Kirjat & kirjasarjat #3

[Fairy tale]

Kun uusivuosi ja vieläpä 2020 iski päin näköä, onko teillä lukulistoja tai lukutavoitteita, tms.?

Oikein havahduin siihen tosiasiaan, etten ole koskaan pitänyt mitään kirjaa lukemistani kirjoista. Nyt uuden vuosikymmenen alkaessa voisi sellaisen aloittaa. Monista muista asioista kyllä pidän kirjaa ja laitan asioita muistiin, mutta en lukemistani tai kuuntelemistani kirjoista. Ehkä syynä on se, etten ole koskaan myöskään asettanut minkään valtakunnan lukutavoitteita itselleni. Elän niin kausittain, että minulla saattaa mennä puoli vuotta tai jopa vuosi etten lue mitään tai ehkä vain yhden kirjan, kun mielenkiinto kohdistuu vaikkapa enemmän retkeilyyn ja erilaisiin lajikokeiluihin. Sitten taas seuraavina vuosina luen paljon. Varsinkin jos olen löytänyt jonkun mielenkiintoisen ja pitkän kirjasarjan tai kirjailijan jonka kirjoista erityisesti pidän.

Aloitin lukemaan Andrzej Spakowskilta Narrenturm-sarjaa, mutta aika kuivakkaa on. Kertokaapa nyt Noiturin lukemista aloittaneet viekö se mennessään? Jossain vain oli artikkeli että kirjoitustyyli on samanlainen, mutta jospa itse tarina olisi vähän jotain muuta kuin tämä.

[Arte]

Aloitin lukemaan Andrzej Spakowskilta Narrenturm-sarjaa, mutta aika kuivakkaa on. Kertokaapa nyt Noiturin lukemista aloittaneet viekö se mennessään? Jossain vain oli artikkeli että kirjoitustyyli on samanlainen, mutta jospa itse tarina olisi vähän jotain muuta kuin tämä.

Minä kuuntelen/luen juuri Noituri-sarjan toista osaa, ja tykkään sarjasta. Musta sitä on helppo sekä lukea että kuunnella, ja tapahtumat on jaettu osiin, mikä tekee tarinan seuraamisesta varsin mielenkiintoista. Ikään kuin olisi kirjoitettu tarinaa enemmän silleen "kohtaus-pohjaisesti" kuin niin, että mennään koko ajan samoissa tapahtumissa eteenpäin.

[Kelsier]

Aloitin lukemaan Andrzej Spakowskilta Narrenturm-sarjaa, mutta aika kuivakkaa on. Kertokaapa nyt Noiturin lukemista aloittaneet viekö se mennessään? Jossain vain oli artikkeli että kirjoitustyyli on samanlainen, mutta jospa itse tarina olisi vähän jotain muuta kuin tämä.

Noituri vie kyllä mennessään, mutta minusta sekä siinä että Narrenturmissa on aika samanlainen tyyli. Narrenturmin kuivakkuus verrattuna Noituriin johtuu minusta siitä, että Noituri on ennemmän toiminta/taikuusvetoisempi.
Narrenturm on kuitenkin tällaiselle keskiaika/antiikki-intoilijalle, kuten minä, aika nannaa. Kaikki ne latinan ja muun kieliset huomautukset, keskiaikaiset aikamääreet jne. Sapkowski on tehnyt hyvää taustatyötä, historiaa opiskelleen sydän kiittää. Etenkin kakkososassa (suomennoksesta puhe siis!) tuleva noitasapattikohtaus oli muikea

[Fiorella]

Kirjastossa tuli vastaani huvittava yllätys (tai olisiko siitä nyt niin kuulunut yllättyäkään, mutta yllätyin yhtä kaikki ), kun huomasin että Eoin Colfer (Artemis Fowl -sarjan kirjoittaja) on kirjoittanut Marvelin Iron Manista. Teksti oli kohderyhmän huomioiden tietenkin lasten/nuortenkirjamaista, mutta kerran sen huomasin, niin otin ja luin sen sitten. Tony Starkin faneille varmaan ihan mukavaa luettavaa, vaikka olikin Avengers-teemasta täysin irrallinen tarina. Kirja on suomennettu 2017 ja julkaistu vuotta aiemmin siitä, joten ehkä jo fanimmille on tuttu ennestään, mutta minusta kirvoitti ainakin naurun jo ihan sen näkeminen.

