Kirjoittaja Aihe: Marvel: Äärettömyyden resepti (K-11) 3/X  (Luettu 1816 kertaa)

justy

  • ***
  • Viestejä: 742
Marvel: Äärettömyyden resepti (K-11) 3/X
« : 24.05.2021 16:58:47 »
Fandom: Marvel
Tyylilaji/Genre: seikkailu, AU
Ikäraja: K-11
Paritus/Päähenkilöt: Natalia Romanova / James "Bucky" Barnes
Yhteenveto: Natalian ja Jamesin lomamatka Pariisiin saa yllättävän käänteen
Vastuunvapaus: En omista näitä hahmoja, enkä saa tästä tekstistä rahaa.

A/N: En tiedä kuinka pitkä tästä tekstistä tulee, mutta kaksi ensimmäistä raapaletta ovat lahja Kevätvaihtari-haasteen numerolle 13. Tarina perustuu Marvel-sarjakuviin ja se sijoittuu aikaan hieman Barnesin lavastetun kuoleman jälkeen. AU-elementit eivät tähän mennessä julkaistuissa osissa vielä juurikaan näy.

***

Institut De Francen takana sijaitsi aukio, jonka kymmenet kirsikkapuut olivat kukkien peitossa. Puiden katveeseen oli sijoitettu kivipenkkejä, joista yhdelle James Barnes ja Natalia Romanova olivat asettuneet. James selaili lentokentältä ostamaansa matkaopasta. Natalia makasi penkillä Jamesin vieressä, nojaten päätään tämän reiteen. Pariskunta oli saapunut Pariisiin torstai-iltana, saatuaan Nick Furylta luvan viikonloppuvapaalle.
 
“Louvre on aivan joen toisella puolella, ja tässä on siltakin vieressä”, James sanoi. Hän laski matkaoppaan käsistään ja kaivoi laukustaan vesipullon. “En juuri perusta museoista, mutta siellä on varmasti ilmastointi.“

“Mmm, ilmastointi kuulostaa hyvältä”, Natalia sanoi. Hän nousi istumaan, venytteli, ja tarttui Jamesin ojentamaan vesipulloon. Huhtikuun lämpöaalto oli tullut heille yllätyksenä, eikä kumpikaan ollut pakannut mukaansa kesävaatteita. Natalia sai sentään käärittyä hihansa ylös, mutta James halusi piilotella kyberkättään katseilta.

 “Louvrea varten saisimme kuitenkin jonottaa aika pitkään auringossa. Jos haluat hellettä pakoon, voisimme mennä Saint Germainin kirkkoon”, Natalia sanoi.

“Mikä vain käy, kunhan se ei ole auringossa”, James vastasi. Hän poimi matkaoppaansa ja katseli karttaa. “Hei, sehän on ihan lähellä. Ja näköjään lähellä on monta hyvää ravintolaakin, voisimme käydä lounaalla kirkon jälkeen.

Natalia kietoi kätensä Jamesin vyötärölle ja antoi suukon tämän poskelle. “Tiedätkö, myös hotellihuoneemme on tässä lähellä. Sielläkin on ilmastointi, ja keksimme varmasti jotain lounastakin”, hän kuiskasi tämän korvaan.

“Kuules, Nat!” James huokasi. Hän käänsi kasvonsa naista kohden, ja suuteli tätä suulle. “Olen ensimmäistä kertaa elämässäni Pariisissa, en aio viettää koko päivää vällyjen välissä.” James nousi seisomaan, ja veti Nataliankin jaloilleen. He syleilivät hetken, nauttien toistensa läheisyydestä.

“Hyvä on, senkin turisti”, Natalia lopulta sanoi, irrottautuen miehen sylistä. “Mennään katsomaan nähtävyyksiä.”



***


Herääminen tuntui siltä kuin olisi kohonnut pintaan jostakin syvältä. James avasi silmänsä ja vääntäytyi istumaan. Puhelin soi jossakin hotellihuoneen pöydällä. Aurinko paistoi verhojen lomasta, ja ilmastointi sai miehen ihon kananlihalle. James nousi sängystä, ja tajusi päänsäryn palanneen. Pahoinvointi seuraisi pian perässä. Hän käveli pöydän ääreen ja nosti luurin.

“Haloo. Puhelimessa.”

“Huomenta, unikeko. Yritin soittaa kännykkääsi, mutta et vastannut. Et kai aio nukkua koko päivää”, Natalia sanoi. James kuuli taustalta liikenteen ääniä.

