Kesäkuukaudet, S, Luna Lovekiva toiveikas draama

[Linne]

Tekstin nimi: Kesäkuukaudet
Kirjoittaja: Linne
Ikäraja: S
Genre: toiveikas draama
Hahmot: Luna Lovekiva ja monia muita

Mansikka

Luna katseli pientä keltaista kasvilaatikkoaan.
Kukat ja vihannekset kasvoivat iloisessa sopusoinnussa. Kaikille oli tilaa, sillä laatikkoon päätyivät vain yrtit ja kukat joita sai lähikaupasta taimina.
Tänään kauppaan oli jostain syystä eksynyt yksinäinen mansikka. Luna oli ostanut sen puhtaasti säälistä: kasvi oli näyttänyt niin onnettomalta nuokahdellessaan pirteiden basilikojen ja minttujen keskellä.
Mutta hän kyllä piti mansikoista…
Hitaasti, melkein unelmoiden Luna poimi taikasauvansa laatikosta ja heilautti sitä. Mansikka heräsi eloon, siihen puhkesi pienet valkoiset kukat ja pian se jo notkui punaisten marjojen painosta.
Se oli ensimmäinen taika jonka hän oli tehnyt kuukausiin.
Luna tökkäsi sauvan takaisin multaan ja poimi marjoista yhden.

[Larjus]

En tiiä onko tää tarkoitettu niin kuin jatkoksi sille ficillesi, jossa Luna on käytännössä jättänyt velhomaailman, se tästä ainakin tuli vahvasti mieleen. Ainakin oli taikasauva joka tapauksessa siellä mullassa Sympaattinen pieni tarina, jonka myötä aloin heti tuumia, saisinko kesäksi viriteltyä jonkinmoisia istutuksia parvekkeelleni. En oo mikään viherpeukalopuutarhaihminen mutta voishan sitä jotain kokeilla, kun nyt kerta fici innoittaa

Tänään kauppaan oli jostain syystä eksynyt yksinäinen mansikka. Luna oli ostanut sen puhtaasti säälistä: kasvi oli näyttänyt niin onnettomalta nuokahdellessaan pirteiden basilikojen ja minttujen keskellä.

Voiiii ♥ Välillä tulee itsekin säälittyä kaupassa jos näkee vaikka vähän nuutunen kukan. Lunalla onneksi on keinot saada mansikka kasvamaan kunnolla ja tuottamaan marjojakin. Mun käsittelyssä olis ihan tuhoon tuomittu 😅 (ja just tätä kommenttia kirjoittaessa muistin että mulla on orkidean kastelu kesken, pitää mennä nostamaaan se ylös vedestä...)

Hitaasti, melkein unelmoiden Luna poimi taikasauvansa laatikosta ja heilautti sitä. Mansikka heräsi eloon, siihen puhkesi pienet valkoiset kukat ja pian se jo notkui punaisten marjojen painosta.

Monta kuukautta taikomatta, ja mansikantaimi on se, joka saa Lunan ottamaan sauvansa esiin ja käyttämään taikaa. Jos kyseessä olis kuka tahansa muu kuin Luna, sitä vois pitää jopa outona. Lunalle tommoinen sen sijaan on vain sopivaa. Kateeks kyllä käy, olispa mullakin mansikoita... Taitaa olla jo selvillä mitä mä yritän kasvattaa parvekkeella tänä kesänä 😅 Joku amppelimansikka vois ehkä selvitäkin.

[hiddenben]

Oi, olipa ihanaa saada lukea lisää Lunasta ja vielä tällainen sympaattinen kasvilaatikko-raapale! Minä luin tämän suorana jatkona aikaisemmalle Luna-ficillesi ja tämän loppu saikin hymyilemään, sillä minua kovasti ilahduttaa, jos Luna löytää takaisin taikuuden pariin tekemällä juuri niitä taikoja, joita haluaa ja joilla saa aikaan hyviä asioita

Olen samaa mieltä Larjuksen kanssa, että mansikantaimen piristäminen on niin tyypillistä Lunalle, vaikka muiden kohdalla se saattaisi yllättää Mutta onhan se niin, että paluu jonkin tutun äärelle alkaa pienistä askelista. Samalla tekstissä välittyy selvästi se, että Luna ei ole tekemässä ainakaan vielä paluuta taikamaailmaan vaan yrittää löytää itselleen ne tavat olla ja elää, jotka tuntuvat hyvältä.

