Ficin nimi: Varaslähtö
Kirjoittaja: Maissinaksu
Beta: Satunnainen raapustelija
Fandom: Fullmetal Alchemist
Ikäraja: k-11
Paritus: Ed/Ling
Genre: Esileikki
Summary: "Pidän kädestäsi enemmän nykyisellään."
A/N: Minulla ei nyt taaskaan ole hajua, mistä tällainen idea oikein kumpusi. xD Työnimenä tällä oli Sormien imeskely, joka olisi kyllä ollut vähintään kuningaskeisariluokan otsikko.
***
Ed vetää keuhkoihinsa kylpysalissa leijailevaa tuoksua ja jää katselemaan vettä, joka hämärähkössä valaistuksessa saa oudon tumman sävyn. Hän nojaa päätään altaan reunaan ja hetken kuluttua tiedostaa laskeneensa oikean käsivartensa rennosti sen marmoripinnalle. Metallisen kiillon sijaan hänen silmiinsä osuu märkää ihoa, joka hieman punoittaa veden lämmöstä.
"Mietitkö automailiasi?"
Ed hymähtää kysymykselle ja kääntää katseensa Lingiin, joka lipuu lähemmäs.
"Tavallaan. Mikä lie heikko hetki iski", hän tokaisee ja hautautuu veteen kaulaansa myöten.
Ling jää katselemaan hänen kättään etäisen uteliaana kuin olisi harvoin edes nähnyt käsivarren. Arvet hänen automailinsa entisen portin kohdalla näyttävät keneltä tahansa kysyessä inhoilta, mutta Xingin nuoren keisarinplantun kasvoille kohoaa hymy, juuri sellainen pehmeä, jollainen Lingiä niin hyvin pukee.
"Pidän kädestäsi enemmän nykyisellään."
"Niin minäkin", Ed virnistää, ja kylmät väreet saavuttavat hänen selkäpiinsä Lingin sivellessä hänen hartiansa kaarta etusormellaan. Sormen linja seuraa olkavartta kunnes pysähtyy kyynärpäälle, ja Ling tarttuu hänen käteensä tutkiskellakseen sitä lähempää. Se palauttaa Edin mieleen muistoja, joissa he ovat jakaneet yhdessä hetken tai pari, haudanneet menneisyyden aaveita ja kammoksuneet tulevaa.
Niissä muistoissa Ling oli suonut kimpun kujeellisia suukkoja automailin kovalle pinnalle, ja Edistä oli tuntunut kuin proteesiraajojen kanssa eläminen olisi ollut maailman luontevin asia.
"Olet lämmin." Ling painaa poskensa hänen kämmenselkäänsä vasten. "Ja tuoksut niin hyvälle..."
Ed ei ennätä kommentoida takaisin mitään jäädessään vain tapittamaan Lingiä, joka painaa huulensa ensin hänen ranteelleen ja sitten hänen peukalonsa syrjälle.
"Ling, hei..."
Ling iskostaa viekkaat silmänsä häneen ja ottaa hänen peukalonsa suuhunsa, jäljittelee kielellään sen muotoa ja imaisee sitä lähettäen Edin vatsanpohjaan perhosia. Ed virnistää pienesti, antaa peukalonsa kärjen kaartua Lingin suun sisäpuolta vasten ja luo vinon irveen Xingin nuoren keisarin kasvoille. Ling naurahtaa sabotaasille ja nyrhäisee kostonpoikaseksi hänen sormeaan kulmahampaillaan.
"Kusipää..." Ed murahtaa katsekontaktia rikkomatta.
"Mm-hmm..."
Ling puhaltaa hänen peukalolleen kylmän tuulahduksen ja huomioi vuorostaan hänen muita sormiaan ottaen niitä syvemmälle suuhunsa nuollakseen ja imeäkseen nivel kerrallaan. Edin korvat tavoittavat ahnaita huokauksia, ja hetken hän vain tuijottaa näkyä edessään. Varoen hän kääntää kättään kämmenpuoli ylöspäin. Ling mukautuu hänen liikkeisiinsä ja ottaa hänen sormiaan kurkkuunsa ilman pienintäkään merkkiä epämukavuudesta. Että Ling kehtaakin olla niin taitava sellaisessa.
Ed koukistaa sormiaan, painaa niitä vuorostaan Lingin kitalakea vasten ja nauttii syljen silaamista hengähdyksistä, jotka lämmittävät hänen rystysiään. Sormenpäiden hierova liike alkaa muistuttaa samaa, mitä hän oli sinä iltana aikeissa tälle tehdä, vaikkakin hieman toisaalle. Ajatus saa Edin hymähtämään, ja ennen pitkää hän vetää Lingin istumaan hajareisin syliinsä. Tämä ei pistä vastaan vähäisissäkään määrin.
"Kävikö varaslähtö sinunkin mielessäsi, vai kuvittelenko vain?"
Ling ynähtää mielihyvästä, härnää kielellään suuhunsa livahtaneita tunkeilijoita ja raottaa silmiään luoden Ediin niin haluavan katseen, että hänen ihonsa ryömii kananlihalle.
"Tule tänne, senkin..."
Lauseen loppuosa takertuu hänen kurkkuunsa, kun Ling näykkäisee jälleen hänen kättään, ja Ed tukkii ärsyttävän naurahduksen suudelmaan.