Disney: Hetkistä (max. K-11 spurttiraapaleita)

[Vanilje]

Kirjoittaja: Vanilje
Ikäraja: max. K-11
Fandom: Disney
Paritus/hahmot: useita!
Tyylilaji: romanssia, fluffia, draamaa, angstia, hurt/comfortia
Varoitukset: kolmannessa raapaleessa lievää itsetuhoisuutta
Haasteet: Spurttiraapale V (22. kierros), Ficlet300
Vastuuvapaus: En omista hahmoja tai muutakaan luojilleen kuuluvaksi tunnistettavaa. Minä vaan lainaan saamatta rahallista korvausta tuotoksistani.

A/N: Spurttiraapaletta taas ollut työn alla tällä viikolla, tähän topaan postailen tuotokseni. Inspiroiduin Disneystä ja jokainen rapsu on eri leffan pohjalta kirjoitettu. Lue ja selvitä lisää!

Hetkistä

I: Peter Pan (S, Helinä/Wendy, Peter; 200 sanaa)
II: Kaksin karkuteillä (S, Eugene/Tähkäpää; 150 sanaa)
III: Big Hero 6 (K-11, Hiro, Baymax; 250 sanaa)
IV: Pocahontas (S, Pocahontas, Meeko; 100 sanaa)
V: Moana (S, Moana; 100 sanaa)
VI: Leijonakuningas (S, Mufasa/Sarabi; 150 sanaa)
VII: Atlantis (K-11, Audrey/Kida; 200 sanaa)

[Vanilje]

Spurttiraapale: 1. Keväinen
Ficlet300: 201. Kateus

I

Helinä tanssahtelee kepeästi kukan terälehdillä kilpaa keväisen ilta-auringon kanssa. Peterin sanat kaikuvat taukoamatta keijun ajatuksissa, ja Helinä tuntee poskiensa punehtuvan kiukusta. “Älä viitsi olla niin mustasukkainen. Wendy on mukava tyttö, ja aion kyllä yhä lähteä seikkailuille sinunkin kanssasi. En minä sinua aio unohtaa.” Peter oli nauranut kommenttinsa päätteeksi, eikä luultavasti tarkoittanut sillä mitään pahaa.

Siitä huolimatta hypähtely muuttuu raivokkaiksi askeliksi, kun keiju toistaa sanoja mielessään. Totta kai hän sen tietää, Wendy on mukava tyttö, siitä ei ole kyse. Päinvastoin! Helinä pelkää, että kaikki huomio Peteriltä saa hänet jäämään täysin pojan varjoon; että Wendyn huomion kohteena onkin ainoastaan Peter.

Sillä tyttöä ajatellessaan Helinä lähes tuntee siipiensä lepatuksen vatsassaan asti. Keiju on kiinnostunut tytön lempeydestä, joka on vastakohta hänen räiskyvälle persoonalleen. Wendyn kauniin siniset silmät ovat täynnä ihmetystä, ja Helinän sydän tykyttää villimmin, kun hän ajattelee niiden taakse kätkeytyviä salaisuuksia. Hän haluaa tietää tytöstä lisää.

Keiju istuutuu tuhahtaen kukan terälehdille kädet puuskassa. Kuinka Peter kehtaakaan ajatella, että kyse olisi vain pojasta, kun kaikki muu on tärkeämpää! Senkin typerys! Hetken turhautuneena mekkonsa helmaa nyplättyään Helinä kuitenkin päättää, ettei ole hänen tapaistaan jäädä toimettomaksi. Keiju hypähtää pystyyn auringon kimmeltäessä hänen siivillään, ja miettii, kuinka kaikki tulee kääntymään päälaelleen.

Hän aikoo saada Wendyn huomion itselleen.

[Vanilje]

Spurttiraapale: 2. Violetti
Ficlet300: 268. Lämpö

II

Nuotion loimu lämmittää Eugenen lähes kuivaneita vaatteita. Kun Tähkäpää kietoo hiuksensa hänen haavoittuneen kätensä ympärille ja alkaa laulaa, tytön olemus on pelkkää rakkautta. Kokemus on outo, eikä ainoastaan taianomaisesti parantuneen käden vuoksi; jokin läikähtää Eugenen rinnassa, ja saa hänet avautumaan ensimmäistä kertaa. Jokin tytössä vetää häntä puoleensa, kukaan ei ole saanut Eugenessa aikaan halua olla oma itsensä.

