Soidintanssi (S • femme, draama, UST)

[Felia]

Soidintanssi

(S • Nainen/Jumalatar • draama, femme, UST • 430 sanaa)

A/N: Sain taas avattua sanallista arkkuani, ja tällainen pieni teksti syntyi. Inspiraationa tähän toimi Enrique Iglesiaksen Bailando (Spanish version) -biisi. Pitkästä aikaa myös kokeilin onneani femmen saralla. Kokeilin tässä vähän erilaista lähestymistapaa, ja koska en halunnut kirjoittaa minä-kertojamuodossa niin päätin sitten jättää hahmot nimettömiksi. Toivon mukaan se toimii. Tätä oli hauska kirjoittaa, vaikka ei tämä parhaimpiin teksteihini kuulu. Tsekkasin tämän virheiden varalta, mutta joukkoon on saattanut jäädä vielä jokunen. Kommentit, niin risut kuin ruusutkin, on tervetulleita.

Tämä osallistuu Spotify Wrapped -haasteeseen.




Musiikki pauhaa kellarin kaltaisessa tilassa kovalla ja valojen välke värittää tanssilattialla keinuvia ihmisiä. Naisen katse on jumalattaressa, joka tanssii tummanpunaisessa mekossa lähellä DJ:tä. Mekon paljetit kimmeltävät tähtien lailla baarin valomeressä. Jumalattaren pitkät, tummat hiukset kehystävät kauniita kasvoja ja nainen voisi vaikka vannoa, ettei tällä juurikaan ole meikkiä.

Naisen katse seuraa jumalattaren vartaloa, joka myötäilee musiikin rytmiä ammattilaisen tavoin. Liikkeet tuovat esille jumalattaren kurvit ja naisen sisimmässä lämpenee. Hän puree huultaan ja nostaa taas katseensa jumalattaren kasvoihin. Kun hän kohtaa jumalattaren tummat silmät, kaikki tuntuu pysähtyvän. Musiikin pauhu hiljenee epämääräiseksi tausta kohinaksi ja valojen välke heijastuu jumalattaren silmistä.

Katseessa on jotain vangitsevaa, se tihkuu vaaraa ja lempeää leikkiä. Naisen huulilta pakenee ihastunut henkäys ja hän tuntee lämmön vyöryvän sisimpään hyökyaallon lailla. Jumalattaren huulille nousee pieni hymynkare, silmien tuike muuttuu viekoittelevaksi samalla kun tämä keinuttaa vartaloaan hitaasti.

Nainen ei voi muuta kuin tuijottaa tuota upeaa ilmestystä.

Jokainen sekunti tuntuu minuutilta, musiikki kohisee korvissa, muut ihmiset ovat enää vain sumua. Jumalatar ojentaa kättään kohti naista, viittoo häntä tulemaan luokseen. Se sytyttää halun liekin, sydän hyppää ylös, ilmassa alkaa tuntua sähkön vire. Katsekontakti on vahva, pienen ikuisuuden jälkeen naisen jalat toimivat automaattisesti ja pian hän seisoo jumalattaren edessä.

Jumalattaren hymy hohkaa tyytyväisyyttä, tummissa silmissä vilahtaa lempeys, kunnes kissamainen viekkaus valtaa katseen. Käsi asettuu naisen lantiolle, vetää hänet kiinni jumalattareen ja pienet kipinät alkavat säristä heidän välillään. Jumalatar nojautuu kuiskaamaan naisen korvaan pehmeällä äänellä ja se saa kylmät väreet juoksemaan naisen selkäpiitä pitkin. Sitä suorempaa kutsua tanssiin ei voisi saada ja kun toinenkin käsi laskeutuu naisen lanteille, hänen kehonsa alkaa liikkua hitaasti rytmissä vastaten jumalattaren kutsuun.

Heidän vartalonsa löytävät nopeasti yhteisen sävelen, liikkeet täydentävät toisiaan kuin soidintanssissa ja kipinät sinkoilevat ympäriinsä jokaisen liikkeen myötä. Lämpötila kohoaa korkeuksiin, hikikarpalot ilmestyvät iholle, kädet vaeltavat kurveilla kuin ne olisivat ennestään tuttuja. Hetkessä on viehkeää taikaa ja nainen toivoo, ettei se koskaan loppuisi.

