The Witcher: Turvekammin suojassa K-11 (Geralt/Valvatti)

[Fairy tale]

.

[Vendela]

Kommenttikampanjasta heissan

Olipa kivaa huomata, että olit kirjoittanut Noituri-ficin! Ja erityisesti tällä parituskella, sillä jokin näissä kahdessa vain iskee ja toimii Olen päässyt tutustumaan tähän fandomiin ja paritukseen jonkin verran, vaikka ei se tietenkään H/D:lle vedä vertoja

Tässä oli kivaa tuo matala ikäraja ja tällainen pre-slash. Tietenkin Geralt joutui ongelmiin heti alussa ja mursi jalkansa! Mutta onneksi on ihana Valvatti joka pitää huolta ja silittää tukkaa. Tuollainen turvekammi vaikutti oikein sopivalta piilopaikalta näille kahdelle. Harmillista ettei Geralt ehtinyt parantua niin paljon, että olisivat päässeet testaamaan paikkaa ihan kunnolla.

Toki tuolla hieman säikähdin kun toit myös Yenneferin tarinaan ja silloin oli pakko tarkistaa paritus, että olinko sittenkin lukenut sen väärin. En ollut, mutta silti kiemurtelin täällä kun mietin jos vietkin tämän sitten toiseen suuntaan ja jätät Valvatin nuolemaan näppejään. No, kiva kun Yennefer kävi vain pyörähtämässä kammilla, antoi tarvittavat rohdot ja jätti nämä kaksi rauhaan.

Tuo loppu oli todella ihana.

Valvatti hymyli. Hän oli saanut luvan. Ja niin hän nukahti toinen käsi Geraltin hiusten lomassa.

Tämä oli aivan ehdottomasti ihan paras mielikuva! Ja samalla tämä lupasi paljon tulevasta. Ehkä ei mene kovin pitkään kun Valvatti saa luvan tehdä jotain muutakin. Mutta sen aika on sitten seuraavassa tarinassa

Kiitos tästä, kivaa kun kirjoitit ja lähdit valloittamaan uutta fandomia!

Vendela

[Fairy tale]

Kiitos kommentistasi Vendela. Varovasti aloitin Noituria kirjoittamaan ja aina on vaikea arvioida onko yhtään saanut henkilöiden perusolemusta kirjoitettua, kun ensimmäistä kertaa kirjoittaa. Vähän pohdin kirjoitinko epäselvästi tuon velhonaisen saapumisen tuonne kammille. Hänhän ei ole Yennefer vaan eräs muu Geraltin tuttu nainen (Mozaïk) muutaman vuoden takaa. Yennefer kävi vain hänen ajatuksissaan. Enkä halunnutkaa tähän sotkea tuon enempää naisia, sillä tämä oli yritys saada pientä lämpöä nimenomaan Geraltin ja Valvatin välille. Ehkä innostun kirjoittamaan heistä lisääkin. Suurin Noituri-innostus taisi Finissä osua talveen ja kevääseen, mutta joskos se heräisi uuden kauden jälkeen eloon. 

Itse olen nähnyt vain katkelmia koko kaudesta. Pitäisi jotain kautta päästä katsomaan kausi kokonaisuudessaan. Mutta kirjat luin kaikki kesällä ja alkusyksystä.

[Violetu]

Kommenttikampanjasta iltaa o/

Luin tämän jo kauan aikaa sitten, mutta viimeaikainen kommentointilaiskuus/blokki/mikälie tuli minun ja kommentoinnin väliin. Mutta nyt!

Ah, loukkaantunut Geralt on aina omnom, ja ehkä söpöintä ikinä, että Valvatti on se, joka huolehtii <3
Olet kuvaillut tässä paikkoja tosi hienosti (hiiret ruokavarastolla <3), ja kaksikon dynamiikka tuntui erittäin kirjoille uskolliselta

”Tuota noin”, Valvatti aloitti ja kiemurteli vielä vähän lisää. ”Minä jään oikeastaan velkaa sinulle. Kun tässä kävi nyt niin että minulla ei ollut killingin killinkiäkään. Jouduin turvautumaan siihen, mitä löysin satulalaukuistasi. Ajattelin että...”

Ihana Valvatti

Tykkäsin siitäkin, miten paritus oli jotenkin erittäin vaivihkainen, sellainen, että voisi olla suoraan kirjoissakin.

Voisin lainata kaksi viimeista kappaletta kokonaan, ja tunkea perään kaikki sydänsilmähymiöt, huutomerkit ja sen sellaiset, koska tuo hiusten hypistely ja luvan saaminen ja Geraltin murahtelu ja aaaaaaa, kaikki on vaan niin suloista, että ehkä vähän istun sulaneena lätäkkönä tässä tuolillani.
Lisäksi voisin lainata about kaikki Valvatin repliikit ja Geraltin murahdukset ja sydämöidä nekin ^^

Kiitos tästä ja pahoittelut kommentin viivästymisestä!

~Violet

[Fairy tale]

Kiitos kommentista Violetu. On jännä kommentista lukea mihin lukija on kiinnittänyt huomiota ja olin hetken että mitkä hiiret eli kivasti unohtanut mitä on tullut kirjoitettua (minä hölmö).

