Tästä luukusta sen verran, että ficit ovat kaikki erillisiä ficcejään.
Samassa luukussa monta pakettia tietoineen kaikkineen.
Nämä eivät ole oikein jouluisia, mutta talvisia yrittävät olla.
Nimi: Pohjoinen
Fandom: Game of Thrones
Kirjoittaja: Odo
Ikäraja: K11
Paritus: Jon/Sansa
Tyylilajit: draama, H/C
Vastuunvapaus: En omista, vain lainaan hahmoja yms. ♥
A/N: Tämä paketti on flawlessille! Et toivonut lahjaa Joulutopicissa, mutta jäi kirjoittamalla Juhannustaikojen aikaan ja halusin piristää sinua. Toivottavasti vielä tykkäät parituksesta, vaikka kesä meni jo! Pohjoinen
Pohjoinen oli vahva. Se sitoi Sansan ja Jonin yhteen voimalla, jota Sansa ei ollut ennen kokenut. Seremonia oli ollut lyhyt ja juhlat remuisat. Pohjoinen juhli kuningasta ja kuningatartaan. Sansa hymyili, kuten kuningattaren kuului. Jon vastasi kohteliaisuuksiin, kuten kuninkaan kuului. Auringon laskiessa, he vetäytyivät makuukamariin. Kamariin, joka oli kuulunut Talvivaaran lordille ja ladylle.
Nyt se kuului heille.
Sansa tunsi ahdistusta, kun Jonin kädet riisuivat häntä. Sansa muisti häpeän avioliitostaan Tyrionin kanssa ja Ramsayn ottamassa itsensä väkisin. Eikä hän ollut unohtanut kyyneleitä, jotka oli itkenyt. Sansa vakavoitui. Hän ei ollut enää sama tyttö, eikä se nuori lady, joka oli ollut. Hän oli Stark. Pohjoisen kuningatar, jonka rinnalle seisoi Jon. Pohjoisen kuningas.
Jonin kosketus oli lämmin. Sansa tunsi, miten karkeat kädet kulkivat hänen ihollaan ja maistoi huulillaan erämaan suudellessaan Jonia. Jon oli lempeä ja varovainen. Sansa tunsi, miten haavat arpeutuivat, kun Jon oli tässä. Sodan uhka soljui pois Sansan ajatuksista. Oli vain Jon. Hänen kuninkaansa.
Aamuhämärässä Jon suuteli Sansaa, kun tämä vasta heräili. Talvi oli tulossa ja huone kolea, mutta Jon kietoi käsivartensa Sansan ympärille. Sansan mieleen nousivat äitinsä sanat: Catelyn ja Ned Stark olivat rakentaneet suhteensa kivi kiveltä.
Sansa ja Jon eivät rakentaisi vain rakkautta. He taistelisivat vapaan Pohjoisen puolesta ja omiensa tähden kävisivät sotia, kunnes viimeiset viholliset olisi voitettu. Vastatessaan suudelmaan Sansa kuitenkin ymmärsi: heillä oli jotain, mitä Catelyn ja Ned Starkilla ei ollut. Vahvat perustukset.
Sansan astuessa Jonin rinnalla Talvivaaran saliin, vastassa olivat uskolliset vasallit. Sansa katsoi, miten hänen väkensä kumarsi häntä ja tunsi itsensä kuningattareksi. Pohjoinen oli vahvana heissä.
*
Nimi: Erämaankulkija
Fandom: Game of Thrones
Kirjoittaja: Odo
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Jon (& Tormund)
Tyylilajit: draama
Vastuunvapaus: En omista, vain lainaan hahmoja yms. ♥
A/N: Tämä on Puralle lahja Aurinkolapselta, joka toivoi minun kirjoittavan sinulle. Mielelläni lahjon omastakin puolestani ja toivotan terveisin niin Aurilta kuin itseltäkin. Jormund on kuulemma kovaa huutia, mutta ehkä se rivien välistä löytyy...Erämaankulkija
Jon rakasti erämaata. Sen arvaamattomuutta, vuoria, jokia ja maata, jonka roudan peittelemä sammal rutisi jalkojen alla kulkiessa. Jon oli omiensa parissa. Jon oli kuningas, joka johdatti vapaata kansaa, eikä kuulunut Westerosin hoveihin.
Tänne hän kuului, missä Tormund rutisti hänet karhunhalaukseen ja kertoi tarinoita. Iltanuotioille, joiden äärellä kansa kertoi heidän tavoistaan, joita Jon opetteli.
