Auringonpilkkuja rantakalliolla {Luna/Ginny, S, mermaid!AU, tuplaraapale}

[kaaos]

Ikäraja: S
Paritus: Luna/Ginny
Pituus: tuplaraapale
Tyylilaji: mermaid!AU, fluff
TROPES -haaste

Auringonpilkkuja rantakalliolla

Simpukoita ja kalaverkkoa oli sotkeutunut hänen kullanvalkoisiin hiuksiinsa. Luna sormeili niistä takkuja ja meren yllätyksiä. Korallinpunainen pyrstö loiskahteli laiskasti kiven reunalta veteen.

Hän oli lumoavan kaunis, veden harvinainen aarre.

Suuret silmät katsoivat Ginnyyn ja sulivat valoon. ”Tuliko voitto?” hän kysyi ja nosti suomunsa aurinkoon.

Ginny heilautti kupariset hiuksensa olkiensa taakse, jotta saisi kasvonsa vapaiksi suudelmille. Merenmakuiset huulet kaartuivat hymyyn. ”Taisi tulla.”

”Oletpas ihana”, Ginny kuiskasi ja pussasi Lunan nenänpäätä.

He alkoivat kuivata merta Lunan suomuilta ja vähitellen maitomainen iho ja valonsäteiden väriset, hennot säärikarvat muotoutuivat pyrstön tilalle.

Luna sujautti alastoman vartalonsa pellavamekkoon ja astui pikkuhousuihin. Ginny etsi kaisloista punotusta rantakassista meripihkaiset korvakorut, siirsi Lunan suolaisia hiuksia sivuun ja pujotti koukut korvarei’istä läpi.

Kesän armottomuus oli nostattanut punaa Lunan vaaleille olka- sekä poskipäille, kun taas Ginnyn iholle aurinko oli pirskotellut tähtitaivaallisen paljon pisamia.

”Minä levitän”, Ginny sanoi avatessaan voidepurkin Lunan käsissä. Se tuoksui lapsuudelta. Molly tapasi levittää aurinkosalvaa kesakkoisten lastensa ihoille paahdepäivien päätteeksi, vaikkei kukaan heistä palanut helposti. Salvassa oli aloe veraa ja laventelia.

Luna oli kantanut mukanaan purkillista Mollyn salvaa siitä asti, kun hän oli uinut Kotikoloa lähimpään rantaan, kävellyt maissipeltojen ja metsien lävitse ja pyytänyt Ginnyä tyttöystäväkseen, pihan omenapuussa istuen.

”Oi Ginevra…” He painoivat otsansa toisiaan vasten. ”Sytytät sydämeni palamaan.”

[Salem]

Olipa hieno! Luin tämän jo aiemmin, ja tuli kyllä positiivisesti kesäinen olotila, kun ulkona raivoaa lumimyrsky. Tässä oli monia pieniä kauniita yksityiskohtia, ja koko teksti oli tunnelmaltaan kesäisen lämmin. Kiitos tästä lukukokemuksesta ♥

”Oi Ginevra…” He painoivat otsansa toisiaan vasten. ”Sytytät sydämeni palamaan.”

Tämä lopetus oli suosikkini. Ginnyn oikea nimi on kyllä niin ihana, että sitä mielellään näkisi enemmänkin.

Ginnyn iholle aurinko oli pirskotellut tähtitaivaallisen paljon pisamia.

Tämäkin kohta oli tosi hieno!

[kaaos]

Salem, kiitos suloisesta kommentista <3 kohti kesää kaipailen selvästi itsekin...

[Vendela]

Tämähän oli nopeaa toimintaa Tropes-haasteeseen Onneksi olkoon!

Ja kylläpä vaan oli ihana ja suloinen tämä merenneitoAU Ihana ajatus, että näistä juuri Luna on se vedessä elävä, sopii hänelle hienosti. Ginny tyttöystävänä on ehkä parasta ja näiden oleminen tuntui olevan harmonista.

Ginnyn iholle aurinko oli pirskotellut tähtitaivaallisen paljon pisamia

Vaikka sama kohta minkä Salem lainasi niin itsekin pakko, sillä tämä mielikuva yhdistettynä kenen vain Weasleyn kauniiseen ihoon on todella hieno!