“Päätäni särkee taas. Heräsin juuri. Mitä kello on?” James tuki luurin olkapäänsä ja poskensa väliin ja avasi pöydällä lojuvan toilettilaukkunsa.

“Voi kulta”, Natalia sanoi hiljaa. Hänen taustallaan kumahti kirkonkello. “Kello on puoli kaksitoista.”

James löysi etsimänsä purkin ja kaivoi sieltä kaksi kapselia suuhunsa. “Natalia, kuule. Minusta ei taida olla tänään kiertämään nähtävyyksiä.”

“Ei se mitään, minä tulen sinne luoksesi. Halusin vain soittaa ja kertoa, että löysin sen kirjastosi.”

James käveli takaisin sängylle. Päänsärky ja pahoinvointi helpottivat hieman, kun hän pääsi takaisin pitkälleen.

“Mistä kirjastosta sinä puhut?” hän kysyi. Jamesin voimat olivat loppu, mutta vibraniumkäsi piti luurin hänen korvallaan.

“Kirjastosta, josta puhuit yöllä”, Natalia vastasi. “Etkö muista? Herätit minut ja sanoit, että olitte sota-aikaan löytäneet Steven kanssa Pariisista kirjaston.”

“Steve ja minä kirjastossa… Kulta, se ei kuulosta meiltä.” Hän yritti muistaa, mutta lääke alkoi vaikuttaa, turruttaen hänen mieltään.

“Totta puhuen olin varma, että olit nähnyt unta. Menin kuitenkin katsomaan, ja täällä se on - aivan Saint Germainin kirkon takana.”

“Sanoitko Saint Germainin kreivi?” Jokin oli pielessä. James oli saamaisillaan kiinni muistosta, jostakin tarkoituksella kätketystä, kun lääkkeen tuoma pimeys vyöryi hänen ylitseen.

***
« Viimeksi muokattu: 08.06.2021 10:34:58 kirjoittanut justy »

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 9 169
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Marvel: Äärettömyyden resepti (K-11)
« Vastaus #1 : 28.05.2021 20:11:10 »
Olen ilahtunut kovasti huomatessani, että olet viime aikoina kirjoitellut Raapalejuoksuun ja myös julkaissut täällä jotain omillaankin. Olen nimittäin pitänyt todella paljon ingameista vetämissäsi juonittelupeleissä! Niiden innostamana päätinkin tulla nyt kurkkaamaan, mitä täältä oikein löytyy. :) Marvel-sarjakuvia en ole koskaan lukenut, ja hahmot ovat tulleet minulle tutuiksi vain elokuvista, mutta se tuskin menoa haittaa! Pidän kovasti tästä parista, ja heistä on aina mukava lukea.

Ensimmäisestä raapaleesta välittyy minulle niin ihania matkailutunnelmia, että kaikki omat ulkomaanreissut muistuvat elävinä mieleen ja iskee oikein sellainen haikeus ja kaipuu jonnekin, nyt kun matkailu on koronatilanteen takia ollut niin pitkään jäissä. Pariisissa en ole koskaan käynyt, mutta tämän tekstin kauniista kuvauksista keväisine kirsikkapuineen ja tunnettuine nähtävyyksineen saa värikkään ja vivahteikkaan mielikuvan. Matkaoppaan selailu ja nähtävyyksien pallottelu kuulostaa ihanan tutulta, ja melkein tuntuu kuin olisin itsekin tuolla aukion kivipenkillä pohtimassa, mitä kaikkea sitä tekisikään ja missä järjestyksessä! Bucky-paran kuumuusongelmaan samaistun yllättäen myös, koska itsekin olen niin sanotusti estynyt esittelemään toista kättäni enkä siksi voi käyttää lyhyitä hihoja, vaikka se kuinka helpottaisi oloa.

Toinen raapale keikauttaakin kiintoisalla tavalla ensimmäisen raapaleen myötä rakentunutta vaikutelmaa huolettomasta viikonloppulomasta! Päänsärky, pahoinvointi, pimeyteen tuudittavat pillerit... Bucky-parka, toivottavasti vointi kohenee pian eikä koko loppuloma mene punkanpohjalla. Erityisen mielenkiintoista on Buckyn öinen hourailu sota-ajasta ja pariisilaisesta kirjastosta. Tulee sellainen kutina, että tässä saattaa olla kehkeytymässä mielenkiintoinen mysteeri. Seikkailugenrekin lupaa hyvää! Tällä tarinalla on myös varsin kutkuttava ja kiehtova nimi.

