Wan haluaa meditoida nimenomaan yhdessä ja auttaa Anakinia. ^^ Anakinin tarve olla Obi-Wanin lähellä oli kaunista, siinä tuntui muukin kuin ystävyys tai edes rakkaus. Että jos Anakin ei saa rauhoituttua, ei saa Voimaansa hallintaan ilman Obi-Wania, minusta se tuntuu vieläkin voimakkaammalta tunteelta kuin rakkaus, ainakin jedeille.

“Tämä ei ole harjoitus”, Obi-Wan muistuttaa, kun Anakin liikehtii levottomasti. “Yritä ensin rauhoittaa mielesi, sitten vapauttaa ylimääräiset ajatukset.”

Anakin ei malta olla naurahtamatta.

“Saat sen kuulostamaan niin helpolta.”

Ihh, söpöä, vaikka eivät olekaan enää mestari ja oppilas niin varmaan vaikea oppia siitä asetelmasta pois. Mutta minusta on kiva, että Obi-Wan ei kohtele Anakinia alentuvasti kuin tämä olisi hänen oppilaansa vaan muistutus oli vain ystävällinen neuvo, ei opetus. ^^ Kuvauksesi Voimasta oli upea, kuten sanoin ymmärsin vähän paremmin mikä ero on tunteiden erottamisella ajatuksista ja miten negatiivisista tunteista voi päästä irti. Ehkä tämä onkin syy miksi en ole koskaan oppinut meditoimaan, enkä ymmärrä Voimaa kauhean syvällisesti. Aww miten ihana lopetus oli kuinka Anakin ei vieläkään ole niin taidokas Voiman käyttäjä ja vapauttaa tunteita, joita ei ollut aikonut ja miten hellästi Obi-Wan otti ne vastaan. <3
Kiitos tästä paljon, oli ilo lukea! ^^

[Angelina]

Vio: Kaikki nyt vaan sujuu, kun Obi on auttamassa :'3 Haha joo, kieltämättä oli ihan virkistävää kirjoittaa Anakinista peittelemässä tunteitaan sen sijaan, että se tyrkkäisi ne väkipakolla Obi-Wanin tietouteen :'D Roolit pitää välillä pistää päälaelleen! Kiitos kommentista ja Obia pitää aina vähän thirstata ♥

Venkku: Heh joo, se on käytännössä aina satavarma juttu että Obi-Wanin ratkaisu kaikkeen on meditointi ja Anakinille se taas ei sovi yhtään :'D Mutta yhdessä sekin sujuu paremmin! Kiitos ♥

hiddenben: Enhän mä nyt mitenkään vois kirjottaa Obikinä yksipuolisena! Menisin ihan rikki itekin moisesta :''D Ihanaa, että tunnelma ja se, miten vahva side Obi-Wanin ja Anakinin välillä on, välittyi tekstistä selvästi :'3 Kiitos hirveästi ihanasta kommentista ♥

Walle: Anakin todellakin on kaikessa levottomuudessaan samaistuttava! Itsekin kahdehdin Obi-Wanin luontevampaa seesteisyyttä ja rauhallisuutta, siitä sietäisi ottaa oppia :'D Nämä kaksi tuntevat kyllä toisensa niin läpikotaisin, että Obi tietää heti mikä Anakinin mieltä painaa <3 Voimameditoinnin kirjoittaminen ei ollut ihan helppoa - tuntui siltä, että homma menee helposti sekavaksi - mutta ihana kuulla, että se oli kuitenkin onnistunutta! Näissä kahdessa on todellakin OTP-aineksia ja mitä useampi näiden mahtavuuden huomaa, sen parempi Mahtava kuulla, että pidit lahjasta ja kiitos ihanasta kommentista ♥

Meldis: Haha, en tiedä olisko tässäkin pitänyt olla yhtenä mainintana että That's not how the Force works!, koska mun tietous Voimasta on varmasti melko lahjakas sekoitus canonia ja fanonia, enkä oo itekään enää varma mikä on totta ja mikä ei :'D Mutta toisaalta se ficcaamisessa onkin kivaa, että voi selittää sitä itselleen parhain päin ja myös selkeämmäksi kuin mitä canonissa kerrotaan! Näiden kahden välisestä voimakkaasta suhteesta ja läheisyydestä on kovin ihana kirjoittaa, kun se vaan kaikin puolin tuntuu niin luonnolliselta :'3 Ihan mahtavaa että tykkäsit, kiitos paljon kommentista ♥

[Saappaaton]

Kommiksesta heipä vain!