Illan pimettyä hiipuvan nuotion viereen käpertynyt Tähkäpää näyttää kovin kauniilta. Nukahtaessaan Eugene näkee Tähkäpään pyörähtelemässä kukkakedolla auringon kajastaessa lähipuiden latvojen läpi. Tytön violetit helmat lepattavat kuin perhosen siivet, ja tämän silmät tuikkivat auringon kanssa kilpaa. Unessa Eugene nousee puun juurelta ja sylkäisee pureskelemansa heinän suupielestään. Tähkäpään kasvot loistavat, kun Eugene tarttuu häntä kädestä. Tyttö kikattaa, kun hän yrittää varoa kompastumasta tämän hiuksiin pyörittäessään häntä ympäri.

Aamulla herätessään Eugene tuntee olonsa lämpimäksi sammuneesta nuotiosta huolimatta. Hän tietää vievänsä Tähkäpään kaupunkiin hinnalla millä hyvänsä. Tyttö ansaitsee kaiken kauniin elämässä, ja Eugene haluaa olla osa sitä.

[Vanilje]

Spurttiraapale: 3. Auringonlasku
Ficlet300: 059. Tyhjä

III

Ennen Hiro piti auringonlaskuista, päivän pimetessä yötä kohti uusien mahdollisuuksien avautuessa. Nykyään ne muistuttavat häntä Tadashin kuoleman: oranssia ja keltaista hehkuva taivas muistuttaa liikaa vapaana vellovaa liekkimerta.

Hirosta tuntuu kuin hänen koko tulevaisuutensa olisi pyyhkäisty tiehensä, ja hänen edessään on jäljellä ainoastaan tyhjä pöytä. Hän on vihainen, eikä ainoastaan tyhjyyden vuoksi. Miksi Tadashin piti aina olla niin huolehtiva ja jalo? Muuten hän olisi vielä täällä. Mutta juuri siksi Hiro häntä myös rakasti niin paljon. Hiro on vihainen ja ikävöi veljeä enemmän kuin mitään, eikä tiedä kuinka käsitellä kaikkea tätä.

Toisinaan suru ottaa yliotteen, hukuttaa mielestä kaiken muun. Silloin Hirosta tuntuu kuin hän olisi räjähtämispisteessä. Ainoana pakokeinona poika kokee kivun; silloin hänelle ei jää aikaa ajatella mitään muuta. Hän lyö seiniä, joskus jopa itseään, kunnes mustelmat tykyttävät hänen reisillään ja käsivarsillaan. Erään kerran muutama isku seinään on liikaa, ja punainen jälki seinällä vahvistaa kirvelevän jomotuksen rystysissä todeksi. Voihkaisujen seurauksena Hiro kuulee nurkasta kolinaa, kun Baymax herää.

Kyyneleet valuvat pojan poskille jo ennen kuin Baymax on hänen luonaan. Kuitenkin käpertyessään valkoisen hahmon kehoa vasten hän tuntee kaiken lopulta purkautuvan ulos. Baymaxista hohkava lämpö saa hänet rauhoittumaan ja lopulta voimakkaat nyyhkäykset hiipuvat syviksi henkäyksiksi. Tadashin äänen kuuleminen palauttaa hänet kivusta nykyhetkeen.

Aivan kuin Tadashi olisi tiennyt jo ennen kaikkea pahaa, mitä Hiro tulee tarvitsemaan. Poika ikävöi veljeään ja tietää, ettei tämä olisi halunnut nähdä häntä tällaisena. Hiro tuntee häpeää, mutta tietää että Tadashi olisi kannustanut häntä eteenpäin. Hän halaa Baymaxia tiukasti, ja kertoo tälle aikovansa muuttaa maailmaa. Hiro tietää, että Tadashi olisi ylpeä.

[Vanilje]

Spurttiraapale: 4. Mikä
Ficlet300: 269. Herkku

IV

Pocahontas on alusta alkaen tiennyt, mikä Meekon lempiherkku on. Sillä tavalla he oikeastaan alun perin tapasivatkin.

