Olipa tämä ihana kesäinen löytö! Rakastan sellaisia virkistäviä kesäsateita (ja vähän out of topic, mutta varsinkin sitä miltä ruoho tuoksuu kesäsateiden jälkeen
), kesäsateista tulee niin sellainen rauhoittava olo, kuten myös tästä ficistä! Tykkäsin todella kauniista otsikosta ja miten se resonoi koko ficciä, joka oli myös kaikkine kuvaavine yksityiskohtineen hyvin kaunis. Kuten
Larjus, minäkin ihailen sitä kuinka paljon mielikuvia onnistuit luomaan vain 150 sanaisella ficillä, tämä tuntui (siis hyvällä tapaa) paljon pidemmältä ficiltä, kun hetkeen uppoutui.
Voisin lainata tähän koko ficin, koska se oli tunnelmaltaan ja kuvailultaan niin uskomattoman kaunis, mutta mutta. Lainataan nyt tämä, koska tämä oli yksiä lempparikohtiani:
Eivät he sadetta ole päässeet pakoon, ihmisiä kyllä.
Tämä jo heti alussa sai uppoutumaan hetkeen, jossa ovat vain James ja Teddy, ja jotenkin niin romanttinen ja samaan aikaan samaistuttava, että halutaan paeta muita ihmisiä siihen kesäsateen ympäröimään rakkauden kuplaan. Lopun suudelma oli myös aivan ihana. En ole muistaakseni ennen lukenut tällä parituksella ficcejä, ja nyt ihmettelen, että miksi en!
Pitää etsiskellä lisää James Sirius / Teddyä.
Kiitos paljon tästä upeasta ja tunnelmallisesta lukukokemuksesta, sen tuomasta seesteisestä fiiliksestä sekä siitä, että tutustutit ainakin minut täysiin uuteen paritukseen! <3