Meinasin alottaa tän kommentin sellasella typerällä läpändeeruksella, mut en mä sit kyennyt. Tää oli oikeasti tietkös tosi kiva pätkä ja tykkäsin siitä milleen rakensit tän parituksen tähän. Silleen rauhallisesti ja lempeästi, vähän jännittyneen yksipuolisesti, mut sit kuitenkin silleen... En keksi hakemaani ilmaisua suomeksi, mut siis fulfilling.

En oo vielä ehtinyt lukupinossani sinne Star Warsiin asti (mitä mulle ehdotit), mutta en muista, että Voiman perimmäistä olemusta ois kauheasti käsitelty leffoissa? Saattaa olla, että olen väärässä ja unohtanut jotain olennaista, mutta siis näin mun muistikuvien pohjalta en muista, että tätä tällaista puolta olisi Voimasta käsitelty. Ja kun tiedän, että sä olet lukenut kirjojakin, niin mietin vain tuleeko tämä sieltä, vai oletko itse osannut soveltaa näin, mutta siis joka tapauksessa se, miten Voimaa ja sen käyttäytymistä tässä käsittelet on musta tosi mielenkiintoista! Että jos et suoraan repinyt lähdemateriaalista kaikkea, nostan kuvitteellista hattuani täällä.

En myöskään tiedä millaisesta ikäerosta tässä on kyse, kun muistan Obi-Wanin harmaapartaisena ja Anakinin ajattelen tässä nuorena, ja voi olla, että mulla menee nyt aikakaudet ihan ristiin ja rastiin ja kaikki on sekaisin. Mutta musta tässä on hienosti tuotu sellaista nuorempaa, levottomampaa energiaa ja sitten sellaista vuosisadan rauhassa elänyttä vanhaa tammea, jolla ei ole kiire mihinkään ja joka muistaa hengittää. Oot siis osannut kirjoittaa tähän molempien energiat niin erilaisiksi, että henkilöt osaisi erottaa jo pelkästään siitä, vaikka oisit jättänyt nimet kokonaan pois, jos käy yhtään järkeen.

Ja siis kaiken kaikkiaan tää on jotenkin seesteisesti söpö, mikä sekin on oikeastaan saavutus, koska yleensä söpö on siirappista. Ja seesteinen taas sitten on jotain ihan muuta. Tässä sai kuitenkin - Anakinin levottomuudesta huolimatta - olla lukijana jotenkin kauhean rauhassa ihan alusta asti, ja nautin sellaisesta lukukokemuksesta kyllä joka kerta. Kiitos tästä. <3

Tykkäsin kun oli, kiva kun kirjoitit.

[Angelina]

