Ikäraja: S
Tyylilaji: fluffy
Paritus: Aatu/Mika
Haasteet: FinFanFun1000 (906. sateenkaari), Fluffy10 #4, Originaalikiipeily (13. unelma) ja Kaamosetydejä (kuva ja sitaatti)
Välillämme avaruus
Mika rakastaa heidän uutta kämppäänsä. Se on kodikas ja valoisa vanhalla ja kauniilla alueella. Parasta asunnossa on kuitenkin rehevälle sisäpihalle avautuva parveke. Usein Aatu löytää poikaystävänsä istumassa sieltä teemukin kanssa kasvot vilpitöntä onnea säteillen. Niin on tänäkin aamuna. Huurtunut parvekkeen lasi on pisaroiden peittämä. Rauhallinen sade ropisee kodikkaasti heidän ympärillään. Aatu astuu peremmälle, vaikka parvekkeen lattia onkin inhottavan kylmä. Siihen pitäisi hommata matto. Mika pitelee höyryävää teemukia käsissään ja tuijottelee pihalle etäinen katse sinivihreissä silmissään. Aatu seuraa hänen katsettaan. Hiekkalaatikolle unohtuneet lelut näyttävät surkeilta, mutta pensaat ja kukkaistutukset kukoistavat. Lempeän harmaa taivas lupaa sadetta koko päiväksi. Kostea loppukesän tuoksu on rikas ja huumaava. Aatulla on vakaa ja seesteinen olo. Joka päivä hän saa elää unelmaansa. Tähän lähiöön sisältyy kaikki, mikä tekee miehen onnelliseksi.
On Pride-viikko, ja Mika on kaivanut esiin kaikki heidän sateenkaarikamansa. Parvekkeelle on ripustettu viirinauhoja, monivärisiä koristevaloja ja lippu. Mika itse on kääriytynyt sateenkaaripeittoon ja juo teetään mustasta Pride-mukista. Näky on huvittava.
”Ylikompensoitko sä jotakin?” Aatu huikkaa. Mika kääntää katseensa vihreänhehkuisesta sisäpihasta ja hymyilee hänelle. Aatun sydän ottaa ylimääräisiä kierroksia. Hän rakastaa tuota hymyä, sillä se on täynnä vilpitöntä kiintymystä.
”Mitä?” Mikan ääni on kummastunut.
”Kaikki tää sateenkaarishitti. Tarviitko sä kirjaimellista muistutusta omasta homoudestasi?” Aatu pujahtaa Mikan viereen istumaan. Sohva on juuri sopivan kokoinen heille kahdelle. Mika pussaa häntä suupieleen. Vaivaton, arkinen ele tuikkii suloisesti Aatun huulilla vielä pitkään sen jälkeen, kun Mika on vetäytynyt.
”Joo, tarviin”, Mika virnistää. ”Ulkomaailma yrittää niin kovasti painostaa mua olemaan hetero. Mä tarviin kaiken saatavilla olevan tuen ja tsempin.”
Aatu nauraa ja painautuu Mikaa lähemmäs. Hän kiskoo peittoa päälleen ja nostaa käsivarttaan, jotta Mika pääsee hänen kainaloonsa. Läheisyys saa aikaan onnellista huminaa Aatun vatsassa.
”Mikä muka on heterointa, mitä sä oot tehnyt?”
”Olin kerran viikon käymättä suihkussa, kun olin kalastamassa isän ja Lassen kanssa.”
”Oi jumalauta, mitä. En tiennyt, että sä edes osaat kalastaa.”
”En mä osaakaan. Itkin joka kerta, kun piti tappaa ne kalat. Se oli kamalaa”, Mika huokaa.
”Voi pupu”, Aatu sanoo ääni myötätunnosta pehmeänä ja rutistaa Mikaa. Mika hymähtää mielissään ja nostaa kupin huulilleen. Se tuoksuu makealta ja hedelmäiseltä. Aatu ei piittaa teestä. Hän juo vain kahvia ja energiajuomia, mutta teen tuoksuista mies tykkää. Ne tuovat hänen mieleensä Mikan ja tällaiset aamut sen kanssa.
”Pride on kiva”, Mika sanoo. ”Se tekee mut iloiseksi. Eikö sua sitten?”
”
Sä teet mut iloiseksi”, Aatu sanoo. ”Joka päivä.”
”Aatuu”, Mika naurahtaa hämillään ja piilottaa nätin naamansa Aatun kaulaan. ”On ihan liian aikaista tommoselle homostelulle.”
”Mitäs aattelit tehdä asialle?” Aatu sanoo ja silittää Mikan niskaa. Se mumisee jotakin käsittämätöntä ja juo teensä loppuun. Sen tehtyään Mika laskee mukin lattialle. Sen sormet uppoavat Aatun lyhyeen, kiharaan tukkaan. Suudelma on napakka ja täynnä rakkautta.
”Tuo ei ollut kovin heteroa”, Aatu vittuilee.
”Anna olla jo”, Mika käskee. Aatu tukkii tottelevaisesti suunsa. Hän vetää Mikan lähemmäs, suutelee uudestaan ja nauttii miehen selkälihaksista käsiensä alla. Mika huokaa Aatun huulille. Se nousee, mutta ei kauas. Mika asettuu hajareisin Aatun syliin silmissään roihuavaa intohimoa. Aatua hengästyttää olla sen katseen kohteena. Hän hyväilee Mikan olkavarsia ja kylkiä. Mika katsoo häntä ja hymyilee. Se näyttää yhtä onnelliselta kuin miltä Aatusta tuntuu.
”Rakastan sua”, Mika sanoo ja hyväilee hänen kasvojaan. ”Et tiedäkään, kuinka paljon...”
”Rakkaus on kuin avaruus”, Aatu sanoo hiljaa. ”Se on ääretöntä, ei sitä voi tai kuulukaan mitata.”
Mika hymyilee hämillään ja liikuttuneena.
”Oot varmaan oikeassa.”
Aatu hymyilee takaisin ja katsoo Mikan kimaltelevia silmiä. Niissä on niin paljon tunnetta, että Aatun henki salpautuu. Tuon jätkän kanssa hän haluaa viettää loppuelämänsä. Aatu voisi kosia Mikaa vaikka tässä ja nyt, mutta hän tahtoo tehdä sen kunnolla. Mukana täytyy olla sormukset, kukkia ja täydellinen yllätyselementti. Aatu tahtoo sen olevan suurta ja ikimuistoista. Ei sillä, etteikö tämäkin sitä olisi, mutta Aatu tarvitsee aikaa. Jos hän nyt yrittäisi, tunnekuohu olisi niin valtava, että hän tuskin edes saisi sanoja suustaan ja se kysymys on sellainen, jota Aatu ei halua mokata.
”Mäkin rakastan sua”, Aatu sanoo ja piilottaa viimeisen unelmansa hellään suudelmaan.