Kiitos tästä, tykkäsin ja odotan mielenkiinnolla jatkoa! :-* -Walle

justy

  • ***
  • Viestejä: 742
Vs: Marvel: Äärettömyyden resepti (K-11)
« Vastaus #2 : 28.05.2021 21:04:34 »
Kiitos ystävällisistä sanoistasi, Walle.

Tällä foorumilla ajan viettäminen herättää kyllä tehokkaasti kirjoitushaluja: paljon hienoja tekstejä ja muuta sisältöä, jotka auttavat saamaan ideoita.

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 6 234
Vs: Marvel: Äärettömyyden resepti (K-11)
« Vastaus #3 : 28.05.2021 23:03:52 »
Ai että, tästä tuli kyllä niin hyvä mieli ja matkakuume 8)

Olin ihan awww aina, kun nämä kaksi käyttäytyivät tässä pariskuntamaisesti, vaihtoivat hellyydenosoituksia ym. <3 Buckylle kaikki rakkaus (toki Natille myös!). Toisessa rapsussa tuli hienosti myös se kaksikon suhteen puoli esiin, että he ovat molemmat itsenäisiä toimijoita, vaikuttaa jotenkin jo näin pienen kurkistuksen perusteella ihanan tasapainoiselta suhteelta ^^

Itsellekään ei sarjikset ole pahemmin tuttuja, mutta joitain BuckyNat-sivuja olen tainnut nähdä, ja niistä kyllä tykkäsin ihan niin kuin tästäkin ^^

Toinen rapsu herätti kyllä paljon pohdintoja, mikä kirjasto on kyseessä, onko kyseessä vaan joku Buckyn hallusinaatiio, saadaanko flashbackeja sota-aikoihin... mitä ovat nämä Buckyn lääkkeet...(ah, miten nautin Buckyn kärsimyksistä kyllä, olen sillä lailla hirveä xD) ja pisti ehdottomasti odottamaan jatkoa 👀

~Violet kiittää <3

I am enough.
.

justy

  • ***
  • Viestejä: 742
Vs: Marvel: Äärettömyyden resepti (K-11)
« Vastaus #4 : 08.06.2021 10:34:42 »
Violetu, kiva että tykkäsit! Itse olen joskus nuorempana lukenut paljonkin Marvel-sarjakuvia, mutta täytyi kyllä verestää muistoja hankkimalla pari kokoelma-albumia ennen tämän aloittamista. Oli myös mukava kuulla tuo kommentti suhteen tasapainoisuudesta - se on asia johon yritän kiinnittää huomiota kun teen hahmoja tarinoihin (tai roolipeleihin).

Alla kolmas raapale tarinaan:

***

“Kirkko, James, ei kreivi! James? Oletko siellä?”

Natalia sulki puhelimen ja työnsi sen farkkujensa takataskuun. Hän katsoi taas ovean yläpuolelle kiinnitettyä messinkikylttiä, johon kaiverrettuun kolmioon oli kirjoitettu ranskaksi “Pyhän kolmion kirjasto”. Natalia koetti ovea. Lukossa.  Oven oikealla puolella oli rivi summereita, ja Natalia veti sormensa niiden ylitse, toivoen että joku rakennuksen laki- tai konsulttitoimistoista pitäisi väkeään lauantaina töissä.

“Oui? Comment puis-je vous aider?”

“Toimitus, pikakirje” Natalia vastasi ranskaksi.

Ovisummeri sirahti ja hän veti oven auki. Suuren ja valoisan aulan keskellä oli kuiva suihkulähde, jonka takaa alkoivat portaat ylös. Natalia käveli suihkulähteen luo. Sen altaassa seisoi kaksi ihmispatsasta, joista toinen piteli avoimen suunsa edessä pikaria, ja toinen katsoi ylös taivaalle kauhistuneena. Natalia kohotti katseensa.  Aulan valo pääsi sisään suuresta kattoikkunasta, jota koristavassa lasimaalauksessa vertavuotava enkeli putosi alas korkeuksista.

“Lavignen lankeemus, tehty noin vuonna 1760.”

Natalia hätkähti. Hän ei ollut huomannut keski-ikäistä miestä, joka seisoi toisen kerroksen tasanteella, portaiden yläpäässä. Tummahiuksinen mies oli pukeutunut vaaleanharmaaseen pellavapukuun.

“Huh, yllätitte minut”, Natalia sanoi.

“Pahoittelen rouva, se ei ollut tarkoitukseni. Voinko auttaa teitä?”

“Kenties voitte, hyvä herra”, Natalia sanoi. “Etsin Pyhän kolmion kirjastoa.”

