Kiitos kommenteistanne, Violetu, Angelina ja Vendela! Eihän tässä voi muuta kuin sääliä Samia, jonka hienot yritykset Bucky aina pilaa. Ei ole helppoa ei. Jospa neljäs kerta sanoisi toden.
Sam oli tosiaan kysynyt luvan yrittää kosia häissä MJ:ltä ja Peteriltä ja sen myös saanut. Samin pysähtyminen vessareissullaan puhumaan heidän kanssaan oli viittaus siihen. Hänen piti kertoa, ettei kosintaa tapahdukaan, kiitos vaan Bucky.
Endgame, mikä se on? Mutta siis. Kirjoitin ensin Morganin menneen esittelemään Buckylle taikatemppuja. Päätin kuitenkin vaihtaa sen tanssimiseen, koska se oli musta suloisempaa.
*****
A/N: No niin, jatkoa viimeinkin. Koska tästä luvusta tuli muita pidempiä (ja se on yhä kesken), päätin jakaa tämän kahteen osaan. Eli nyt olisi luvassa osa 4.1 ja joskus myöhemmin tulee osa 4.2. Lukuja olisi silti neljä eikä viisi.
Nee
(piste yy)He olivat ottaneet tavaksi muutama vuosi sitten kokoontua vähintään kerran kuukaudessa yhteen pienellä porukalla jonkun kotiin viettämään iltaa hyvästä ruuasta nauttien ja rupatellen mitä kenenkin elämään kuului juuri sillä hetkellä. Tällä kertaa vuorossa oli Starkien koti, jossa oli parhaillaan rento tunnelma. Pepper hääri keittiössä seuranaan Natasha, Betsy sekä Sam.
Bucky istuskeli nojatuolissa pelaten korttia Clintin kanssa. Samalla hän kuunteli Steven ja Thorin käymää keskustelua, johon he ottivat välillä osaa Clintin kanssa. Puheen kääntyessä Lokiin, Clint alkoi ilmeillä. Bucky ei voinut syyttää toista, olihan hän saanut kuulla miten veijarijumala oli ottanut tämän hallintaansa voimillaan. Ja olihan syitä muitakin, kuten maailmanherruuden tavoittelu, miksei Buckykaan ollut Lokin suurin fani. Mutta Thor jaksoi yhä vakuuttaa veljensä kunnollisuutta ja että pohjimmiltaan tämä oli hyväsydäminen. Kaipa Thor veljensä heistä parhaiten tunsi, mutta Buckysta Thor oli Lokin suhteen jokseenkin sokea.
Steve kuitenkin näytti ymmärtävän Thorin halun nähdä hyvää veljessään. Eikä Bucky loppujen lopuksi ollut kovin yllättänyt, kun Steve oli valmis antamaan Lokille uuden mahdollisuuden, vaikkakin vain Thorin vuoksi.
”Hei Steve”, Clint älähti lopulta ärsyyntyneenä kuuntelemaan mitä Lokista sitten puhuttiinkaan. ”Miten sinulla ja Betsyllä menee?”
”Oikein hyvin, kiitos kysymästä.”
”Kuinka kauan te kaksi olettekaan olleet yhdessä?” Thor kysyi.
”Pian kolme vuotta”, Steve vastasi.
”Milloin aiot julistaa hänet omaksesi?” Thor jatkoi.
Steven posket punehtuivat hieman, mutta hän kurtisti kulmiaan. ”Toista ei voi koskaan omistaa, Thor.”
”Äh, kyllä sinä tiedät mitä Thor tarkoitti”, Bucky pisti väliin. ”Onko suunnitelmissasi kosia ihastuttavaa Betsyä lähitulevaisuudessa?”
”No, kun asia tuli kerran puheeksi. Olen miettinyt oikeanlaista tapaa kosia. Mitä mieltä olette siitä, että kosisin häntä hänen syntymäpäiväjuhlillaan?”
”Kaikkien ystävien ja perheenjäsenten läsnä ollessa?” Bucky kysyi.
Steve nyökkäsi. ”Juuri niin. Eikö se olisikin romanttista?”
”Ei, Steve, ei. Älä missään nimessä kosi muiden edessä ”, Bucky tokaisi.
”Niinkö? Miksi ihmeessä?”
Bucky ei ehtinyt vastaamaan, kun tuskainen kiljahdus täytti huoneen. Kaikkien katseet siirtyivät valppaina Morganiin, joka piirteli lattialla Buckyn ja Clintin lähellä, suurta vaaraa odottaen. Mitään uhkaavaa ei kuitenkaan ollut näkösillä.
”Morgan, mitä sinä kiljut?” Pepper kysyi toruvasti.
”En kestä tätä!” Morgan julisti.
”Mitä kultaseni?”