Olisi ihana viljellä itsekin jotain, mutta ehkä jonain päivänä, kun on oma piha ja viljelyslaatikko! Sitten kokeilisin kasvattaa ainakin yrttejä ja salaattia, ehkä vihanneksiakin. Kaikki on mahdollista! Vaikka pitääkin olla vähän enemmän tietoa ja taitoa, kun ei ole taikasauvaa, jolla piristää kasveja Kiitos tästä, tämä oli ihanan kesäinen ja toiveikas!

[Linne]

Larjus oikeassa olet! Yritin tällä viikolla spurttiraapaletta jonka ensimmäinen sana oli mansikka mutta se ei nyt tällä kertaa onnistunut joku toinen kerta sitten.
Tämä ficci sai aika paljon innoitusta yrteistä mitä kasvattelen tässä ikkunalaudalla. Ostin myös basilikan siemeniä ja nyt mulla on pieniä taimia!

Kiva kun tykkäsit ajatuksesta että juuri mansikoiden kasvattaminen sopii Lunalle, olen nimittäin samaa mieltä! Ehkä kyseessä oli sekin että omassa rauhassa kasvilaatikon äärellä ei tarvitse tehdä mitään ihmetekoja.
Kiitos ihanasta kommentista!

Hiddenben  ihana jotenkin tuo ajatus että Luna pyrki nimenomaan piristämään mansikkaa itsestään niinkään välittämättä, se sopii hänelle tosi hyvin <3 matkaa taikamaailmaan kuitenkin on vielä enkä usko että Luna koskaan palaa entiselleen, mikä on mielestäni ihan hyväkin asia. Hänellä on vihdoin aikaa miettiä kuka hän itse on, irrallisena kiusaajista ja erikoisesta isästään.
Minä ostin ihan vain yrttejä taimina ja niitä nyt kasvattelen 😁 on mulla basilikakin ihan siemenestä asti kasvatettuna! Saapi nähdä tuleeko siitä mitään. Suosittelen, on kyllä kivaa puuhaa.
Kiitos sinullekin ihanasta kommentista!

[Altais]

Olipa hauska löytää tämä suloinen, toiveikas pieni teksti Lunasta ja mansikasta. Minustakin oli sympaattista, miten Luna päätyi ostamaan mansikan juuri siksi, että se näytti vähän surkealta muiden kasvien rinnalla, voisin kyllä itse päätyä ihan samanlaiseen ratkaisuun. Ihanaa, että hän halusi palata taikuuden pariin pienin askelin, ja se tapahtui juuri tuon mansikan kautta, ja halusta tehdä sen elämästä parempaa. Samalla ehkä omastakin, sillä onhan tuo puutarhan ja kasvien kanssa puuhastelu varmaankin terapeuttista puuhaa varsinkin kaikenlaisten raskaiden kokemusten jälkeen. Mielenkiintoista päästä tämän kautta sisään Lunan aikuisempaan elämään, eihän hänellä ole ollut helppoa, ja ihan uskottava ajatus, että vasta kun kaikesta on hiukan aikaa, tulee aika käsitellä vanhoja, vaikeita kokemuksia. Kiinnostaa kyllä myös ajatus taikovista ihmisistä, jotka päätyvät jättämään taikamaailman, ja heidän ratkaisujensa syistä. Kiitos tästä suloisesta tunnelmapalasesta, jonka innoittamana saatan mennä huomenna puutarhakauppaan ostamaan taimia.