Kun musiikki alkaa hiljentyä, jumalatar asettaa toisen kätensä naisen poskelle ja toisen käden ote naisen lanteilla vahvistuu. Viimeisten sävelten kadotessa ihmisten taputuksiin, jumalatar vetää naisen aivan lähelle itseään – niin lähelle, että heidän huulensa ovat vain millien päässä toisistaan. Tanssi on ohi ja heidän kiihtyneet hengityksensä sekoittuvat toisiinsa.

Hento vadelman ja ruusun tuoksu täyttää naisen hajuhermot ja se tuntuu oudon kotoisalta. Ehkä se on jokin alkoholin ja tanssin luoman euforian temppu, ehkä kaikki onkin vain kuvitelmaa tai unta. Jumalatar on aivan liian hyvä ollakseen totta. Ajatus kuitenkin häviää välittömästi, kun jumalatar taas nojautuu kuiskaamaan hänen korvaansa.

Sanat eivät jätä mitään arvailujen varaan. Heidän soidintanssinssa on ollut totta ja vaikuttaa siltä, että sille tulisi seuraamaan jatkoa.

Kutkuttava polte vatsan pohjassa nainen hymyilee jumalattarelle, kun heidän katseensa taas kohtaavat.

[hiddenben]

Olipa tämä mielenkiintoinen teksti! Avasin tämän ensisijaisesti otsikon houkuttelemana, mutta myös paritus herätti heti uteliaisuutta ja tässä olikin hauskaa leikittelyä tuntemattomien hahmojen ja dialogi-vapaan tekstin kanssa! Mielestäni onnistut tavoittamaan tässä tuon intensiivisen, intiimin tunnelman ja erityisesti naisen tuntema ihastuksen sekainen hämmennys tulee onnistuneesti esiin. Pidän siitä, että tässä on sellaista taianomaisuutta, mikä todella saa lukijankin miettimään, voiko kaikki olla totta, kuten nainenkin lopussa epäilee Tästä tekstistä ja Jumalattaresta tuli muuten mieleen Neil Gaimanin American Gods ja tv-sarjasta mieleen jäänyt Bilquis!

Vaikka tässä ei selviä hahmoista lukijalle oikein minkäänlaista taustatarinaa, sitä on silti hauska arvailla. Se, että nainen on valmis heittäytymään Jumalattaren vietäväksi kertoo jo, että hänellä ei ole mitään rakkausrintamalla, mikä pitelisi häntä paikoillaan. Jumalatar puolestaan on, no, jumalatar eikä häntäkään pidättele mikään - toisin sanoen aika ja paikka ovat näille kahdelle täydelliset. Pidän siitä, kuinka kaikki tuntuu pysähtyvän ja musiikki jää etäiseksi pauhuksi taustalle, kun heidän katseensa kohtaavat. Siinä on jotain todella vahvaa ja taianomaista ja tuo myös mukanaan tunnetta siitä, että tässä on jotain enemmän kuin tavallisen maailman menoa!

Tarina lunastaa myös nimensä hyvin ja se antaa jotenkin hauskan tulkinnan tälle tekstille. Usein ensivaikutelma ja ensimmäiset tuttavuuden hetket ovat pientä kokeilua ja haparointia, mutta tässä nämä kaksi tuntuvat valitsevan toisensa sillä hetkellä, kun heidän katseensa kohtaavat. Siitä tulee jännittävä, latautunut tunnelma, joka välittyy rivien välistä lukijallekin Tätä oli kivaa ja mielenkiintoista lukea, kiitos tästä!

[Waulish]

Tervehdys Kommenttikampanjasta! Tämä tarina kiinnitti huomioni uusimpien tekstiesi joukosta yksinkertaisen mutta kiinnostavan nimen, nimettömän femme-parituksen ja USTin ansiosta. Onneksi kiinnitti, koska tämä osoittautuikin tosi jännittäväksi ja kutkuttavaksi luettavaksi!