Pocahontas oli käärinyt itselleen evääksi liinaan muutaman maissikakun, ennen kuin lähti yhdelle tutkimusmatkoistaan. Tavalla tai toisella yksi paloista oli pudonnut liinasta Pocahontaksen kiivetessä yhdelle lempipaikoistaan. Pensaikon kahina paljasti vieraan: Meekon etsimässä juuri nauttimansa evään lähdettä. Siitä lähtien Pocahontas viihtyi usein samassa paikassa, tutustuen pesukarhuun, kunnes tämä alkoi seurata tyttöä tämän seikkailuille.

Nykyään Pocahontas kantaa aina mukanaan paria maissikakkua, jotka hän aina jakaa nykyään jo parhaan eläinystävänsä kanssa. Meekon ei tarvitse kuin nykäistä Pocahontaksen helmaa saadakseen osansa, ja kumpikin rakastaa sitä. Se on heidän juttunsa.

[Vanilje]

Spurttiraapale: 5. Tunteellinen
Ficlet300: 270. Painottomuus

V

Moana rakastaa uimista. Toisinaan Mauin vahtiessa lauttaa, hän saattaa sukeltaa mereen ja kellua keveässä painottomuudessa. Moanasta uiminen on tavallaan kuin lentämistä. Hän voi ihailla kaikkea kaunista maailmassa alapuolellaan ja toisaalta uppoutua yläpuolella vellovien aaltojen tanssiin.

Uiminen saa hänet toisinaan tunteelliseksi. Moanasta on upeaa tarkkailla mereneläviä, ja tuttujen kalalajien näkeminen muistuttaa häntä kotisaaresta. Erityisesti rauskujen uidessa ohi Moana tuntee suurta koti-ikävää ja surua isoäitinsä puolesta, mutta juuri se rohkaisee häntä jatkamaan. Niinä hetkinä Moana saa lisää uskoa itseensä ja matkaansa.

Aaltojen läpi välkehtivä auringonvalo on arvaamaton, kuten hänen seikkailunsakin. Moana on kiitollinen saadessaan matkata merellä, ja aikoo vielä tehdä perheensä ylpeäksi.

[Vanilje]

Spurttiraapale: 6. Kahdeksan
Ficlet300: 030. Karismaattinen

VI

Nuori Mufasa johdattaa Sarabia upealle maisemapaikalle, josta näkee juomalammen ja suuren osan savannia, jonka hän tulee aikanaan perimään. Hän haluaa tehdä naaraaseen vaikutuksen, sillä uros on ollut hänestä kiinnostunut jo monen kuiva- ja sadekauden ajan. Sarabin itsevarmuus ja toisaalta leikkisyys vetävät häntä puoleensa.

Mufasa heilauttaa tuuheaa harjaansa tuulessa teatraalisen viettelevästi ja Sarabi pyöräyttää muka turhautuneena silmiään. Olet aina niin kovin pöyhkeilevä, Mufasa. Salaa hän kuitenkin hyrisee tyytyväisenä. Sarabi vilkaisee Mufasaa vaivihkaa sivusilmällä, ennen kuin haastaa tämän kaksintaisteluun hyppäämällä hänen eteensä. Hetken kaksikko kierii maassa pölyn noustessa ilmaan, kunnes naaraan tassut painavat toisen ylävartalon pysyvästi kuivaa maata vasten.

Ha! Sarabin katse kertoo, ja hänestä uhkuva voitonriemu saa Mufasan kehon hyrräämään. Sinä osaat aina yllättää, Sarabi. Kehonkieli viestii itsevarmuutta, kun naaras nousee uroksen päältä ja nuolaisee tämän poskea. Mufasa vastaa tervetulleeseen eleeseen näykkimällä Sarabia leikkisästi.

Leijonat kiertävät kehää toisiaan keveästi jahdaten, eikä lopulta kummallekaan jää epäselväksi, mitä toinen syvimmillään ajattelee ja toivoo.

[Vanilje]

Spurttiraapale: 7. Huokaista
Ficlet300: 186. Tunto

VII

Illan hämärryttyä tulikärpäslampun valon kajossa Atlantiksen kaupungin kadut näyttävät mystiseltä. Audreyn mielestä se ei kuitenkaan ole mitään verrattuna Kidan tuikkiviin sinisiin silmiin. Hän ei pidä itseään romanttisena ihmisenä, mutta Kidan itsevarmuudessa ja soturiasenteessa on jotakin erilaista. He ovat kovin samanlaisia, ja Audrey kokee yhteyttä naiseen.