[valokki]

Voi olipa tämä ihanan sympaattinen ja kesäinen tarina! Bongasin tämän, kun Altais nosti tämän esille, ja olen kovasti pitänyt muista Luna-tarinoistasi, joten eihän tätä voinut jättää välistä. Lisäksi tämä oli hauskalla tavalla samaistuttava, kun itsekin olen tänä kesänä hankkinut parvekkeelleni mansikka-amppelin, johon tänään kypsyi ensimmäinen mansikka (ja maistui vielä makealta).

Luna oli ostanut sen puhtaasti säälistä: kasvi oli näyttänyt niin onnettomalta nuokahdellessaan pirteiden basilikojen ja minttujen keskellä.
Mutta hän kyllä piti mansikoista…

Tämä kohta kuulosti niin lunamaiselta, ja juuri hänen voikin nähdä säälittelemässä kasveja ja näkemässä ne ylipäätään persoonallisina omina olentoinaan. Tästä kohdasta tuli vahvat flashbackit omaan lapsuuteen, kun itsekin saattoi sääliä nuutuneita kasveja, jutella peurakolarissa kolhiintuneelle autolle tai haluta ostaa toisen silmänsä menettäneen porokoristeen ihan vain siksi, ettei sille tulisi paha mieli. Vaikka tällä tavalla ajattelu jäikin itsellä pitkälti lapsuuteen, voin hyvin kuvitella juuri Lunan olevan sellainen ihminen, jolla on kyky nähdä ihan kaikki ja kaiken yksilöinä ja tuntevina omina persooninaan läpi koko elämänsä.

Se oli ensimmäinen taika jonka hän oli tehnyt kuukausiin.

Larjuksen tavoin mullekin tuli mieleen, onkohan tämä osa samaa tarinaa kuin muutkin fikkisi, joissa kerrotaan taikamaailmasta lähteneestä Lunasta. Tunnelmaltaan ja taiattomuudeltaan tämä ainakin sopi hyvin siihen, ja olikin hyvin osuvaa, että ensimmäistä kertaa kuukausiin Luna käyttää taikaa juuri kasvin elävöittämiseen. Uskon, että kasvien kanssa puuhailu on varmasti myös tärkeä osa Lunan paranemisprosessia, ja parhaimmillaan kasvien kanssa puuhailu voi olla hyvin meditatiivistakin ja antaa etäisyyttä muuhun ympäröivään maailmaan.

Kiitos, tämä oli todella kaunis, sympaattinen ja toiveikas tarina!

[Linne]

Altais  kiva kun löysit tämän pariin ja mukavaa, kun tekstistä löytyi samaistuttavia kohtia!
Minua kiinnostaa kovasti ajatus taikamaailman kurjemmasta puolesta. Harryn näkökulmasta kaikki taikamaailmassa kun tuntuu olevan niin ihanaa, mikä ei tietysti ole ihme, kun miettii, millaisista lähtökohdista hän Tylypahkaan tuli. Mutta tuntuu jotenkin epäuskottavalta, ettei Tylypahkan kaltaisessa sisäoppilaitoksessa esiintynyt koulukiusaamista ja Lunahan olisi sille aivan otollinen uhri. Kouluaikoina Lunaa suojeli tietynlainen eteerisyys, mutta nyt kun kaikki on ohi ja hän vähän tyhjän päällä, on vanhoilla muistoilla mahdollisuus nousta pintaan. Kiitos paljon ihanasta kommentista, toivottavasti ostit taimia!

valokki kiva kun sinäkin löysit tämän pariin! Ja kiva, kun heti löysit samaistumispintaa, ehkä munkin pitää ostaa vielä se mansikka 🍓
Kyllä, tämä on osa samaa tarinaa, kuin aikaisemmat ficit! Jokin tässä Lunassa viehättää minua ajatuksena kovasti. En oikein tykännyt siitä, miten Lunan koulukiusaamista käsiteltiin canonissa, niin ehkä tämä on vähän sellainen fix it ficci
Kiitos paljon kommentista!