Kaunista tekstiä ja kivaa oli, ettei selitelty liikaa vaan jätettiin myös lukijan omille tulkinnoille tilaa. Tykkäsin! Kiitos

Vendela

[Angelina]

Mun oli pakko tulla TROPESin kautta tää lukemaan, koska mermaid!AU on yks mun lemppareita :3 Tää oli mustakin tosi söpö ja tykkäsin hirveesti tästä fiiliksestä ja tunnelmasta! Komppaan Vendelaa siinä, että mun mielestä tässä ei selitetty liikaa, mutta kuitenkin tätä oli helppo lukea ja ymmärtää. Tässä jotenkin kaikki oli niin rauhallista ja seesteistä, tuokin että ensin Luna on merenneito mutta saakin yhtäkkiä jalat - se oli jotenkin niin sujuvasti kerrottu, ettei sitä jäänyt edes ihmettelemään! Olit muutenkin saanut hienosti yksityiskohtia ja erilaisia elementtejä näinkin lyhyeen tekstiin, tykkäsin :3

[hiddenben]

Olipa tämä hauska ja yllättävä lukukokemus! Tämä on niin jännittävä sekoitus canonia ja jotain aivan muuta, että ihan hämmentää. AU!versioksi siis todella onnistunut! Tykkäsin kovasti siitä, miten tässä selvisi lukijalle hiljalleen yhä enemmän siitä, kuka kahdesta on merenneito ja miten merenneitous toimii. Tuli heti mieleen lapsuuden muistot H20-tv-sarjasta, se oli kyllä hieno Tässä kuitenkin on teinitunnelman sijaan ihanan utuinen ja (kuten muutkin ovat kommentoineet) kesäinen tunnelma. Luna ja Ginny ovat jotenkin täysin oikeat hahmot tähän AU-versioon (vaikka hmm, Drarry-mermaid!AU voisi myös olla hämmentävän cool!) ja tekstin aloituslause on niin lunamainen, että hymyilyttää!

Voisin lainata koko tekstin kyllä, koska tässä oli niin paljon söpöä ja rakastavaa dialogia ja yksityiskohtia ja on ihanaa, miten Ginny Lunaa sanoillaan ja teoillaan hellittelee. Rakastin myös mielikuvaa siitä, että Luna on uiskennellut jonnekin Saukkonummen läheisyyteen ja kävellyt Kotikolon ovelle tapaamaan Ginnyä, ihan tuosta vain Yksityiskohta Mollyn antamasta salvasta oli myös ihana, sillä se kertoo siitä, että Luna on päässyt osaksi Weasleyn perhettä. Tuplaraapaleen päättävä lause oli aivan loistava sekin, kuten koko muukin teksti, ja nyt olen vain yhtä hymyä ♥ Kiitos kovasti tästä!

[kaaos]

Vendela: : D kiitos! Inspis iski ja siihen reagoin! Mä mietin muutaman minuutin mikä paritus, mutta merenneito-luna syöksyi luokseni. Ginny on best! (Mutta ei Harryn parina..,,,.)  :—-) kiitos kommentista <3

Angelina: hihii hauskaa että tulit kurkkimaan tätä! Jee kiitos palautteesta! Kiva kuulla että pidit! :3

Hiddenben: kiva kuulla että onnistunut AU! Jollain tapaahan kaikki fikit on AU, mutta tällänen trope heittää kyllä ihan eri leveleille hahah. Siis mä mietin tosiaan paritusta jonkun aikaa, minuutteja jopa. Drarry tietty mun otp:nä tuli ekana mieleen.. ja lauseen verran taisin kirjoittaa mermaid!scorbusta, mut arvaapa miten tylsä syy oli vaihtaa tyttöihin!? Merenneito. Mutta kas kummaa tämä sukupuolittava termi ei tainnut päätyä käyttöön tässä kuitenkaan... jäin silti miettii mikä se ois sitten kundeille? Merenpoika :’) kiitos kommentista!