[Odo]

Noituri vie kyllä mennessään, mutta minusta sekä siinä että Narrenturmissa on aika samanlainen tyyli. Narrenturmin kuivakkuus verrattuna Noituriin johtuu minusta siitä, että Noituri on ennemmän toiminta/taikuusvetoisempi.
Narrenturm on kuitenkin tällaiselle keskiaika/antiikki-intoilijalle, kuten minä, aika nannaa. Kaikki ne latinan ja muun kieliset huomautukset, keskiaikaiset aikamääreet jne. Sapkowski on tehnyt hyvää taustatyötä, historiaa opiskelleen sydän kiittää. Etenkin kakkososassa (suomennoksesta puhe siis!) tuleva noitasapattikohtaus oli muikea

Olin tulossa juuri kysymään kyseisestä kirjasta. Hyvä kysyä sen jälkeen, kun on tilannut sen lahjaksi Noituri -fanille. Saa nähdä, miten nappaa vai nappaako ollenkaan, haha. Jospa se!

Kiva oli kuulla teidän lukujuttuja, kun kyselin aiemmin! Minä itse tein sitten kuitenkin pientä lukulistaa ("pientä"), kun osallistuin pieneen Helmet -haasteeseen. Se on aika loppuunsuunniteltu ja vielä olisi muitakin lukulistan kirjoja. Listalla on vaikka sun mitä ja tavallaan äänetön tavoitteeni, jonka sanon kuitenkin ääneen, on lukea tavallista monipuolisemmin.

Jaottelin kirjat niin, että olisi äänikirjoja, kirjoja ja e-kirjoja. E-kirjat ovat lähinnä lue silloin tällöin, ym. kun satut esim. odottelemaan tai muuta vastaavaa, kun äänikirjaa ei viitsi pitää korvilla ja kirjoja ei ole saatavilla. Ne eivät ole niin "must", mutta kuitenkin sellaisia, joista yksi on tosiaan Helmet -haasteessa ja loput sellaisia omaa hyvinvointia tukevia. Mm. Viisas mieli, Tunne lukkosi ja sitten hieman erilaista, kuten Pohjoisen mytologia ja Sodan kuningattaret. Katsoo, kuinka tässä käy! Jos kiinnostaa Helmet -listani ja suositella puuttuvaa neljää, saa suositella! Ronenilta tuli mielenkiintoinen ehdotus Haruki Murakamista, mutta taitaa jäädä korvan taakse, kun luettavaa on niin paljon. Napatkaa ihmeessä Helmetiin ideoita tai ehdotelkaa minulle.

Tuossa on tosiaan merkitty, missä muodossa luen. Storytellistä löytyy kaikki äänikirjoiksi merkityt, jos se jotain auttaa. (Tässä listassa vain Helmet -haaste, siis! Mm. kaikki Noiturit on listalla #3-8 ja sitten His dark materials, ym. ja mm. Kaksoisauringot -sarjaa niin kuin Helmetin ulkopuolelta! Kirjoja tulee, ellen nyt vaihda lukutottumuksiani kesken kaiken 40. Goodreads tavoitteeni on 35, enkä sitä taida nostaa...)

Spoiler: näytä

1.Kirja on vanhempi kuin sinä – Mio, poikani Mio, äänikirja
2. Iloinen kirja – Pariisi yhdelle ja muita kertomuksia, äänikirja
3. Kirja, jonka joku toinen valitsee puolestasi – Tiikerinlapsi, kirja (mursuhilleri)
4. Kirjassa kohdataan pelkoja – Häkkipoika, kirja
5. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera – Teemestarin kirja, äänikirja (näytelmä 2016)
6. Kirjassa eksytään – Lintujen käytännöllisyydestä, kirja
7. Urheiluun liittyvä kirja – Rajoilla, äänikirja
8. Kirjalla on kirjassa tärkeä rooli – Kirjanvartija, kirja
9. Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja – Tähtitiedettä kiireisille, äänikirja
10. Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa – Paikka vapaana, kirja (ft. mursuhilleri)
11. Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta – Caraval #1, äänikirja (”Meni seitsemän vuotta ennen kuin hän sai muotoiltua kirjeen oikein.”)
12. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa – Neiti Etsivä ja teatterilaivan arvoitus, äänikirja (Carolyn Keene – kirjailijat, jotka kirjoittivat Neiti Etsivät)
13. Kirjassa ollaan saarella – Muumipappa ja meri, äänikirja
14. Tulevaisuudesta kertova kirja – Yksin marssissa, kirja
15. Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva – Löydä oma ikigai – Japanilainen tie elämän voimaan, e-kirja
16. Kirjassa pelastetaan ihminen – Kultainen kompassi, kirja 
17. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla – Ikimetsien sydänmailla, kirja
18. Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa – Noituri #3: Haltiain verta, kirja/äänikirja
19. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana – Korpinlaulu, kirja
20. Tunnetun henkilön suosittelema kirja – Meinioseppä: Morriganin kutsumus, kirja/äänikirja (Korpimaanlukija)
21. Kirjassa lennetään – Keväällä isä sai siivet
22. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan – Professori ja taloudenhoitaja
23. Kirjassa on isovanhempia
24. Vuonna 2020 julkaistu kirja – Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä (19.5.2020)
25. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Minulla on ollut jonkinlainen kirjapäiväkirja jotain 10 vuotta, alkuvaiheessa vähän epäsäännöllisempi mutta joskus vuonna 2012 sain joululahjaksi sellaisen ihan virallisen kirjapäiväkirjan ja siitä asti on tullut kirjoitettua siihen (ja sen seuraajiin, kun ensimmäinen täyttyi), mitä on tullut luettua ja heräsikö jokin ajatus kirjaan liittyen. Noissa kirjapäiväkirjoissa on valmiita kysymyksiäkin, kuten ”lukutunnelma”, ”henkilö johon samaistuin” tai ”mitä opin”, mutta en ole kauhean orjallisesti niitä täyttänyt, jos ei tule mitään mieleen. Joskus tulee ja ajatuksia on hauska lukea jälkeenpäin