Heh, kun Geralt on loukannut itsensä, hän pysyy paikallaan. Ja koska Valvatti on ehkä hyvä huolehtimaan, mutta ei parantamaan, nämä kaksi voi jättää kahden johonkin pieneen tilaan kuten tässä. Ja paritus on tässä vähän vaivihkainen, koska eihän sitä heti rohkene kirjoittaa täräyttää ihan kaikkea. Jostain tällaisesta pienestä hiusten hiplaamisesta voi alkaa jotain vähän isompaa. 

[Avaruuspiraatti]

Minä niin tykkään tämän hiljaisesta ja pysähtyneestä tunnelmasta <3 Hurt/comforttia on aina ihana lukea, mutta makoisampaa siitä tekee tällainen "olemme kahdestaan keskellä ei mitään" -asetelma. Ei ole muuta paikkaa, minne mennä, eikä Geralt jalkansa kanssa Valvattia pakoon pääsisikään.

Neula oli kirpaissut, sillä hänen murtunut reitensä oli edelleen hieman turvonnut ja punainen lievän tulehduksen takia.

Minusta tää kohta oli kamalan hauska Ihan vain "kirpaisee", kun velhotohtori pistää piikkinsä turvonneeseen ja tulehtuneeseen jalkaan... Tästä kerronnasta välittyi kauhean hauskasti tuo geraltmainen vamman vähättely.

Kiitos, tämä oli kiva!

[Fairy tale]

Kiito kommentista Avaruuspiraatti. Kaikkea voi tapahtua kun kaksi hahmoa on keskellä ei mitään. Geraltin oli pakko pysyä paikoillaan tai jalka ei koskaan palautuisi ennalleen. Hän välillä vähättelee vammaansa, mutta tajuaa kyllä silti tosiasiat. Eikä hänellä ollut mitään hoitajaansa vastaan (paitsi ehkä liiallinen luutun rämpytys) mutta ilman tuota kotoista tohottavaa matkakumppania hänellä olisi kuitenkin orpo olo. 

[Meldis]

Witcher ja hurt/comfort vetivät minun lukemaan tämän ja olikin aivan ihana. ^^ Koko ficci tuntui sujahtavan Witcherin maailmaan tosi hyvin. Piti käydä ihan googlaamassa mikä se turvekammi oikein on ja voi miten söpö ajatus, että siellä Geralt ja Valvatti pitävät tulevaa talvea loitolla ja Geralt toipuu. ^^ En tiedä oliko kierresarvipeijooni omaa keksintöäsi, mutta joka tapauksessa sopi maailmaan erinomaisesti ja oli myös hirveän hauska mielikuva Geraltista makaamassa ruhon ja sisälmysten alla loukkaantuneena tunteja ennen kuin hänet löydettiin. :''D

”Ai missäkö olemme? Tämä on metsänvartijan turvekammi keskellä ei yhtään mitään.

Valvatti oli oikein oma itsensä, kun ymmärsi Geraltin murahteluja ja osasi vastata hänen 'kysymyksiinsä'. Oli myös hyvin Valvattia ottaa Geraltin rahoja maksaakseen metsänvartijalle ja sitten taas hyvin Geraltia olla välittämättä varkaudesta lainkaan. Valvatin huolenpito oli ihanaa, se oli sellaista kivan arkista kuin kerrankin hän oli hieman vakavampi, eikä veistellyt vitsejä, kun Geralt on tässä kunnossa. Mutta silti uskaltaa välillä lauleskella, mikä oli tosi herttaista. ^^ Oi tuo Geraltin hiusten hiplaaminen oli ihanaa, vain Valvatti keksisi unettomana yönä leikkiä ystävänsä hiuksilla noin vain ajattelematta, mitä tapahtuisi, jos Geralt heräisi.

Onneksi kaikki päättyi hyvin, eikä metsänvartija ollut livennyt rahojen kanssa. Oli toisaalta hauska kuvitelma, että Geralt ja Valvatti joutuisivat viettämään talven pikku mökissä, mutta kyllähän he jo ehtivät toistensa kanssa viettää aikaa. ^^ Lopetus oli tosi herttainen, tuntuu että ihan kenen tahansa Geralt ei antaisi kosketella hiuksiaan, mutta Valvatin kyllä antaa. Ihhih ja miten Valvatti vain möläytti leikkivänsä Geraltin hiuksilla, hauskaa!
Kiitos, nautin tästä tosi paljon! ^^

[Fairy tale]

Kiitos kommentista Meldis. Olen itse nukkunut erittäin pienessä kammissa (4 neliöisessä hobitinkolossa) ja toinen kammi muistutti sisältä enemmän pientä tupaa mutta ulkoa on sellainen kasvillisuuden peittämä keko. Ja tuo kierresarvipeijooni on ihan oman mielikuvitukseni tuote. Kun mieli piirtää jonkin otuksen mieleen niin mikäettei. Geralt säästyi sen sarven seivästykseltä joskin ei paljoa puuttunut.

Valvatti osaa olla vakava ja samalla niin ihastuttavan sydämellinen huolenpidossaan. 
Geraltahan ei paikoillaan pysy vaan lähtee liikkeelle kun kroppa sen sallii.
(Ja televisiosarjan viimeisin kausi kyllä näytti minulle että nämä kaksi lausetta pitää niin paikkansa).

Metsänvartija on reilu tyyppi. Oli kai kuullut noiturista ennenkin eikä halunnut tuottaa pettymystä. Olisi saanut pahat enteet päälleen jo ei oisi auttanut.