[Thelina]

Tähän rapsuun mahtui niin paljon ihania juttuja ♥ Jotenkin tämä paritus on ihan täydellinen mermaid!AU:lle, vaikkei tällainen vaihtoehto aikaisemmin olisi tullut mieleenkään. Heti alussa hymyilytti Lunan hiukset, miten hän sormeili niistä takkuja ja meren yllätyksiä. Yllätyksiä, miten hauska sana tuohon kohtaan! Myös Lunan palanut ja Ginnyn pisamainen iho ja se, miten Luna pukeutuu mekkoon ja astuu pikkuhousuihin ja miten Ginny pujottaa hänelle korvikset, olivat hurmaavia yksityiskohtia. Aurinko, meri ja aurinkovoide toivat palasen lämpöä talvipäivään, joten siinäkin mielessä tämä oli aivan ihana lukukokemus! Kiitos tästä

[Kaarne]

Onneksi tarjosit tätä kommenttikampanjassa luettavaksi, koska muutoin olisi varmaan tämä ihana herkkupala mennyt ohi, kun nykyään eksyn Potter-osastoille etsiskelemään luettavaa aniharvoin. Joten kiitos!

Ginny/Luna on minusta parituksena aika suloinen, ja tässä siitä olikin saatu paljon irti. Ajatus Lunasta merenneitona on ihastuttava ja jotenkin tosi sopiva, ja osaan hyvin kuvitella, että Ginny olisi tarpeeksi ennakkoluuloton ja rohkea suostuakseen merenneidon tyttöystäväksi. Lisäksi minusta oli tosi kaunis ajatus, että meriveden kuivaamalla saataisiin jalat esiin. Se tuo silleen, hmm, pehmeällä tavalla esiin merenneitojen ja meren yhteyden, mutta on kuitenkin paljon lempeämmän vapaata kuin vastaava meno merenneitotarinoissa usein. (Se on musta kyllä yleisestikin ihanaa, että sun romanssiteksteissä on usein juuri tällaista pehmeyttä ja lempeyttä - jopa silloin, kun niissä käsiteltäisiin kipeitäkin teemoja. Oon kyllä ehkä sanonut tän jo pari kertaa, mutta sanonpa uudestaan. )

Mollyn salva oli myös ihana yksityiskohta! Tietenkin Molly välittää Ginnyn tyttöystävästä ja haluaa suojella häntä polttavalta auringolta, ja tietenkin Molly on valmis hyväksymään hänet jo ensivierailusta lähtien. Ihanaa, että Ginnyn perhe (tai osa siitä) oli tässä mukana tuollaisella suloisella tavalla.

Kuvailu oli myös taas herkkua! Ginnyn ja Lunan kontrasti ihon vaaleudessa ja Ginnyn pisamissa, juurikin tuo pyrstön kuivaaminen, kaislikosta poimitut meripihkakorvakorut, meren yllätysten sormeileminen takkuisista hiuksista. (Ah, erityisesti tuo "meren yllätykset", niin ihana ilmaus!) Tässäkin tekstissä oli taas ihana tunnelma ja lukiessa kaiken näki elävästä edessään. Tuli kesäinen ja lämmin fiilis, mutta sellaisella kauniin ja kirkkaan tuulisen päivän tavalla. Äh, onpa hankala selittää, mutta kuitenkin!

Ihana teksti, kiitos tästä! ❤️

[kaaos]

Annat kyllä aina vaan ihanaa palautetta! Kiitos siitä <3 ihanaa kuulla, että pidit tästä :—) mustakin ginny ja luna on aivan liikkis pari! Ja hyvä huomio, todellakin ginnyssä on rohkeutta alkaa olee merenneidon kaa

Kauniita ja kirkkaan tuulisia kesäpäiviä odotellessa! Kävin tänään pienokaiseni kanssa rannalla, mutta siellä ei ollut yhtään kesäistä eikä kirkasta x)))

Kaaos

[flawless]

