Karamellimies (S, "Luna/Rufus", normidraama)

[Ginger]

Title: Karamellimies
Author: Gin
Rating: S
Paring: ”Rufus/Luna”
Genre: Draama
Summary: Rufus huomaa puistossa istuvan eksyneen Lunan
Haasteet: 22 virkettä, Randomit hahmot, FF100 #72 Missä?
Warning: Tulkinnanvarainen namusetä
A/N: Päätin kirjoittaa 22 virkettä -haasteen loppuun yhdistämällä sen Randomit hahmot -haasteeseen. Loppua lähestyttäessä huomasin, että tämä on taas niitä surullisen kuuluisia tulkitse jos haluat tulkita -tekstejä Eli jos haluaa nähdä, että Rufus on pedofiili namusetä, niin omathan on menetetyt yöunet...




Rufus Rymistyirin kaupunkiasunnon ikkunaverhojen lomasta näkyi puisto, puistotie, puistonpenkki ja puistonpenkillä istuva kriikunaa syövä pieni tyttö. Väsynyt Rufus raotti verhojaa lisää, se pieni tyttönen näytti niin paljon mielenkiintoisemmalta kuin olohuoneessa odottava neuvostoliittolainen tanssija, jota Rufuksen oli ollut tarkoitus viihdyttää. Iltapäivää oli kulunut jo pitkä tovi, eikä viihdyttämisestä ollut poikinut Rufukselle muuta kuin vatsanpuruja ja huonolaatuisia sydämen rytmihäiriöitä.

Mies toivoi, ettei vaikuttaisi turhan karulta jättäessään tanssijan hetkeksi omiin oloihinsa, ja huusi mennessään menevänsä ottamaan pienet henkoset. Kuten salamasta lähtee leimahdus, parahti tanssitaiteilija halveksuvasti siitä, miten nykyaikana tupakoiminen oli ainoastaan groteskia, varsinkin taikaväen keskuudessa. Rufuksen hymy oli kuin rautaan valettu hänen poistuessaan asunnosta.

Talon nurkalla makasi pummi käsi ojennettuna kohti jotakin näkymätöntä. Ehkä kerjäläinen yritti tavoittaa olematonta miekkaa tai jotain, Rufus mietti mielessään eikä voinut olla ihmettelemättä miten kukaan päästi itseään sellaiseen kuntoon. Hän ei ainakaan antaisi kenenkään siepata pois niitä asioita, jotka hän itse oli kovalla työllä saavuttanut elämältään. Ja se oli lupaus.

Rufus saavutti puistonpenkillä istuvan tytön, joka katseli häntä toiveikkain, harmain silmin. Äkkiä Rufus häkeltyi, miksi hän olikaan tullut katsomaan tyttöä, ei hän osannut puhua lasta, hänen ja seuraavien sukupolvien välillä oli kokonainen kielimuuri. Hän olisi luultavasti saanut enemmän aikaan, jos olisi etsinyt parannuskeinoa jästien syöpään kuin mihin pystyi lasten kanssa.

Tyttö tarttui rauhoittavasti Rufuksen työn kuluttamiin käsiin ja mies tunsi melkein humaltuvansa. Kuin jokin jäinen olisi valunut pois hänen kieleltään hän etsi oikeita sanoja, joilla puhutella lasta. Hänen katseensa keskittyi tytön villapaitaan, sinivihreään, neilikoin koristeltuun, eriskummalliseen valintaan näin keskikesällä. Rufus kysyi halusiko tyttö karamellin.

Toki tyttö, hän kertoi nimekseen Luna, halusi ja kun Rufus kysyi, missä Lunan vanhemmat olivat, tämä vastasi painottomalla äänellä ”tuolla jossain kai”. Rufus pohti vanhempien vastuuttomuutta, hän itse ei ainakaan pystyisi nukkumaan, mikäli hänen tyttärensä olisi kadonnut kaupungille vastaanottamaan karamellejä vanhoilta miehiltä. Hän otti kaapunsa taskusta pienen pastilleja täynnä olevan laatikon ja tarjosi tytölle vielä toisen makeisen. Harkiten Rufus hiveli leukansa sänkistä pintaa.