Kida pysähtyy pitkän kävelyn jälkeen syrjässä kaupungista ja iskee lampun pidikkeenä toimivan oksan lujasti kosteaan maahan. Viereisen lammen pinnalla tulikärpäset tanssivat säihkyen saaden veden pinnan lähes huomaamattomasti väreilemään. Kida astelee veteen karkottaen kaikkein lähimmät tulikärpäset. Nainen näyttää uskomattoman vetävältä märissä vaatteissaan, ja Audrey seuraa tämän perässä.

Viileä vesi kuljettaa väristyksiä pitkin kehoa ja saa Audreyn aistit virittymään äärimmilleen. Vielä enemmän hän sävähtää, kun Kida koskettaa ensin hänen käsivarttaan, hivuttaen sitä vaivihkaa ylemmäs hänen olkapäälleen. Audrey astuu lähemmäs ja ujuttaa itse kätensä Kidan valkoisten hiusten sekaan, ennen kuin painaa huulensa toisen suupieleen ja lopulta huulille saakka. Kida vastaa suudelmaan vähintään yhtä intohimoisesti, ja Audrey tuntee sekoituksen viileää ja kuumaa väreilevän kehonsa joka osan. Tunne saa hänet tarttumaan toisella kädellään Kidan lantioon ja vetämään hänet lähemmäs itseään.

Kun Kida siirtyy suudellen näykkimään hänen kaulaansa, Audrey saattaa kuvitella, kuinka tulikärpäsparvi on siirtynyt hänen vatsaansa. Hän kuljettaa käsiään toisen keholla, eikä aio antaa öisen uintiretken päättyä vielä pitkään aikaan.

[Alice Katarina]

Onnittelut kommenttikampanjan voitosta! Nappasin tämän tekstin luettavaksi ja kommentoitavaksi, koska Disney-ficcejä kirjoitetaan mielestäni aivan liian vähän. On siis huippua päästä lukemaan näin monesta leffasta jotakin. Valitsemistasi fandomeista ainoastaan Big Hero 6 on itselleni tuntematon, joten viihdyin tämän parissa hyvin. Erityisesti pidin kakkosraapaleen tunnelmasta. Eugene on olevinaan niin "kovis", mutta kyllä sieltä sisältä sitten kuitenkin löytyy hellempiäkin tunteita. Samanlainen suloinen tunnelma oli myös Mufasan ja Sarabin kosiskelussa. Tykkäsin tässä raapaleessa varsinkin siitä, että olit pitänyt hahmot eläiminä, mikä välittyy myös lukijalle.

Wendyyn ihastunut Helinä oli kekseliäs ja toimiva ratkaisu! Voin ehdottomasti nähdä keijun keskittyneenä saamaan Wendyn huomiota.

Kuinka Peter kehtaakaan ajatella, että kyse olisi vain pojasta, kun kaikki muu on tärkeämpää! Senkin typerys!

Ihana Helinämäinen kommentti!

Moanasta (vaikka hieman hämäsi suomenkieliseen Vaiana-nimeen tottunutta lukijaa) kertova raapale oli suloisen rento. Ihanaa, että Moana voi vihdoin nauttia merestä ja silti kokea tekevänsä perheensä ylpeäksi, kun elokuvan aluksi näiden välillä on selkeästi tehtävä valinta. Pocahontaksen ja Meekon tarina on ihana! Meeko on niin suloinen ja niin ruoan perään, että tällainen tutustumistapa kuulostaa varsin realistiselta. Onneksi sattui olemaan maissikakkuja mukana. 

Vikan raapaleen paritus onnistui yllättämään, mutta toisaalta onhan se nyt hyvä. Audrey on aina ollut oma lempparini (ja selkeä lesbo), joten hänen ihastumisensa Kidaan on varsin osuvaa.

Kun Kida siirtyy suudellen näykkimään hänen kaulaansa, Audrey saattaa kuvitella, kuinka tulikärpäsparvi on siirtynyt hänen vatsaansa.

Tämä varsinkin oli hieno kohta. Oikeista tulikärpäsistä kuviteltuihin siirtyminen on kiva kielikuva.

Kiitos näistä kivoista, monipuolisista raapaleista! Toivottavasti kirjoitat jatkossakin Disneystä!

AK