Oih, onpas erikoinen idea tässä, en muista törmänneeni merenneito-aauuhun tässä fandomissa! Mutta jos joku olisi merenneito, niin Luna tietysti, hänelle se jotenkin vaan sopi. Hän oli tässä aivan taianomaisen kauniisti kuvailtu, aina kullanvalkoisista hiuksista maitomaiseen ihoon ja korallinpunaiseen pystöön asti. Muutenkin kuvailu oli tässä äärettömän kaunista ja vivahteikasta, erityisesti ihastuin siihen miten kuvailit molempien hahmojen ulkonäköä. Tähtitaivaallisen paljon pisamia oli tosi nätisti sanottu ja meren yllätysten sormeileminen takuista oli tosi söpö ajatus. Musta oli myös tosi nättiä kuinka kuvailit Lunan muutosta, kuinka pyrstöstä muuttui jalat, kun merivesi kuivattiin pois ja kuinka siinä kuvailtiin ihoa säärikarvoja myöten niin nätisti ja tunnelmallisesti, että se tuntui vaan jotenkin aivan taianomaisen kauniilta.

Muutenkin tunnelma oli sellainen, taianomaisen kaunis siis. Kaikki sanavalinnat ja yksityiskohdat, ihan kaikki punoutui tosi nätisti yhteen ja loi sitä samaa kuvaa. Mikään ei rikkonut harmoniaa. Tunnelma oli kaunis ja satumainen ja tainomainen ja nätti ja herkkä ja ah, ihan vaan kertakaikkisen upea. Yllätyin taas, kuinka paljon asiaa voikaan (tupla)raapaleeseen mahduttaa ja kuinka tunnelmallisen ja eheän kokonaisuuden voi saada aikaan. Tämä oli ihan mahdottoman suloinen ja kiva, ihan alusta loppuun asti. Täynnä kaunista kieltä ja kivoja yksityiskohtia. Yksityiskohdista ehkä lempparini oli Mollyn salva, se oli hyvä keksintö ja sopi tähän oivallisesti, aloe veran viilennys ja laventelin tuoksu tekevät voiteesta varmasti sen verran ihanan tuntuisen, ettei ihmekään että levittivät sitä mielellään!

Valloittavan suloinen ja kauniin tunnelmallinen rapsu, kiitos tästä! <3

[Grenade]

Hei ja onnittelut Kommenttiarpajaisten voitosta! ^^ Nappasin tämän ihan, koska en ole piiiitkään aikaan lukenut mitään merenneitotekstiä ja tämä houkutteli, koska merenneidoissa on jotain taianomaista ja tavallaan myös tavoittamatonta. Se myös sopi Potterin maailmaan hyvin, sillä jos siellä on olemassa kentaureja ja ihmissusia, miksei myös merenneitoja. Ja Luna sopi niin hyvin merenneidoksi!

Tekstissä vallitsi ihastuttavan rauhallinen tunnelma. Tuli fiilis, että itsekin oli jossain rannalla, kimaltelevan veden äärellä ja porottavan auringon alla. Kuvailusi on kivan värikästä ja tykkäsin varsinkin tähtitaivaallisesta pisamia, koska se kertoi niin niiden määrän, mutta myös sen, että ne ovat ripoteltu sinne miten sattuu, jokainen pisama loistaa omalla tavallaan.

”Oletpas ihana”, Ginny kuiskasi ja pussasi Lunan nenänpäätä.

Awww, tää oli ihanan söpö kohta!

Tyylilajiksi luvattiin fluffia ja sitä tämä totisesti olikin, ihanaa hattaraa ja kaksi kivaa ja rakastunutta, ihan selvästi toisistaan hullaantunutta. Aww, Ginny levittämässä aurinkorasvaa ja Luna istumassa omenapuussa. Koko teksti oli täynnä valloittavia yksityiskohtia, jotka sopivat näille kahdelle hyvin. Kiitos tästä kivasta iltapalasta! ^^

[Violetu]

Voi ei, miten söpö tämä oli 😍
Kaikki nuo mielikuvat, joita tämä sai näkemään, saattoi melkein maistaa suolan ja haistaa aurinkorasvan. Lunan pyrstön muuttuminen sääriksi oli myös jotenkin tosi kaunista, ja materiaalit (pellavamekko, meripihkakorvikset) jotenkin vaan korostivat sitä, miten "luonnonlapsi" Luna merenneitona on, ja miten Ginny tajuaa sen.