“Olen etsimänne kirjaston hoitaja, mutta valitettavasti kirjasto on suljettu yleisöltä” mies sanoi ja astui portaisiin. “Voin kuitenkin vastata kysymyksiinne, jos haluatte, samalla kun saatan teidät ulos.”

“Kiitos”, Natalia sanoi. “Nimeni on Nadine Roman ja tulin etsimään tietoa isoisästäni, James Barnesista. Hän ilmeisesti vieraili kirjastossanne sota-aikaan?”

Mies pysähtyi, ja oli hetken hiljaa. “James Barnes, nimi kuulostaa tutulta. Ehkä voisimme käydä vilkaisemassa arkistoista. Saanko esittäytyä, olen kreivi Rákóczi. Paikalliset kutsuvat minua Saint Germainin kreiviksi.”


Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 9 169
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Marvel: Äärettömyyden resepti (K-11) 3/X
« Vastaus #5 : 11.06.2021 00:43:16 »
Oi, tunnelma sen kun tiivistyy, ihanaa!

Natille on jotenkin niin luontaista tällainen seikkailumielinen, tiedonjanoinen ja utelias rohkeus. On helppo kuvitella, että hän on kiinnostunut Buckyn keskellä yötä jakamista muistoista ja lähtee selvittelemään niitä omin päin. On nokkelaa keplotella itsensä sisään rakennukseen soittelemalla summanmutikassa ovisummereita ja teeskentelemällä pikakirjeen toimittajaa, ja samaten on kekseliästä kehittää keino kysyä suoraan Buckysta esittelemällä tämä isoisänään. Minusta on hauskaa lukea neuvokkaista hahmoista, joilla ei mene sormi suuhun, ja Nat jos kuka on sellainen. :)

Miksiköhän kirjasto on suljettu yleisöltä, ja millainen on Buckyn ja tämän kreivin välinen yhteys? Lukemisen lomassa herää paljon kutkuttavia kysymyksiä, jotka saavat ainakin minut odottamaan mielenkiinnolla jatkoa. Lisäksi olen jotenkin todella viehtynyt tämän tarinan ympäristöön, ja nautin siihen uppoutumisesta todella! Esimerkiksi kirjastorakennuksen aula on varmasti aika vaikuttava näky patsaineen, kattoikkunoineen ja lasimaalauksineen.

Kiitos iltalukemisesta, jään innolla odottelemaan tulevia käänteitä! :) -Walle

Karvis

  • Vieras
Vs: Marvel: Äärettömyyden resepti (K-11) 3/X
« Vastaus #6 : 21.06.2021 10:17:48 »
Tunnustan, että en tiedä tai muista sarjakuvista juuri mitään. Jossain vaiheessa muutama vuosi sitten luin aika paljon sarjakuvien juonesta, joten ihan tuntemattomia ne eivät siinä mielessä ole, mutta tämän juonesta mulla ei ole mitään käsitystä. Se mihin jäin koukkuun, oli alussa toi Natalian ja Jamesin yhdessäolo ja sen vaivattomuus. Se tuntui silleen viehättävällä tavalla luontaiselta ja jopa arkiromanttiselta ja se on musta kaikista parasta. Jos Nick Fury on antanut luvan lomailuun niin se viittaa, että nämä tyypit on Nickillä hommissa. Hmm... ja mikä on tämä kreivi, jonka ilmeisesti James on kohdannut menneisyydessään, mutta ei muista sitä tietoisesti. Unissa hän esiintyy, mutta hyvässä vai pahassa.

Alkoi joka tapauksessa hieman nyt jännittää Natalian puolesta, kun se on tuon kreivin luona, vaikken usko hetkeäkään, että Natalia olisi helposti uunotettavissa. Siitä huolimatta ihokarvat vähän nousi pystyyn. Juoni todellakin tiivistyy, mutta en tiedä enkä edes arvaa, mihin suuntaan tämä on menossa. Olisiko kreivi ehkä joku Hydran tyyppi?

Tuolla viitattiin Jamesin kärsivän päänsärystä ja pahoinvoinnista. Se varmaan liittyy jotenkin menneisyyteen. Haha, en voinut olla nauramatta kun Natalia esitti, että James Barnes oli hänen isoisänsä. Siitä varmaan tulee myöhemmin jotain sanomista näiden välillä, vaikka iän puolesta se voisi olla tottakin.

Nämä on todella kivaa luettavaa ja kemia hahmojen välillä tuntuu alusta asti toimivan tosi hyvin.