Kellaribaarin hämyisä, intensiivinen tunnelma välittyy tästä tekstistä upeasti heti alusta lähtien, mikä johtunee ansiokkaasta kuvailusta. Jotenkin kellari ympäristönä tuntuu myös automaattisesti sellaiselta, että se on ikään kuin oma maailmansa, jossa ei ole merkitystä esimerkiksi vuorokaudenajoilla tai ulkopuolisella maanpäällisellä ympäristöllä. Lukiessa tuntuu siltä, että hetki pysähtyy ja merkitystä on vain tällä kohtaamisella, joka herättää intensiivisiä tunteita ja reaktioita. Hetken lumous ja huuma välittyy hienosti ja käsinkosketeltavasti.

Joskus käy todella näin, että huomio kiinnittyy johonkin ihmiseen eikä siitä ihmisestä meinaa saada silmiä irti. Se voi olla varmaan monenkin asian summa, mutta minusta tuntuu, että usein siinä on taustalla jonkinlaista selittämätöntä vetovoimaa, jota ei välttämättä pysty järkeilemään. Tässäkin kun naisen ja jumalattaren katseet kohtaavat, vetovoima ja sähkö on ilmeistä ja sen voi aistia. Pidän hurjasti myös siitä, miten kappaleen loppuessa ja musiikin tauotessa lumous melkein särkyy ja järki alkaa saada otetta. Vetovoimaa ei kuitenkaan voi aina järjellä selittää, ja niinpä se palaa kutkuttavasti heti, kun jumalatar kuiskaa naisen korvaan. Kuiskaus tuntuu tarjoavan toiveen ja varovaisen lupauksen siitä, ettei kaikki olekaan vielä ohi, ja niinpä tämä tarina loppuu ihanan kutkuttavasti.

Katseessa on jotain vangitsevaa, se tihkuu vaaraa ja lempeää leikkiä.

Tämä kohta viehättää minua erityisesti. Vaara ja lempeä leikki muodostavat kiehtovan yhdistelmän, kutkuttavan tunteen siitä ettei voi aivan tietää, mitä on tekemässä ja tapahtumassa. Näin lukijan näkökulmasta kiehtovaa on sekin, että jumalattaren voi tulkita paitsi jumalaisen ja lumoavan kauniiksi ja vangitsevaksi ilmestykseksi, myös jonkinlaiseksi konkreettisemmaksi jumalhahmoksi, jolloin soidintanssikin saa omanlaisensa merkityksen. Ikään kuin viettelyksen jumalatar, hmm!

Yhden pikkuruisen typon bongasin, jos haluat käydä nappaamassa: taustakohinaksi tulee yhteen.

Kiitos tästä iltapalasta, joka herätti paljon ajatuksia. Hieno vastaus Spotify Wrapped -haasteeseen! Erityisen kivaa tässä on haasteen näkökulmasta minusta se, että tässä musiikilla ja tanssilla on konkreettisesti tärkeä merkitys. -Walle

[Vuorna]

Aamua ja onnea Kommenttiarpajaisten voitosta!

Tämän tekstin nimi ihastutti mua suuresti jo muutama viikko sitten tämän ilmestyessä, tässä mua houkuttivat myös mun kaksi lempigenreä: femme ja UST! Ne kaksi yhdessä saavat usein aikaan jotain oikein upeaa, ja niinhän se oli myös tälläkin kerralla. Mä pidin paljon sun ratkaisusta jättää nämä kaksi henkilöä nimettömiksi, se oli varsin mainio lisäys ja lisäsi tekstin lumoavaa tunnelmaa. Siitä tuli mulle hiukan semmoinen yliluonnollinenkin viba, vähän samaan malliin kuin hiddenbenilläkin, mullekin tuli nimittäin mieleen tuo hänen mainitsemansa Bilquis!

Näin korona-aikaan oli aivan ihana lukea tämmöistä tanssilattialle sijoittuvaa tekstiä. Se toimi tapahtumapaikkana myös erinomaisen hyvin, sen avulla ehdottomasti saavutettiin intiimi ja jännitettä täynnä oleva tunnelma. Kuvaus tuosta, miten muu maailma katoaa ympäriltä ja jäljelle jää vain se toinen ihminen oli minusta huikea ja todentuntuinen! Koko soidintanssin idea sopi tähän myös loistavasti. Jäi vähän semmoinen fiilis, että Jumalatar se siinä testasi miten tämä kertoja pysyy mukana, otetaanko hänet mukaan vai ei. Pohdin pitkään, onko kertojahahmo tässä jopa vähän alakynnessä jumalattareen nähden, kutsuuhan kertoja häntä tosiaan jumalattareksi, mikä ehkäpä viittaisi tavallaan ylempään asemaan. En tiedä, mun aivot vain jumittuivat siihen yliluonnollisuusaspektiin tässä niin ehkä tämmöinen tulkinta vaan johtuu siitä. 