Fontti hiukan mietitytti ensin, mutta tavallaan näen, miten se luo sirouden ja tietynlaisen herkkyyden vaikutelmaa. Loppuun kaipasin paria entterinlyöntiä antamaan tekstille lisää tilaa ja ilmavuutta, mutta toki vain minun esteettinen mieltymykseni

Pidin tästä kovasti, Luna/Ginny on aina <3 Luna merenneitona toimi myös ihan loistavasti!

~Violet kiittää

[Fiorella]

Olipa hellyttävä tarina! Niin söpö, kevyt ja romanttisen tunnelmainen. Tykkäsin siitä, ettei tässä ollut mitään konfliktia, vaan kaikki sujui niin luonnolliseen ja onnelliseen tapaan kuin vain sadussa saattaa.

Luna merenneitona oli luonnollisen tuntuinen oivallus sekin - ja oli herttaista, miten hellästi Ginny tätä ihanuutta hoivasi, auttoi ja ihaili. Kun ajattelee, miten canon-Luna joutui olemaan se väritön ja huomaamaton tyyppi siinä sivussa, tuntui kivalta, että nyt hän oli sellaisessa roolissa, jossa sai olla ihasteltu aarre, jotain harvinaista ja kaunista.

Aurinkorasva ja auringon vaikutusten huomioiminen erilaisille ihotyypeille otti tässä lyhyessä ficissä melko suuren roolin ja se oli minusta tosi suloinen yksityiskohta.

”Oletpas ihana”, Ginny kuiskasi ja pussasi Lunan nenänpäätä.

Joskus tässä on kaikki. <3

[kaaos]

flawless: mermaid-trope löikin ensin vähän mut ällikällä, en rehellisesti sanottuna ollut koskaan siihen törmännyt. Mutta aivan tosi lyhyen ajan trooppia makusteltuani merenneito-Luna löysi luokseni ja ihastutti niin tyystin, että ilmeisen sitä ihaileva teksti siitä syntyikin! Taianomainen on upee kehu, kiitos niin paljon sun muistakin ihanista ihanista sanoista! <333

Grenade: tosiaan mulle itselle tää merenneitoteema on melkolailla täysin vieras, oispa kyl ihanaa lukea jotain merenneitojuttuja lisää!! Fluffi on joskus vaan just sitä mitä tarvitsee :3

Violetu: hei! Ensinäkin kiitos huomioista koskien fonttia ja enttereitä! Käyn ehdottomasti näpsyttelemässä pari riviä lisää, nyt kun mainitsit tajusin että se on ehdottomasti sen tarpeessa! Ja kiitos muutenkin mukavasta kommentista <3 merenneito-luna sai kyllä pikkuruisen paikan mun sydämessä myös :3

Fiorella: oh vertaus satuun oli ihana, kiitos! Ja jep, etenkin näin pieneen ja lyhkäiseen mittaan ei mun mielestä tarvitse totisesti konflikteja välttämättä. Tai ehkäpä Lunan hieman palaneet olkapäät olikin se konflikti x)) oijoi! Ei vaan, kiitos sullekin tämän lukemisesta ja palautteen jättämisestä <3

[Vanilje]

Tää on ollut jo jonkun aikaa mun lukulistalla ja vihdoin sain aikaiseksi lukea ja kommentoida. Onneksi niin, koska tämä oli aivan ihana! ♥ Rakastan kaikkea mereen ja merenneitoihin liittyvää, joten tämä oli siitäkin syystä erityisen herkullinen luettava! Luna on kyllä aivan täydellinen merenneidoksi, samoin Ginny/Luna merenneito!AU-tropeen erittäin hyvin sopiva paritus.