Oi, tämä kuulostaa ihanalta. <3

[Thelina]

Odo, tässä yksi vinkki kohtaan 22!

22. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan: Yoko Ogawa, Professori ja taloudenhoitaja

Tämä on sellainen kepeä hyvänmielen kirja, joka kertoo vanhasta professorista, jonka muisti ulottuu vain 80 minuutin päähän. Kirja kertoo siitä, miten hän tutustuu uuteen taloudenhoitajaansa ja tämän poikaan. Se ei olekaan helppoa, koska 80 minuutin kuluttua pappa on jo unohtanut, keitä nämä hänen talossaan olevat ihmiset ovatkaan...

Minä olen toistaiseksi saanut luettua Noiturista vasta ensimmäisen kirjan ja 1/3 toisesta, jotenkin kirjoitustyyli tai jokin ei minulla iskenyt niin kovaa, että olisin innoissani ahminut kaikki kirjat putkeen. Lukeminen takkusi ja sitten kirjat pitikin jo palauttaa kirjastoon. Pura kuitenkin paljasti, että näiden äänikirjaversioissa on lukijana ihana Aku Laitinen, joten ajattelin kokeilla seuraavaksi niitä!

[Fairy tale]

Minä olen toistaiseksi saanut luettua Noiturista vasta ensimmäisen kirjan ja 1/3 toisesta, jotenkin kirjoitustyyli tai jokin ei minulla iskenyt niin kovaa, että olisin innoissani ahminut kaikki kirjat putkeen. Lukeminen takkusi ja sitten kirjat pitikin jo palauttaa kirjastoon.

Jos ukkelin kirjoitustyyli on sama mitä Narrenturmissa, niin voin ymmärtää. Vaikka siinä kuinka on hevosten ja miekkojen aika (joista ehdottomasti pidän) ja muuta keskiaikaista, niin voi veljet. Narrenturmissa on aivan liikaa vaikeita nimiä ja iso liuta ihmisiä joilla ei paljoa ole merkitystä ja silti heistä jaaritellaan yhtä ja toista. Koko kirjan tapahtumat keskittyivät yhden kuukauden ajalle ja ihan liian monta takaa-ajokohtausta tai epämääräisen rähinän kuvailua siitä miten rapa roiskuu, kura lentää ja possut juoksevat kiljuen karkuun ja kaalinpäät kierivät pitkin maita ja mantuja.

Eilen itse katselin juuri tämän alueen Noitureita ja ne ovat ylläri, ihan kaikki lainassa. E-kirjoja on 2 kappaletta ja varauksia siihen on 10. Minua nimittäin alkoi myös kiinnostaa nuo Noiturit kuunneltuna. Voisi olla miellyttävämpää kuunnella kuin lukea.

[Nyyhti]

Odo, listasi vaikuttaa tosi kivalta! Ison osan noista olen lukenut ja kaikkea voin suositella! Lentämiskohtaan tuli mieleen ala-asteella lukemani Keväällä isä sai siivet. Se on tosiaan lapsille suunnattu, mutta mielestäni vähän samantyylinen kuin monet listallasi olevista, ja itse olen niitä lukenut mielelläni aikuisenakin. Tätä en ole, mutta pitäisi ehkä testata!

