Kirjoittaja Aihe: Pinnan alla | S | Tunnelmointia twistillä | 7/7 x raapale  (Luettu 2131 kertaa)

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
Nimi: Pinnan alla
Kirjoittaja: Crysted
Ikäraja: S
Genre: Juonetonta tunnelmointia rivien välistä luettavilla twisteillä ja angstielementeillä.
Yhteenveto: Pinnan alla maailma on mustempi kuin miltä se näyttää
Haasteet: Spurttiraapale, FinFanFun1000 sanalla hengellisyys + eka osa Sana/kuva/lause sanalla tytär
A/N: No niin, en tiedä mitä tästä syntyy mutta teki mieli kirjoittaa kaunista kuvailua twistillä :D
Spoiler: spurttiraapaleen sanalista • näytä

1. Menneisyys
2. Riidellä
3. Usva
4. Kaunis
5. Muisto
6. Huutaa
7. Pehmeä

1.

Aurinko vilkkuu tuulessa humisevien pajunlehtien välistä. Auringonvalo heijastuu hiljaa solisevan puron pinnasta, värjää veden lähes kultaiseksi. Linnut hypähtelevät puron uomiin keräytyneille pikkukiville peseytymään. Pikkulinnuista hieman puronvartta ylempänä puronvierustaan on jäänyt punainen pyörä ja laventelinvärinen lierihattu.

Tyttö juoksee. Ruohonkorret kutittavat pitsisukkien paljastamia paljaita nilkkoja. Valkoisen mekon helmat heiluvat tytön liikkeiden mukana, yhtyvät mukaan piruettiin.

Tyttö juoksee pitkin puron vierustaa ja kuljettaa kättään maitohorsmien kukilla. Linnut lentävät tiehensä korkealle siniselle taivaalle. Punakultaisista hiuksista irtoaa keltainen nauha, joka tarttuu tuulen vieteltäväksi ja lehahtaa lentoon kuin lintu.

Ja kun katse palaa taivaasta takaisin maahan, puro on umpijäässä, mutta pyörä ja hattu ovat yhä paikalla.
« Viimeksi muokattu: 16.02.2020 11:03:48 kirjoittanut Crysted »

Never underestimate the power of fanfiction

Auri

  • the end of an era
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 442
  • and — the beginning
Uuuuuuuu, tämä vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta! Kuvailet tuota kesäistä maisemaa todella nätisti, varsinkin
Lainaus
Tyttö juoksee pitkin puron vierustaa ja kuljettaa kättään maitohorsmien kukilla.
on tosi tosi kaunis ja muutenkin sen jälkeinen kappale on kultaa.

Tuo lopun käänne on aika yllättävä, mutta myös hieno ja jättää janoamaan lisää! Olet kyllä tosi taitava, että tälläiseen pieneen raapaleeseen osaat jo kirjoittaa sellaisen mysteerin, joka laittaa ajatukset laukkaamaan. :---D Odotan innolla jatkoa ♥

someone who, when they arrive, makes you think that
everything's gonna be all right

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
Auri: Jee kiva että kiinnostaa! Lisää käänteitä tiedossa, vaikka osaset eivät liitykään juonellisesti toisiinsa :) Kiitos kommentistasi!

2.

Valot vilkkuvat; punainen, keltainen, vihreä. Asfaltti heijastaa yön kullanoranssia valoa, kimaltaa kostealla pinnalla. Korvat täyttyvät äänistä, pehmeistä, kovista, matalista, kirkkaista. Äänistä, joiden tasaiseen meluun voi hukkua.

Etäinen huuto ei kanna tasaisten äänten labyrintissä. Joku pysähtyy, puhuakseen väreilynä jollekulle, joka ei ole läsnä, vaan jossain kaukana. Kaikki ovat matkalla jonnekin. Myös se, jonka matka päättyy.

Pulut lehahtavat lentoon. Ihmiset ympärillä jatkavat matkaansa.

Ilotulitteet ovat kauniita, mutta tänään asfaltille leviää vain yksi väri. Ihmiset pysähtyvät tuijottamaan valoa, joka kertoo milloin saa mennä. Silti he pälyilevät ympärilleen siltä varalta, että valoa ei tarvitsisi totella.

Vihreä, keltainen, punainen. Punainen pysyy pitkään ja ihmiset huokailevat.

Never underestimate the power of fanfiction

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
3.