Tuplaraapaleen mitta sopi tähän tosi hyvin ja tässä oli tietynlaista runomaisuutta. Käyttämäsi kieli on kaunista ja tykkäsin siitä, miten tässä tavallaan sanottiin vähän mutta samalla niin älyttömän paljon. Tarkoitan tällä siis, että käytit paljon kekseliäitä kuvauksia, jotka puhui paljon puolestaan. Tätä oli miellyttävää lukea ja lukiessa oli jotenkin sellainen olo, että ihan innolla odotti mitä seuraavat lauseet tästä parista kertoo. Lainaan tähän pari omista lempikohdistani:

Luna sormeili niistä takkuja ja meren yllätyksiä.

Ginnyn iholle aurinko oli pirskotellut tähtitaivaallisen paljon pisamia.

"Meren yllätyksiä" oli ihana, siihen tiivistyi meren tietty mystisyys ja samalla myös Lunan luonne: hänelle pienetkin asiat ovat uusi seikkailu. Toinen lainaus puolestaan loi kauniin mielikuvan Ginnyn kesäisestä olemuksesta. Ihastuin tässä myös erityisesi siihen, miten rakastavasti Ginny ja Luna kohtelevat toisiaan, pienillä sanoilla ja teoilla. Lisäksi oli jotenkin tosi lunamaista uida Kotikoloa lähimpään rantaan, taivaltaa Ginnyn luo ja kysyä tätä tyttöystäväksi omenapuussa istuen. Kivoja yksityiskohtia olivat myös pellavamekko, kaisloista punottu kori, meripihkaiset korvakorut, Mollyn aurinkosalva. Tuntuu, että tässä oli tosi paljon kaikkea ihanaa ja niin paljon sanottavaa ettei meinaa edes kaikkea enää muistaa! Kaiken kaikkiaan sulin tälle, täydellinen luettava tällaiseen lämpimään kesäpäivään (itsekin rupesi tekemään mieli rannalle!). Kiitos siis tämän kirjoittamisesta! ♥

[idairara]

Olipas ihana tunnelmapätkä, niin kesäinen ja söpö! Tässä oli paljon lempiasioitani (femme, merenneito!AU, yksi lempiparituksistani Potterfandomissa) punottu yhteen niin hienosti, että. Pahoittelen kommenttini epärakentavuutta, mutta en keksi mitä muutakaan sanoa. Kiitos tästä!

[Tippi]

Voi miten ihana teksti! ♥ Luna/Ginny on ehdottomasti yksi lemppariparituksistani HP-maailmassa, ja ensisijaisesti sen takia päädyinkin tämän lukemaan. Merenneito!Luna on myös aivan ihana ajatus, ja samalla sait hänet hyvin pysymään omana itsenään.

Pidin siitä, miten tämän kieli oli niin värikästä ja paljonpuhuvaa, menemättä kuitenkaan liian korukieliseksi. Nautin myös tämän kiireettömyydestä, tuli itsellekin aika seesteinen olo. Ihana pikku nautiskelupala siis! ♥ Ja kuten Angelina sanoi, minustakin Lunan pyrstön muuttuminen jaloiksi oli kirjoitettu ihanan sulavasti ja sujuvasti. Upeaa kerrontaa!

Sitten lempparikohtia:

Hän oli lumoavan kaunis, veden harvinainen aarre.

Tämä oli ihana, teki mieli jäädä makustelemaan.

Kesän armottomuus oli nostattanut punaa Lunan vaaleille olka- sekä poskipäille, kun taas Ginnyn iholle aurinko oli pirskotellut tähtitaivaallisen paljon pisamia.

Ihan käsittämättömän kauniisti ilmaistu. ♥

[kaaos]

Wäääää mitä palautteita!

Vanilje: kiitos kertakaikkiaan ihanasta kommentista, niin hyvä mieli tuli ;___;! Minusta on hullua että sait edes noin monta asiaa nostettua esiin tästä, kun tämä oli vain tämmöinen lyhykäisyys,!

idairara: eipä sitä muuta tarvitsekaan sanoa, kiitos että jätit kommentin 💕

Hopeakettu: mustakin tää paritus on niin täykky! Kiva kuulla että merenneitoudestaan huolimatta Luna pysyi tunnistettavana. Kiireettömyyden tunteen aikaansaaminen tuottaa mulle iloa! Kiitos <'3 käsittämättömän söpö komsu!