Saaps: Kommentin voi aina alottaa typerällä läpändeeruksella Ja siis noh. Rehellisesti mä en enää tiedä mitkä mun ajatuksista Voiman suhteen on canonia ja mitkä fanonia ja mikä mun omaa heittoo. Oon lukenut niin paljon #that's not how the force works ficcejä, että mä en enää tiedä miten se oikeesti toimii :'D Eli siis - tämä ei ole totuus, enkä voi ottaa tästä kunniaa, mutta jonkin sortin versio kaikesta sotkusta tää kuitenkin oli. Oon myös lukenut vaan noita Jedi Quest -kirjoja muutaman, ja Anakin on niissä vasta nuori padawan (13-15v), joten senkin puolesta oon vielä ihan ummikko. Revenge of the Sithiä en oo uskaltanut vieläkään lukea vaikka se kirjahyllyssä odottaa, koska tiedän sen rikkovan mut totaalisesti 💔 Mutta siis joo, nyt ollaan prequelien ajassa, ja Sithin kostossa Anakin on 22v ja Obi-Wan 38v, joten 16 vuoden ikäero näillä palleroilla on :3 Mutta ihana kuulla, että tää oli sun mielestä seesteinen, eikä liian siirappinen! Rakastan kirjottaa näitä kahta, joten on myös hienoa että hahmot olisi ollut tunnistettavia ilman nimiäkin. Obi-Wan kuvaillaan usein ficeissä sellasena... en mä tiedä, turvallisena majakkana rauhattomalle Anakinille ja se kyllä sopii näille kahdelle kuin nyrkki silmään ❤ Kiitos ihanasta kommentista ja lopun makeista nauruista 😂💙

[Kelsier]

Kommenttikampanjasta hei!

Minusta tuntuu, että aloitan nykyisin jokaisen kommenttikampanja/-arpajaiskommentin kirjoittamalla, että olen tämäkin jo joskus aiemmin lukenut  Oon äärettömän huono kommentoimaan, vaikka oikeesti luen aika paljon eri kirjoittajien tekstejä Finissä.
Löysin tarttumispintaa Anakinista, koska mullakin on sellainen aika elämässä, kun pää ei ole koskaan hiljaa.

Meditoidessa ajatusten pitäisi tyhjentyä ja jedinä hänen pitäisi osata vapauttaa ne osaksi Voimaa, mutta Anakin on aina käynyt ylikierroksilla.

tää tuntui erityisen tutulta.
Ihana kun Obi-Wan tuli rauhoittamaan ja antamaan tukea ja sanoi, että meditoidaan yhdessä. Ja kun Anakinkin uskalsi laskea muurinsa ja paljastaa minkälaisia tunteita siellä takana piili. Ja sitten vielä paljastui, että Obi-Wanilla oli samanlaisia tunteita Suloista.

Kiitos, kun kirjoitit!

-Kel

[mursuhilleri]

Mulla on varmaan likainen mieli, kun otsikon takia odotin, että tässä tekstissä ollaan jossain vällyjen välissä ja fyysisesti yhteen kietoutuneita, mutta oh my, kun tämä olikin sata kertaa parempi kuin osasin kuvitella.

Eli siis mulla on ollut ihan hirveä Star Warsin nälkä jo jonkin aikaa ja nyt sitten tässä iltani ratoksi päädyin sun listaukseen ja löysin suomenkielisen Obikin-ficin! Jee!

Anakin tuntee ja tietää oman vastuunsa, mutta välillä hän haluaisi vain levätä - ottaa aluksensa ja lentää jollekin kaukaiselle planeetalle, elää rauhassa ja vailla huolia, vierellään vain -

“Anakin.”

Tää oli jotenkin ihan hirmu samaistuttava kohta ja mäkin haluun jollekin kaukaiselle planeetalle karkuun huolia ja murheita! eli siis näen sieluni silmin sen, miten ajatuksissaan Anakin on, ja se sopii hänelle tosi hyvin mun mielestä. Ja siis nimenomaan se, että ne ajatukset laukkaa ihan hirveää vauhtia ja niistä on vaikea irtautua. Ainoa joka pääsee tuon ajatusmuurin läpi on tietysti Obi-Wan! Kuinkas muutenkaan

Mutta hän tietää, että nämäkin ajatukset hänen pitäisi osata vapauttaa osaksi Voimaa, pois hänen mielestään kiusoittelemasta ja muistuttamasta siitä, mitä hän ei voi saada.

Tää on jotenkin riipaiseva, kun tietää, ettei saisi ajatella näin, mutta ei pääse ajatuksista eroonkaan. Sitten ne vaivaa ja kiusaa siellä mielessä jatkuvasti

Obi-Wanin kasvoilla on ymmärtäväinen hymy. Hän tuntee entisen padawaninsa paremmin kuin kukaan ja tietää, millaisia myrskyjä vastaan Anakin ajatuksissaan kamppailee.