Tuo Bailando sopi tähän kyllä loistavasti, ja musiikin vahva läsnäolo tässä oli tosi mainiota. Spotify Wrapped -haasteesta selviydyit kyllä kunnialla tämän tekstin kautta. Tässä oli läpi koko tekstin ihastuttavan kutkuttava tunnelma, jännitteen määrälläkin ois varmaan voinut valaista keskisuuren kaupungin. Sen myötä mä pidin paljon myös tämän lopetuksesta! Vaikka musiikki loppui ja soidintanssi päättyi, se kuitenkin onnistui ja jatkoa seuraa.

Ehkä se on jokin alkoholin ja tanssin luoman euforian temppu, ehkä kaikki onkin vain kuvitelmaa tai unta. Jumalatar on aivan liian hyvä ollakseen totta.

No eikö! Tämä oli ihastuttavan aidonoloinen toteamus kertojalta, onhan se nyt vähän semmoinen fakta että ihan tuollaista vetovoimaa harvemmin pääsee sattumalta tanssilattialla kokemaan. Onneksi kertojan tapauksessa kyseessä ei ollut uni tai kuvitelma. Toisaalta tämä teksti jättää ihastuttavan paljon tulkinnanvaraa myös lukijalle, taisinpa pohtia sitäkin, että voisiko sittenkin kyseessä olla uni Aivot selkeästi mulla ylikierroksilla tänä aamuna.

Minä pidin tästä ja tämän tunnelmasta todella paljon. Minusta on aina hauska lukea tekstejä, jotka herättävät ajatuksia ja pohdintaa, ja siinä tämä kyllä onnistui mainiosti. Tämä oli hieno lukukokemus, kiitos paljon tämän kirjoittamisesta!

[Felia]

hiddenben: Oi, hienoa kuulla, että olen onnistunut luomaan intensiivisen tunnelman. Mielenkiintoista, että tämä teksti ja Jumalatar on tuonut mieleen American Godsin ja tv-sarjan hahmon. Kumpikaan ei ole minulle tuttuja, joten hauska yhteensattuma. Hauskaa myös tuo yliluonnollisuuden pohdinta. Teksti tosiaan tarjoaa paljon tulkinnanvaraa, joten ymmärrän hyvin tuon yliluonnollisuus-fiiliksen. Mahtava kuulla, että tämä oli mielenkiintoinen lukukokemus ja että pidit tästä. Suuret kiitokset! ♥

Waulish: Mahtavaa, että nappasit Kommiksesta juuri tämän! Vetovoima on tosiaan mystinen juttu, ja joissain tilanteissa sen merkitys varmasti korostuu - kuten tässäkin tuolla pienessä hämyisessä kellarissa. Sitä voi olla hankala selittää, miten joku tietty henkilö saa huomion kiinnittymään ja samassa kaikki muu sitten ympäriltä katoaa. Tuo lainaamasi kohta oli myös yksi omista suosikeistani. Hienoa myös kuulla, että onnistuin tällä tekstillä hyvin korkkaamaan Spotify Wrapped -haasteen. Ihanaa, että tämä herätti ajatuksia. Kiitän ja kummarran isosti! ♥

Vuorna: Ooh, ihan huippua, että femme ja UST on houkutellut monet tämän pariin! USTia ei kyllä voi vastustaa. Henkilöiden nimettömyys tuli aikalailla luonnostaan ja oli kiva antaa lukijalle enemmän vapautta tulkintaan. Tanssilattialla voi tosiaan tapahtua vaikka mitä. Hauskaa, että sullekin oli tullut tuo yliluonnollisuus-fiilis tästä. Bailando-biisi oli kyllä haastava ja hetken ajan jo luulin, että en saisi siitä mitään järkevää aikaiseksi, mutta sitten idea pälkähtikin päähän ja sanat lähti soljumaan ulos ilman suurempia ongelmia. Hienoa kuulla, että mielestäsi onnistuin hyvin haasteesta. Ihanaa, että pidit tästä! Iso kiitos kommentistasi! ♥