Usva kietoo metsän sammaleet sisäänsä kuin salaisuuden. Lammen yllä väreilee vesihiukkasia, vaikka lampi itse on peilityyni. Tuuli on muualla, eikä ole ehtinyt syysmetsän keskelle viemään lammen pinnalla leikkiviä usvapisaroita pois. Yleensä kristallinkirkkaan tunturilammen pohjaa ei näe, sillä sumu peittää lammen pinnan yhtä pehmeästi kuin eilen satanut ensilumi maan. Metsässä on hiljaista, paljon hiljaisempaa kuin yleensä, kun tuuli ei ole leikkimässä puiden oksilla ja kahisuttamassa maahan tipahtaneita lehtiä.

Aurinko nousee tunturin takaa ja lämmittää pian pois lähes koskemattoman ensilumen. Heikosti erottuvat vielä yhdet pienet askeleet, jotka johtavat lammen luo.

Vasta aamusumun hälvettyä voi nähdä sen, mikä yöisen sumun aikana painui pohjaan.

Never underestimate the power of fanfiction

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
4.

Keskikesä loistaa kauneuttaan auringon paistaessa öiseltä taivaalta päivän lailla. Tänään ei näy tähtiä, sillä päivä on ikuinen. Suuren kokon liekit aiheuttavat ilmaan väreitä kuin portin toiseen maailmaan, ehkä jonnekin, jossa on jo yö.

Juhannusyön vesi on lämmintä, taivas puolipilvistä ja saunan löylyt vielä kirpakoita. Järven toiselta puolelta kaikuu lasten leikin ääntä, mutta tällä puolella rantaa keskustelevat vain poksuvat ja raksuvat kokkopuut, jotka murenevat hiileksi. Koira kuopii multamaata ja etsii aiemmin hautaamiaan herkkuluita. Löytääkin yhden ja käy aterioimaan.

Tuuli lennättää ilmaan ruusunmarjojen tuoksua, mutta vahvinten ilmassa tuoksuu kokon savu, joka muistuttaa liikaa grillisavua.
Keväällä koira voi kaivaa esiin uusia maukkaita luita.

Never underestimate the power of fanfiction

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
5.

Sormet muistavat kaikki aiemmin punotut viltit ja patalaput. Villasukat ja kaulahuivit ovat tuoneet aikoinaan paljon lämpöä, mutta nyt tuvan nurkissa pyörii ikikylmä. Pohjoistuuli on puhaltanut pitkään jääsadetta. Kuura on koristanut ikkunaruudut niin paksuilla kiteillä, ettei ulos näe. Pakkanen lukinnut oven niin, ettei taitavinkaan murtovaras pääse sisään. Tupa on hautautunut aikapäiviä sitten savupiippua myöten lumeen.

Kädet nykäisevät viimeistä solmua, varmistavat, että se on vahva ja kestää vuosien painot. Punottu teos on huolella valmistettu: jokainen palmikon osanen on saanut osakseen rakkautta.

Jakkara kolahtaa nurin ja hetken päästä tulee hiljaista. Ikikylmä lakkaa hetkeksi kuuntelemaan äkisti tullutta hiljaisuutta, ennen kuin nurkissa vinkuen jatkaa tanssiaan.

Never underestimate the power of fanfiction

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
6.

Ruusut, neilikat, krysanteemit ja petuniat ovat peittyneet pieneen kuurakerrokseen. Hillityn valkoiset, violetit, punaiset ja siniset värit ovat saaneet valkoisen hunnun, joka kimaltaa sateenkaaren värejä aamuauringon hyväillessä jääkiteisiä pintoja. Kultaisilla ja hopeilla kohokuviolla kirjoitetut kauniit muistosanat heijastavat auringonkultaista ja jäänhopeaa valoa kukkien ympärille sidotuissa sifonkinauhoissa. Kukaan ei ole vielä kerännyt muovilla päällystettyjä kortteja, joiden pinnalle aurinko synnyttää kimaltavia vesipisaroita, jotka hiljalleen tummuttavat mullan allaan.

Ruoho on vielä vihreää ja auringonsäteet herättävät sen kohmeesta yöhallan jälkeen. Routa ylettyy syvälle maahan, puristaa maan sisuksen lähemmäs toisiaan kuin lämpimänkylmään halaukseen, jonka kuura kukkien lehdillä tekee maan päällä.

Eikä kukaan kuule maan alta kuuluvaa huutoa.

Never underestimate the power of fanfiction

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
7.

Hattaran pehmeät kerrokset kietoutuvat ilmavasti toistensa ympärille. Sokeri höyryää jopa ilmassa kaartelevan popcornintuoksun ympärillä ja houkuttelee askeleet lähemmäs kojua. Iloiset huudahdukset kajahtelevat laitteiden luota, nallekarhuja vedetään naruista ja tikkaa heittämällä saa lapsi pörröisen pupujussin.