Anakin on varma, että Obi-Wan ottaisi osan hänen taakastaan kannettavakseen hetkeäkään epäröimättä, mikäli se olisi mahdollista.

Voi elämä! Tää on niin upeasti kirjoitettu, että mun sydän särkyy.

Mutta sitten Obi-Wanin mieli työntyy häntä kohti, lempeästi mutta järkkymättömänä ja Anakinin tietoisuus täyttyy tunteista, jotka eivät ole lähtöisin hänestä itsestään - ylpeydestä, kiintymyksestä, rakkaudesta, intohimosta. Anakin vetää terävästi henkeä ja Obi-Wan puristaa hänen käsiään hellästi.

<3

Tuo meditointikohtaus oli tosi upea, seesteinen ja samaan aikaan intiimi, ja siis sulla on kyllä taito kirjoittaa tekstejä, jotka herättää ihan hirveästi erilaisia tunteita. Ihailen tätä suuresti!

Kiitos tästä iltapalasta, tää oli uskomattoman hieno teksti <3

[Angelina]

Kel: Nooooh, ei aina ehdi kommentoimaan eikä se oo niin justiinsa Anakin on kyllä samaistuttava päänsisäisen turbulenssinsa kanssa - vaikkei mun päässä Voima hyrrääkään täydellä teholla :'D Onneks on Obi-Wan <3 Kiitos kommentista!

mursis: Täältä ei nyt löytynyt mitään tuhmuuksia, vaan ihan muuta lällyä <3 Oon kyllä tosi ilonen siitä, että oot innostunut Star Warsista! Se on huikee fandom ja Finissäkin sais olla vielä enemmän innokkaita faneja :'3 Valitettavasti tää vaan sujuu meitsiltä paremmin enkuksi, joten... Noh, ehkä myöhemmin lisää suomekskin! Ja aaah, miten ihana kuulla että toi meditointikohtaus tuntu sekä seesteiseltä että intiimiltä! Mä yleensä tykitän aika paljon kaikkee söpöilyä ja tunteita ja dialogiakin, joten tuntuu ettei sellanen seesteisyys oo ihan mun ominta alaa Välillä on kuitenkin kiva yrittää! Kiitos ihanasta kommentista, tää on piristänyt jo monesti :'3 <3

[Thelina]

Olipa tämä kauniisti kuvailtu! Heti alkupuolella sulin, kun Obi-Wan lempeästi hymyilee ja houkuttelee Anakinin takaisin ajatuksistaan. Ja ihanaa, että Anakin on kaivannut Obi-Wania ja suostuu siksi meditoimaan, vaikka se onkin vaikeaa. Mutta se kohta juuri olikin hienosti kirjoitettu, saatoin hyvin kuvitella heidät istumassa käsikkäin ja kokemassa suurta yhteyttä mielen tasolla. Pidin siitä, miten kuvailit Obi-Wanin Voimaa ja sitä, miten luontevasti suuremmatkin tunteet vapautuivat lopulta kummankin tietoisuuteen<3 sulin taas vähän lisää, kun Obi-Wan puristaa Anakinin käsiä. Lopussa iloa oli oivasti kuvattu laulavana Voimana, mikä oli hauska ja tosiaan iloinen ja rakkaudentäyteinen kuvaus. Kiitos, olipa kiva lukea<3

[Angelina]

Thelina: Musta on ihana ajatella, että Obi-Wan on aina se seesteinen ja tasapainottava voima, joka saa Anakinin palaamaan hetkeen ja tuntemaan edes hetkellisesti jonkinlaista rauhaa :3 Haluan myös uskoa, että näiden kahden välillä vallitsee sellainen luottamus, että jopa Anakin voi hiljentyä ja rauhoittua meditaatiohetkeen, vaikkei hän meditoinnista hirveästi välitäkään Kiitos ihanasta kommentista <3