Voi Mursis!!! Ihanaa, että voitit kommenttiarpajaiset, koska sulla on niin paljon upeita hyvänmielen tekstejä!
On jo pitkään pitänyt kommentoida tätä sun Javieria, kun muistan kun kyselit neuvoja tätä varten ja tuo ajatus lapsen henkiin heräävästä mielikuvituskaverista oli niin söpö, tuli ihan mieleen se Lumiukko-animaatio. Ja Javier on todellakin suloinen! Tässä ekassa osassa tuo lasten keskustelu oli jotenkin niin sympaattinen ja aito, lapset juuri aina keksivät tuollaisia hassuja nimiä mitä joskus kuulevat jossain radiossa tai tv:n kautta. Aava nyt oli kyllä vähän pöllöpää, kun ei ymmärtänyt Javierin erityisyyttä vaan heti rikkoi hänet.
Tuli heti vähän oma sisko mieleen. :"D Onneksi kuitenkin Javier sai uuden elämän! Tykkään siitä, että teit hänestä juuri vähän tuollaisen "frankensteinmaisen" otuksen, joka koostuu mitä mielikuvituksellisimmista osista, ja osaan kyllä tosi hienosti kuvitella tuon lankkutyynyletkupalluran! Javier on nyt aivan kuten oikea poika. <3
Tuo loppu oli kyllä hauska twistinsä kera, odotan nyt ihan jännityksellä että millainen persoona Javier on, onko hän vähän kuin papukaija, joka vaan matkii sanomisia vai oppiiko hän siitä ihan kuin oikeaksi ihmiseksi! Tää on tosi hauska ja mielikuvituksellinen tarina, ja joka hetki tästä toi paljon iloa. Ylipäätään on ilo nähdä, että olet löytänyt originaalit ja alkanut kokeilla niiden kanssa. Tervetuloa Pimeälle Puolelle !