Jon kuului erämaahan, jossa vetäydyttiin avaran taivaan alle yöpuulle ja tunnettiin, miten lämpö virtasi kehosta toiseen. Kirkas tähtitaivas heidän yläpuolellaan sai Jonin valvomaan, vaikka Tormundin kuorsaus kaikui jo läpi aukean, jolle he olivat leiriytyneet. He etsivät paikkaa, josta tehdä koti. Vapaakansa oli käynyt sotaa Kulkijoita vastaan ja tunnustanut Jonin kuninkaakseen. Nyt Jon veisi heidän kotiin, erämaahan, johon kuului itsekin.
Sudenveri Jonissa virtasi vahvana, poltti hänen suoniaan ja unissaan hän näki, miten Aave metsästi. Tormund kietoi omistavasti kätensä Jonin ympärille ja korskahteli unissaan. Jonia nauratti, mutta hän tyytyi hymyilemään.
Erämaatakin enemmän Jon rakasti kansaansa. Tormundia ja heitä kaikkia.
Nimi: Veljeni
Fandom: Game of Thrones
Kirjoittaja: Odo
Ikäraja: Sallittu
Hahmo: Theon Greyjoy
Tyylilajit: draama, H/C
Vastuunvapaus: En omista, vain lainaan hahmoja yms. ♥
A/N: Tämä on lahja carrowfanille, joka toivoi lapsi!Theonia, joten täältä pesee. En rehellisesti löytänyt faktaa, minkä ikäinen Theon oli joutuessaan Starkeille, joten se on nyt taiteilijanvapauksilla sovellettu. Toivottavasti kelpaa!Veljeni
“Asha!” Theon parkui. Hän tiesi olevansa lapsellinen, mutta vasta, kun Asha mulkaisi häntä kuin Rautasaarten kuningatar. He olivat vasta lapsia ja
Robertin kapina oli voittanut sodan. Theon annettaisiin Starkeille. Pohjoiseen.
Peläten kohtaloaan Theon kävi äänettömään vastarintaan. Lordi Stark otti hänet vastaan ja laski kätensä tämän olkapäälle. Hetken Theonin teki mieli pyristellä otteesta, mutta ei uskaltanut Ashan nähden. Sota oli sotaa, Theon tiesi, ja hän oli häviön hinta. Asha seisoi kuin kivettyneenä ja katseli, kun Theon saatettiin laivaan. He eivät edes hyvästelleet. “Mikä kuollutta on, ei koskaan kuole”, Theon painoi syvälle sydämeensä. Hänestä ei koskaan tulisi uskollinen lordi Starkille.
Theon astui laivaan yhä lordin käsi olkapäällään. Puri huultaan ja yritti olla itkemättä, sillä vaikkei Asha ollut näkemässä, hän vaati itseltään sen, että olisi Greyjoy.
Laivassa heitä vastassa oli joukko pohjoisen väkeä. Theon ei pitänyt heidän pälyilevistä katseistaan, mutta yritti olla välittämättä. Lordi johdatti hänet sisätiloihin, jossa Theonia vastassa oli poika. Nuori poika. Ehkä hänen ikäisensä.
“Tässä on poikani Robb Stark”, lordi esitteli. Robbin kasvoille nousi leveä hymy ja tämä ojensi kätensä Theonille. Theon tarttui vain ylpeyttään ojennettuun käteen.
“Theon Greyjoy”, Theon esitteli itsensä lyhyesti.
“Veljeni Theon Greyjoy. Talvi on tulossa”, Robb sanoi ja puristi tiukasti kättä, joilloin Theon tajusi luottavansa Pohjoiseen.
Nimi: Pakkasyö
Fandom: Game of Thrones
Kirjoittaja: Odo
Ikäraja: Sallittu
Hahmo: Ygritte
Tyylilajit: draama
Vastuunvapaus: En omista, vain lainaan hahmoja yms. ♥
A/N: Ihanaa joulua Rae ja Ingrid, jotka jaatte kanssani rakkauden tätä hahmoa kohtaan! Ygritte on paras. ♥ Ingrid toivoi paukkupakkasia, revontulia ja sen sellaista, ehkäpä niitä tästä hitusen. Ja en voinut mitenkään olla lisäämättä pientä jonviittausta, haha.Pakkasyö
Pakkanen pisti Ygriten kietomaan paremmin turkiksia ylleen. Sininen hetki oli ohi ja ilta teki tuloaan. Edessä olisi kirkas yö. Ygritte katsoi taivasta, jolle kuu kohosi täyteläisenä. Tähdet alkoivat peittää tummaa taivaankantta hehkullaan.
Kun Ygritte jatkoi vaeltamistaan yö pimeni, mutta taivaalle syttyivät revontulet, jotka johdattivat häntä. Ygritte kiristi tahtiaan ja keskittyi kuuntelemaan. Jääpeite ja lumi natisivat, tuuli humisi ja korppien laulu kantautui kauempaa. Ygritte odotti, kunnes kuuli raksahduksen. Saalis oli lähellä. Ygritte enemmän aisti kuin kuuli sen.