Morgan ei vastannut. Tyttö nousi ketterästi pystyyn lattialta ja asetti kätensä lanteilleen kasvoillaan tuima ilme, joka oli suunnattu syystä tai toisesta Buckyyn. Sillä hetkellä Morgan oli aivan kuin äitinsä kopio vaikka normaalisti tämä oli ihan isänsä kaltainen – ehkä hieman liikaakin. Vaan välillä peppermäisyys putkahti tytössä pintaan.
”Buu, sinä olet käsittämättömän tyhmä”, Morgan julisti.
”Morgan!” Pepper huudahti samalla hetkellä, kun Bucky ihmetteli: ”Mitä minä olen tehnyt?”
”Ollut täysin typerä! Suoltanut hölmöyksiä sen minkä kerkiät. Olet äärettömän typerä!”
Bucky oli täysin tyrmistynyt. Hän ei lainkaan ymmärtänyt mitä Morgan tarkoitti. Hän vilkuili muita huoneessa olevia. Steve ja Thor näyttivät olevan yhtä äimistyneitä kuin hänkin. Clint taasen vihelteli muina miehinä, mikä ärsytti kovasti Buckya. Tiesikö tämä muka mistä oli kyse?
Pepperistä, Natashasta ja Betsystä näki, että he ainakin tiesivät mistä oli kyse. Pepper ja Betsy seurasivat tilannetta lievästi kauhistuneilta näyttäen, Natashan ilme oli yhtä aikaa huvittunut, että myötätuntoinen. Myötätuntoa ei kuitenkaan ollut osoitettu hänelle vaan Samille, joka, Buckyn kauhistukseksi, näytti järkyttyneeltä.
Huoli täytti Buckyn. Oliko asialla jotain tekemistä Samin kanssa? Oliko Sam jättänyt kertomatta hänelle jotakin, minkä suurin osa paikalla olijoista tunsi tietävän? Voihan pyhä karvapallero, ei kai Samilla ollut mitään vakavaa sairautta? Ei, ei voinut olla. Kyllähän tämä olisi kertonut siitä hänelle. Aivan varmasti. Bucky ei suostuisi uskomaan muuta.
”Sam?” Bucky sanoi avuttomasti.
”Juuri niin, Sam!” Morgan julisti ankarasti. ”Ihme että hän jaksaa sinua yhä!”
Clint tirskahti. Bucky mulkaisi tätä murhaavasti. Hän ei yhtään tykännyt olla tilanteessa, jossa Clint tiesi enemmän kuin hän.
”Sam raukka. Tiedätkö miten monesti olen saanut kuunnella, kun hän avautuu äidille ja Tashalle? Se on niin surullista”, Morgan pudisti päätänsä.
”Mitä? ” Bucky ähkäisi katsahtaen Samia.
Miksi ihmeessä Sam avautui Pepperille ja Natashalle? Oliko heidän suhteessaan jokin pielessä? Jos oli, miksei Sam puhunut siitä hänen kanssaan? He olivat ennenkin selvittäneet kaikki ongelmat yhdessä, ilman kolmansia – tässä tapauksessa neljänsiä – osapuolia. Joten mikä oli nyt saanut Samin kääntymään Pepperin ja Natashan puoleen? Jos Samin oli tarvinnut avautua jollekin, joka ei ollut hän, niin miksei Steve ollut kelvannut?
”Sam on yrittänyt monesti kosia sinua, ääliö, ja sinä olet ampunut kaikki hänen yrityksensä alas ennen kuin hän on ehtinyt edes aloittaa”, Morgan tiedotti.
”Häh? Eihän ole”, Bucky väitti.
Morgan kallisti päätänsä hiukan oikealle. Ilme tämän kasvoilla sanoi selkeästi ’
et voi olla tosissasi, luupää'. Tämän ilmeellinen kommunikointi oli äärimmäisen taidokasta.
Bucky siirsi katseensa Samiin, joka oli nostanut kädet kasvoillensa. ”Sam?”
Sam ei vastannut mitään, vaikersi vain. Se tuntui terävänä iskuna Buckyn palleaan.
Paniikkia tuntien Bucky kävi läpi mielessään menneitä viikkoja sekä mitä he olivat Samin kanssa tehneet. Ensin kaikki oli ihan normaaleja, arkisia asioita, ei mitään poikkeavaa. Sitten Buckyn mieleen nousi ne muutamat kerrat, kun Sam oli käyttäytynyt enempi tai vähempi kummallisesti. Joiden hän oli kuvitellut johtuvan väsymyksestä ja työstressistä – ei ollut helppoa olla Kapteeni Amerikka.
Mieleen nousi se outo hetki suklaapähkinäpiirakan kanssa. Sam oli äkisti väittänyt hänen olevan pähkinöille allerginen, mikä ei pitänyt paikkaansa. He olivat katsoneet elokuvaa, jossa Jarrodin ääliö kosi Louisaa piilottamalla sormuksen jälkiruokaan. Hän oli kommentoinut sitä paheksuvasti, jolloin Sam oli jäykistynyt (aivan väärällä tavalla) ja napannut piirakan pois. Sen jälkeen Sam oli ollut poissaoleva ja… Ei! Ei kai vain…!