”Mitäs sanot, Luna, jos tulisit vieraaksi minun luokseni, niin etsitään ne sinun vanhempasi?”




FIN

//Kursiivit heivattu hiiteen yleisön pyynnöstä//
Sanat:
1. kriikuna 2. tanssija 3. sydän
4. karu 5. leimahdus 6. rauta
7. pummi 8. miekka 9. siepata 10. lupaus
11. toiveikas 12. kielimuuri 13. syöpä
14. humaltua 15. jäinen 16. villapaita 17. karamelli
18. painottomuus 19. nukkua 20. laatikko 21. pinta
22. vieras

[Snapu on Pyörylä]

Harkiten Rufus hiveli leukansa sänkistä pintaa.

”Mitäs sanot, Luna, jos tulisit vieraaksi minun luokseni, niin etsitään ne sinun vanhempasi?”

Hoohohoo, onhan toi nyt ihan hirvee namusetä!!! huii! >:]

Mutta sitten itse ficciin.. ihmettelen miksei tätä oo kommentoitu aikasemmin, vaikka se täällä Godricin notkossa on oikeastaan vikana, että ei ole paljon lukijoita > kommentoijia tai sitten ei vaan viitsitä :/ Mutta minä kommentoin, oli hieno ficci! Tämä oli hieno drama, pidän tälläisistä arkisista tilannekuvauksista, josta tässäkin lähdettiin liikkeelle. Mutta minua ärsytti suunnattomasti nuo 22virkkeen sanat, jotka oli kursivoitu! Toisen lauseen jälkeen piti kopioida tää teksti ja viedä paikkaan, jossa kursiivia ei tunneta, että pystyi lukemaan :/ Kun jos ne sanat eivät ole tekstiin nähden niin tärkeitä, tuollainen randomi kursivointi vaan ärsyttää... Se alleviivaa ne sanat, tuntuu kuin niillä olisi joku isompikin merkitys tekstin suhteen, vaikka en usko, että tässä se oli tarkoituksena..
Mutta sitten kun sain lukea kursivointi-vapaassa ilmapiirissä tämän niin pidin kyllä kovasti! (hihi, jäin miettimään, että miksi Rufuksella oli 'tanssija' huoneessaan ja heti tuli mielikuva jostain strippaajasta tai prostituoidusta outoa)
Mitäs muuta.. Nii, mainitsin jo, että Ruffe oli kyllä hirmuinen namusetä tässä, oikeesti, melkein puistatti, vähä siistiä! Uusia puolia paljastuu Ruffukaisestamme Jepujee, kiitän tästä! ;]

[Sarelon]

Ei Rufus kyllä tunnu tässä namusedältä. Toki sellaisenkin tulkinnan saa tehtyä, aivan helposti, mutta minulle ei sellaista tuntumaa kyllä tullut.

Jesh, Snapu on Pyörylän tavoin pidin tästä ficistä hyvin paljon, mutta kursivoinnit häiritsivät hyvin paljon. Sanat nousivat tekstistä esille ja lauseet painottuivat niihin. Ne olisi voinut jättää kokonaan korostamatta, kyllä ne sieltä saa etsittyä, jos haluaa tarkistaa. Sanoja oli kuitenkin käytetty enimmäkseen hyvin ja kekseliäästi, niin etteivät lauseet tuntuneet väkisin väännetyiltä.

Hassua, että minäkin ajattelin sen neuvostoliittolaisen tanssijan prostituoiduksi tai vastaavaksi Se tuli kai siitä sanasta "viihdyttää", olen liian kaksimielinen. Hyh.

ei hän osannut puhua lasta

Hyvä ilmaisu. Tykkäsin.

Äh, kommentointitaito on käytön puutteesta ruosteessa. Mutta hyvä ficci minusta, ei aivan tavallinen. Hieman enemmän pituutta ja kuvailua olisi vielä ehkä parantanut hieman, mutta toisaalta virkehaaste rajoittaa pituuden, joten siitä ei voi kirjoittajaa syyttää.