Ylpeänä itsestään ja jousestaan Ygritte otti kiitokset vastaan väeltään, joka juhli hänen saalistamaansa peuraa. Nuotiotuli rätisi ja kipunoi, kun siihen heitettiin lisää halkoja. Ilta oli juhla, jonka tunnelma oli tavallistakin remuisampi. Vapaakansa oli levoton odottaessaan, että Mance antaisi käskynsä ylittää Muuri. Talvi teki tuloaan ja he kaikki tiesivät sen.
Pakkanen kiristyi päivä päivältä, mutta nuotion ääressä oli lämmin ja niin ruoka kuin juomakin täytti erämaankulkijoita. Tormundin tarinat saivat väen nauramaan ja haastamaan painiin. Joukon remutessa Ygritte tiesi, ettei juhlayö olisi ikuinen. Hän mietti, mikä heitä olisi vastassa. Ajatuksistaan huolimatta Ygritte myös nautti yöstä ympärillään.
Kääriytyessään nukkumaan taljoihinsa, Ygritte haistoi talven ja metsän havupuut, kun vartiomännyt suojasivat heidän leiripaikkaansa. Ygritte nukahti ja näki unta miehestä, jonka sielu oli suden ja miehen yllä lepäsi korpin viitta.
Nimi: Kuningatar
Fandom: Game of Thrones
Kirjoittaja: Odo
Ikäraja: Sallittu
Hahmo: Daenerys Targaryen
Tyylilajit: draama
Vastuunvapaus: En omista, vain lainaan hahmoja yms. ♥
A/N: moodrose, sinun "toiveitasi" oli vaikea keksiä, mutta eksyin tumbrliisi ja hokasin, että taidat tykätä Danystä. Joten kirjoitin Danya talvimaisemissa kiitoksena, kun nanotit ahkerasti ja onnitellakseni voitosta. <3 Kyllä, tein salaista vakoilu- ja tutkimustyötä!Kuningatar
Talvi oli kolea ja Daenerys tottunut lämpöön. Dothrakit olivat levottomia kaikkien pohjoisen miehien joukossa. Dany aisti myös lohikäärmeidensä levottomuuden, vaikka niiden sisäinen tuli piti ne lämpiminä pakkaselta.
Dany tapasi lohikäärmeitään usein, jos ei ollut neuvottelemassa sotastragediasta. Hän tunsi, miten Talvivaaran lady piti häntä katseensa alla. Kun Dany oli lohikäärmeidensä kanssa, hän muistutti itseään, että Westeros oli hänen kotimaansa. Talven tuiskut ja nietokset kuuluivat osaksi hänen valtakuntaansa, vaikka Sansa Stark toivoikin, että Pohjoinen seisoisi vielä itsenäisenä seitsemästä kuningaskunnasta.
Koskettaessaan Drogonia Dany tunsi sormissaan poltteen. Talvivaaran pakkaset olivat tehneet hänen käsistään kylmät, mutta lohikäärme sulatti kohmeen jäätyneistä sormista. Dany tunsi vilun hiipuvan kehostaan.
Lohikäärmeet olivat hänen lapsiaan ja Dany tullut kuningattareksi, joksi oli syntynyt. Ottamaan paikkansa Westerosissa, vaikka pieni osa hänestä muisteli yhä aikaa Khal Drogon käsivarsilla ja lasta, joka olisi voinut olla kuningas. Dany painoi päänsä vasten Drogonin päätä ja uppoutui ajatuksiinsa. Kohottaessaan katseensa hän näki revontulet, jotka paloivat Talvivaaran yllä. Kylmyydestä huolimatta Pohjoinen oli kaunis. Dany palasi takaisin linnaan ajatuksissaan, mutta varmempana itsestään.
Dothrakit kumarsivat lohikäärmekuningattaren kulkiessa revontulet yläpuolellaan. Kuin taivastakin kirkkaampana paloivat liekit Danyn rinnassa, kun hän oli löytänyt uudelleen ylpeytensä ja oikeutensa kuulua myös Pohjoiseen.
Daenerys Targaryen tiesi olevansa kuningatar, mutta ei ollut unohtanut. Hän oli ollut tyttö, joka naitettiin Khalille sotajoukkoa vastaan.
Revontulien leimutessa Dany tunsi sydämensäkin roihuavan. Vapaudelle, jonka hän oli saanut itselleen ja orjille. Hän kohtasi Dohtrakeja matkallaan, joille puhui valmistaen sotaan, joka heillä oli edessään. Dany oli päättänyt voittaa Muukalaiset ja ottaa Kuninkaansataman omakseen.
Rautavaltaistuin kuului Daenerys Targaryenille ja Pohjoinen oli osa hänen valtakuntaansa.