Bucky ähkäisi muistaessaan tapauksen stadionilla. Se flash mob-kosinta, jota Sam oli seurannut haltioissaan. Ja hän oli tehnyt selväksi paheksuvansa sitäkin tapaa kosia. Miten Sam olikaan silloin reagoinut? Tämä oli tainnut vajota ajatuksiinsa, ja hetken päästä siitä tämä poistui soittamaan. Voi ei! Oliko Sam suunnitellut flash mob-kosintaa myös? Ei, se ei kuulostanut Samin tapaiselta. Mikä muu olisi julkinen tapa kosia?
Suukkokamera! Tietenkin! Ottelujen väliajoilla kamera kuvasi ihmisiä suostutellen näitä suutelemaan. Sam oli aivan varmasti suunnitellut kosivansa häntä kameran näyttäessä heitä. Koska pariskunnat valittiin sattuman mukaan, Samin oli ollut pakko sopia asiasta etukäteen. Ja hänen avattuaan suunsa kertoakseen mielipiteensä julkisista kosinnoista, Samin oli pitänyt hoitaa puhelu. Se oli varmasti ollut kiusallista.
Bucky tunsi kalpenevansa, kun hän muisti hetken Peterin ja MJ:n häissä. Trudy oli toivonut Steven kosivan Betsyä häissä, ja hän oli… hän oli… Hän oli jälleen kerran tuonut paheksuntansa esille. Hän muisti Samin menneen oudoksi, mikä oli huolestuttanut häntä. Mutta ennen kuin hän oli ehtinyt pohtia asiaa enempiä, Morgan oli tullut pyytämään häntä tanssimaan kanssaan. Sen jälkeen, noloa kyllä, hän oli unohtanut asian. Asiaa oli edesauttanut se, että Sam oli vessasta palattuaan ollut täysin normaali.
Helvetti. Hän oli kolmesti onnistunut pilaamaan Samin kosimisaikeet. Tahattomasti, mutta silti. (Mikä sattuma, että joka kerta kun Sam oli kosimaisillaan häntä, tapahtui jotain mikä sai hänet avaamaan typerän suunsa. Sekä se, että jokainen tapahtuma liittyi sopivasti Samin tapoihin yrittää kosia…) Morgan oli oikeassa, hän todella oli ääliö.
”Sam”, Bucky sanoi nousten ylös paikaltansa.
Hän meni Samin luo, joka piteli edelleen käsiä kasvojensa edessä. Tämä ei vieläkään sanonut mitään, mikä todella huolestutti Buckya.
Morgan, joka oli seurannut Buckya, rykäisi. ”Anteeksi, mutta on parempi jos minä teen tämän. Buu, soisitko minulle kunnian ja menisit kanssani naimisiin?”
Buckyn kulmat ponnahtivat ylös. Samkin oli raottanut sormiaan nähdäkseen, mitä Morgan oikein teki.
”Voi kyllä, tietysti Sam –pupuseni!” Morgan madalsi ääntään esittäessään Buckya.
Sitten tämä nappasi sormessaan olevan pinkin sormuksen ja tarttui Buckya kädestä. Morgan työnsi sormuksen hänen nimettömäänsä. Sormuksen matka tössäsi ensimmäiseen niveleen.
”Kas noin, asia hoidettu. Onnea. Minä menen nyt katsomaan mitä isi ja Riri tekevät verstaalla”, Morgan sanoi heilauttaen kätensä päänsä taakse.
Tyttö poistui paikalta vihellellen jättäen jälkeensä hiljaisuuden. Se oli pistelevin hiljaisuus, johon Bucky oli koskaan törmännyt. Se tuntui hukuttavan alleen.
Pepper onneksi rikkoi hiljaisuuden pian. ”Morgan Regina Stark! Olet niin vaikeuksissa!”
”Sam”, Bucky sanoi jälleen saatuaan äänensä kulkemaan.
”Älä”, Sam tokaisi ja poistui paikalta.
Bucky ei saanut itseään liikkumaan. Hän seisoi vain tyhmänä paikoillaan. Hän aisti huoneessa olevien katseet itsessään. Hän tiesi myös, että Natasha puri huultaan, jottei ripittäisi häntä siitä, että hän seisoi yhä siinä eikä tehnyt mitään. Ei hän edes tarvitsisi Natashaa ripittämään itseään, hän osasi hoitaa sen asian vallan mainiosti itsekin, kiitos vain.
Natasha nosti toista kulmakarvaansa merkitsevästi. Bucky tyytyi luomaan tähän murhaavan katseen. Hän ei myös todellakaan tarvitsisi Natashaa kehottamaan, että hänen olisi syytä mennä Samin perään eikä vain seistä edelleen paikoillaan. Kyllä hän olisi menossa Samin perään. Kunhan hän vain saisi jalkansa liikkeelle. Siihen asti, että hän saisi ne liikkeelle, hän voisi teeskennellä antavansa Samille aikaa olla yksin ja koota itsensä.