Hattaran sokeri sulaa poskille lapsen työntäessä koko päänsä kiinni vaaleanpunaiseen herkkuun. Popcornin voi tahmaa ennestään sokeriset näpit ja kun kädet kauhovat popcornia kupista innokkaasti, siitä osansa saavat myös tivolin yllä kaartelevat lokit. Käteen ilmestyy myös punavalkoinen tikkukaramelli, jota on pideltävä kaksin käsin, jotta lapsi pystyy pontevammin nuolemaan sokerista herkkua.

Kun tikkukaramellikin loppuu, on vatsa täysi ja mieli utuinen. Sokerihuumassa ei huomaakaan, ettei käteen tarttunut ole tuttu.

Never underestimate the power of fanfiction

Auri

  • the end of an era
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 442
  • and — the beginning
Jäi niin kommentointi että jopa lukeminen tuolloin, joten olipa ihanaa, että voitit kommenttiarpajaiset niin löysin tämän taas! Nämä pätkät ovat kyllä aivan uskomattoman upeita <3 Siis aivan käsittämätöntä. Jokainen niistä on oma toimiva kokonaisuutensa — ei todellakaan haittaa, ettei ensimmäisen raapaleen tarina jatkunutkaan.

Jotenkin kaikki juonenkäänteet ovat täydellisen onnistuneita, hyytäviä ja jopa ahdistavia. Tämä henkii jopa King-mäistä olemusta. Kuvailu on myös pysähdyttävää — erityisesti rakastan “auringonkultaa ja jäänhopeaa” ja jokainen raapale kyllä tempaisee mukaansa. Lempparini ovat tuo elävältähaudattu ja tämä viimeinen, varsinkin tämä viimeinen sillä vaikka elävältä hautaaminen on todellinen pelko niin jotenkin tuo tivolista siepattu lapsi on surullinen ja koskettava? En tiedä.

Pointti on siis se, että rakastan näitä kaikkia ja ihailen sinua kovin! Kiitos paljon näistä kaikista <3

someone who, when they arrive, makes you think that
everything's gonna be all right

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 390
  • Lunnikuningatar
Kommenttiarpajaiset saivat minutkin klikkaamaan tämän tekstin auki ja olen hyvin iloinen, että niin kävi, koska tämä oli kyllä tosi hieno raapalesarja! Olit saanut pieniin sanamääriin mahdutettua kokonaisia surullisia tarinoita, jotka pysäyttivät. Parin ensimmäisen jälkeen alkoi myös odottaa ja arvailla sitä twistiä, mikä osaltaan lisäsi jännitystä näissä kaikissa.

Omat suosikkini taisivat olla tuo ensimmäinen ja sitten jääkylmä mökki, vaikka se mökki oli samalla myös ehkä kammottavin. Juhannusraapaleessa oli hienoa groteskiutta ja ensimmäisessä tuo siirtymä kesästä talveen oli tosi upea! Viimeinen oli myös pysäyttävä, mutta ehkä tietyllä tapaa kauhean ahdistava myös, ja minulle jostakin syystä vähän liikaa. (Mutta se ei suinkaan vähennä sen hienoutta.)

Heikoin näistä oli ehkä mielestäni tuo routaraapale, jossa maan alta kuuluvaa huutoa ei kuulu. Siinä ehkä se twisti tulee hieman puskista, mutta sekään ei ole missään nimessä huono - vain vähän näitä muita heikompi. Sekin ehkä kertoo ennemmin siitä, että muuten sarja on tosi tasapainoinen ja aivan erinomainen.

Harvemmin sitä saa luettavakseen näin täyteläisiä ja eheitä raapalesarjoja. Kiitos siis paljon lukukokemuksesta! ♥


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
Vs: Pinnan alla | S | Tunnelmointia twistillä | 7/7 x raapale
« Vastaus #10 : 09.03.2020 16:09:44 »
Auri: Mukavaa että pidit vaikka olivatkin tällä tavalla irtonaisia eivätkä samaa tarinaa :) Oh, olen otettu tuosta King-mäisestä olemuksesta! Kiitos kommentistasi :3
Vehka: Paljon sitä tosiaan mahtuu sataan sanaan, vaikka vähän oli änkemistä ja tunkemista (no millloinkas ei olisi rapsujen kanssa :P) Ahdistavaa olemusta jäljittelinkin, tiedähäntä mitä se sitten sanoo musta kirjoittajana :D Kiitos kommentistasi :)

Never underestimate the power of fanfiction