Title: a lá Artemis
Genre: Humor, Romance
Fandom: Artemis Fowl Yukimura lisäsi fandomin myös alkutietoihin.
Paring: Paljon, selviävät ficissä.
Raiting: K-11
Author: Airacchi
Warning: Shounen-ai, pervoudet, kirosanat, OoC
Disclaimer: Eoin Colfer omistaa Artemis Fowlit, minä ja riippukeinu HERRRKULEKSEN ja muut Oocit.
Summary: Bimbo-Artemis, perverssi Trouble, himokas Holly ja vihannes Butler.
A/N: hih ♥
a lá Artemis
1. Somethin’ strange by Holly/HERRRKULES ♥
Kaikki alkoi siitä, kun Artemis eräänä kauniina lauantaiaamuna lillui ruusuntuoksuisessa kylvyssä Fowl Manorissa ja ihan sattumalta sai kännykkäänsä erikoisen tekstiviestin.
WÄLKÖMMA TILL LA BILEET I POLISTALO
T. HOLLYSI
’’Hei Butler! Kaiva parhaat stringinini kaapista, nyt lähdetään juhliin!’’ Artemis kiljui innoissaan ja loikkasi pois haaleasta kylvystään.
’’Öh’’, Butler tokaisi viisaasti ja tallusti erittäin hitaasti kohti vaatekaappia.
Sillä välin Artemis ehti syödä lounaan, ottaa päiväunet ja käydä vessassa. Viimein, monen tunnin uuvuttavan taistelun jälkeen, Butler sai kuin saikin vaatekaapin oven (joka ei ollut edes lukossa) auki.
Seuraavan tunnin Artemis sitten kokeilikin erilaisia asuvaihtoehtoja.
Neonkeltaisiin stringeihin hän kuitenkin viimein päätyi. Kuten aina.
’’Mitä sanot, Butler? Ovatko nämä tarpeeksi vetävät?’’ Artemis kysyi ja kikatti samalla kun peilaili itseään joka puolelta.
’’Ömmömömöm!’’ Butler sanoi ja nosti peukkunsa hyväksyvästi ylöspäin.
’’Tiesin että olisit samaa mieltä!’’
’’PRING! RRINGRINGRINGPRRRING’’
’’Joku taitaa olla ovella’’, Artemis lausahti viisaasti. ’’Menehän Butler avaamaan.’’
’’Ömm’’, Butler sanoi ja raapi kaljua päätään.
Mutta ennen kuin Butler ehti lähellekään ovea, se räjäytettiin auki.
’’No voi sun!’’ Artemis kiljaisi ja maastoutui turvaan sohvan taakse.
Oven jäännökset rysähtivät pirstaleina lattialle. Butler kallisti päätään.
Kaksi hahmoa astui sisään. Artemis puri kynsiään pelokkaana.
’’Ööh… taidettiin tulla vähän väärään paikkaan, veliseni?’’
’’Kuten aina, kun sinä luet karttaa’’, kuului vastaus.
Artemis tunsi äänet. Tai ainakin toisen.
Hän näki sen omistajasta aina kivoja lakanapyykkiä aiheuttavia päiväunia.
’’HOLLY! RAKKAANI! OMA PIENI SÄIHKYSILMÄNI!’’ Artemis kiljui, hyppäsi esiin sohvan takaa ja alkoi juosta Hollya kohti.
Holly teki samoin ja pian he jo halasivat toisiaan.
Tosin Holly halasi lähinnä Artemiksen vyötäröä ja jotain muutakin, mutta ajatushan oli tärkein.
Tämän ihastuttavan hetken kuitenkin keskeytti Hollyn mukana tullut, veljeksi kutsuttu tyyppi. Hän nimittäni alkoi yskiä merkitsevästi ja katsella kelloa. Holly irrottautui hyvin vastahakoisesti Artemiksesta ja nousi seisomaan.
’’Varmaan ihmettelette kuka tämä tyyppi on’’, Holly sanoi ja taputti veli-tyyppiä vähän turhankin kovaa olalle.
’’Tämä typpi tässä on HERRRKULES, minun rakas isoveljeni’’ HERRRKULES virnisti ja kumarsi.
Hän oli paljon Hollyn näköinen, tosin HERRRKULEKSEN punaruskeat hiukset olivat todella lyhyttä mallia ja hän oli hiukan Hollya pitempi. Muuten he olivat todella samannäköisiä.
Tai niin samannäköisiä kuin eri sukupuolta olevat sisarukset voivat olla.
’’Me tultiin hakemaan sinut bilettämään Poliisitalolle!’’ Holly hihkui. ’’Saitko tekstiviestini?’’
’’Sain kyllä’’, Artemis sanoi ja lisäsi vielä ’’mutten vielä ole vastannut, suostunko lähtemään.’’
Hollyn naama venähti. Hän valahti lattialle polvilleen ja alkoi itkeä.
HERRRKULES katsoi Artemista todella pahasti.
’’Siis totta kai minä suostun! Älä itke enää, kultarakas’’, Artemis sanoi ja kumartui ’lohduttamaan’ Hollya varsin omintakeisella tavalla.
Holly ei vastustellut lainkaan.
Heiltä nämä hommat sujuivat harvinaisen hyvin.
’’Voitaisko jo viimeinkin lähteä, vai odotetaanko sitä että teidän lapsenlapsenne ovat syntyneet?’’ HERRRKULES kysyi vähän ajan kuluttua kärsimättömänä. Se johtui ehkä siitä, että Holly ja Artemis olivat taas syventyneet siihen erääseen tiettyyn puuhaan. HERRRKULEKSEN kärsimättömyyden syynä saattoi myöskin olla Butler, joka läähätti ja nuoli hänen käsivarttaan.
’’Oho! Me ihan unohdimme ajankulun puuhissamme, hihihi…’’ Holly tirskui, kiskoi paitansa takaisin päälleen ja pöyhi sotkuisia hiuksiaan. Artemis korjaili stringiensä nauhoja kasvot punaisina ja hikisinä.
’’Mennään’’, Holly sanoi, tarttui Artemista ja HERRRKULESTA käsikynkästä ja johdatti heidät ovesta – tai mitä siitä nyt oli jäljellä - ulos. Butler rapsutti niskaansa ja loikki heidän perässään kieli ulkona.
’’Millä te tänne tulitte?’’ Artemis kysyi.
’’Var – lainasimme kulkuneuvon HALilta.’’ Hollya nauratti kun hän näki Artemiksen kasvoilla kauhun välähdyksen. ’’Eivät he välitä, sillä he eivät edes tiedä sukkulan olevan meillä lainassa! Mikä sen helpompaa!’’
’’Itse asiassa, olisimme me saaneet sen kyllä muutenkin…’’ HERRRKULES sanoi närkästyneenä väliin.
’’Mitä hauskaa siinä olisi ollut?!’’
Ja tämän tyylistä keskustelu oli koko matkan sukkulalle saakka.
//A/N: tiedoksenne: elän kommenteista yay.
Amca muokkasi ikärajan otsikkoon