Pakko vielä yhteisesti kaikille niin niin kaunista palautetta antaneille ihmetellen paljastaa, että kirjoitin tämän tekstin tajunnanvirtana ihan hetkessä. Siitä syystä on vähän hassua miten ilahduttavan paljon palautetta oon tästä saanut, ja millaista! 🙈 Silti! Ihanaa, että merenneito!Luna ja sitä rakastava huispausstara!Ginny kelpaavat niin hyvin!

[Waulish]

Tervehdys Ihailijakaarti-haasteesta, jossa valitsin seuraavaksi ihailuni kohteeksi sinut! Kuten varmaan tiedätkin jo, olen tykännyt kovasti kaikesta sinulta lukemastani, joten halusin haastaa itseni tonkimaan ja tutkimaan listaustasi oikein ajan kanssa ja kunnolla. Tämä teksti valikoitui ensimmäiseksi tutustumiskohteekseni ihanan parituksen ja tietysti mermaid!AU:n takia - koska siis apua mikä trooppi, aivan fantastinen ja jotenkin niin täydellisesti Potter-maailmaan sopiva! Ja etenkin Lunaan sopiva. Komppaan siis monia aiempia kommentoijia siinä, että Luna jos kuka on merenneito, omalla ainutlaatuisella tavallaan kaunis ja herkkä ja erilainen. ♥

Tämä teksti on kuvailtu kauttaaltaan niin kauniisti ja omaperäisesti, että tapahtumat on helppo kuvitella mielessä ja rakastava, rajoja rikkova tunnelma on vahvasti aistittavissa. Nautin siitä, miten Lunan merenneitoutta ei vain tyydytä toteamaan, vaan sitä ihan todella käsitellään, vedestä nousemista ja ihmismuotoon muuttumista myöten. Esimerkiksi valonsäteiden väriset, hennot säärikarvat ovat aivan ihastuttava, mieleenpainuva yksityiskohta, ja se kertoo kenties myös siitä, miten tarkasti Ginny havainnoi Lunan olemusta. On ihanaa, miten vahvasti Ginny on tässä muutenkin läsnä. Vaikka Lunalla varmasti on myös oma vedenalainen elämänpiirinsä, se ei lainkaan vähennä Ginnyn merkitystä. Jotenkin mieleni palaa uudestaan ja uudestaan siihen, miten Ginny pujottaa korvakorut Lunan korviin - tavallaan niin intiimi ja välittävä, rakastava ele. Hahmojen välinen side tuntuu todella vahvalta ja kestävältä siitä huolimatta, että he elävät väistämättä elämiään osin erillään toisistaan. Pidän siitä, miten tässä tekstissä ei oikeastaan ole havaittavissa sellaista haikeutta, jota tähän trooppiin voisi ajatella usein sisältyvän, vaan molemmat tuntuvat elävän hetkessä ja olevan onnellisia. Varmaan tällainen järjestely aiheuttaa myös omanlaisiaan haasteita, mutta tärkeintä on, että ne ollaan valmiita selvittämään yhdessä ja yhteistyössä.

Paljon kaikkea ihanaa mahtuu kyllä tuplaraapaleeseen, voi että! Paitsi sykähdyttävää, eläväistä, kiireetöntä kuvailua, myös juuri sopivasti nykyhetken lomassa kulkevaa taustatarinan avaamista. Tässä kerrotaan juuri sopivasti, niin että lukijan on helppo saada kiinni tilanteesta ja siihen johtaneesta tapahtumakulusta. Tämä kohta onkin eleettömässä, yksinkertaisessa paljonpuhuvuudessaan yksi suosikeistani:

Luna oli kantanut mukanaan purkillista Mollyn salvaa siitä asti, kun hän oli uinut Kotikoloa lähimpään rantaan, kävellyt maissipeltojen ja metsien lävitse ja pyytänyt Ginnyä tyttöystäväkseen, pihan omenapuussa istuen.

Yksi virke voi todella välittää kokonaisen tarinan ja paljon, paljon tunnetta. ♥

Lämpimät kiitokset tästä mielettömän kauniista ja herkästä tarinasta, ihastuin tähän toden teolla! -Walle