Noituri noituri sentään. Ärsyttää kun kaikki puhuvat nyt siitä, yhtä paha kuin Game of Thrones. Yritin lukea ekaa osaa ja lopetin alkuunsa. Ei iskenyt sitten yhtäääääään

Mulla oli lahjakortti Bookbeatiin, sai jostain verkkopankkihässäkästä. Sehän meni tietty umpeen ennen kuin muistin käyttää... Voisi kyllä taas testailla äänikirjoja pitkästä aikaa. Mitä palvelua suosittelisitte, jos tykkää kuunnella vain suomenkielistä, kevyttä kirjallisuutta? Bookbeatin aikoinaan lopetin, kun siellä ei ainakaan silloin ollut mulle enää mitään uutta kuunneltavaa.

[Odo]

Eilen itse katselin juuri tämän alueen Noitureita ja ne ovat ylläri, ihan kaikki lainassa. E-kirjoja on 2 kappaletta ja varauksia siihen on 10. Minua nimittäin alkoi myös kiinnostaa nuo Noiturit kuunneltuna.

Jos et ole käyttänyt ilmaiskuukautta (vai 2 viikkoa ?) saat Storytellistä 1-4 osat äänikirjoina. Kyllä siinä ajassa yhden ehtii kuunnella ja taitaa myös Bookbeatissa olla sarjan äänikirjat, mutta en tiedä mihin asti.

Voisi kyllä taas testailla äänikirjoja pitkästä aikaa. Mitä palvelua suosittelisitte, jos tykkää kuunnella vain suomenkielistä, kevyttä kirjallisuutta? Bookbeatin aikoinaan lopetin, kun siellä ei ainakaan silloin ollut mulle enää mitään uutta kuunneltavaa.

Minä olen tykännyt Storytellistä, mutta en tiedä, mitä eroa Bookbeatin valikoimaan verrattuna on. Nämä kaksi taitavat kilpailla aika paljon keskenään, mutta itse jäin Storytelliin, kun Bookbeatin ilmaiskokeilun jälkeen jäin kokeilemaan Storytelliä "ainiaaksi". Mielestäni suomenkielinen (toki muun kielinenkin) valikoima on melko hyvä ja kevyttäkin lukemista olen löytänyt äänikirjoista.

nomps, kiva myös kuulla listallani olevan hyviä kirjoja! Nappasin myös sinun suosituksesi! Listalla on vähän sekalainen seurakunta. On muutamia, joista en oikeastaan tiedä mitään, mutta vaikuttivat istuvan haasteeseen, sellaisia, jotka ovat olleet pitkään lukulistalla ja nyt muidenkin suosituksia, kuten teiltä ja vähän villejäkin kortteja. Kiitos myös Thelina suosituksesta, nappasin listalle!

[Larjus]

Sainpas aloitettua ja luettua loppuunkin Meinioseppä: Morriganin kutsumuksen, josta noin kuukausi täällä mainitsin. Siitä on aikaa, kun edellisen osan luin, mutta tykkäsin tästä enemmän. Lisää syvennystä maailmaan ja hahmoihin. Ja ehkä se johtuu siitä, että Kapari-Jatta on nuokin kääntänyt, mutta kirjoitustyylissä on jotain ihanan kotoista.

Aloitin viime viikolla myös lukemaan Kaksosaurinkojen ekaa osaa Hän sanoi nimekseen Aleia, mutta sitä en oo nyt sitten viimeviikkoisten sairastelujen jälkeen lukenut. Mielessä on ollut jatkaa, mutta iltaisin oonkin aina päätynyt selaamaan kännykkää ja jatkanut sitä sitten niin myöhään, että on pakko ollut mennä nukkumaan. Tai sitten oon valvonut muissa hommissa ihan liian myöhään. Kirja kyllä vaikuttaa mielenkiintoiselta, vaikken muutamaa lukua pidemmälle ole päässyt, mutta silloin kun mulla olis mielessä samaan aikaan monta kiinnostavaa asiaa, yleensä en päädy tekemään niistä mitään vaan plärään jotain twitteriä  ¯\_(ツ)_/¯

Ja mistä nyt halusin tulla erikseen mainitsemaan, huomasin eilen Prismassa käydessäni kirjaosastolla, että Torey Haydenilta on julkaistu uusi kirja: Satutettu lapsi. Vilkaisin takakansitekstin ja näytti sen perusteella, että kyseessä olisi yksi Haydenin tositapahtumiin perustuva kirja. Mieli teki panna kirja koriin muiden ostosten sekaan mutten sitten kuitenkaan tehnyt niin. Luin joskus monta vuotta sitten paljon Haydenin kirjoja (ja juuri niitä tositapahtumiin perustuvia), ja Satutetun lapsen nähdessäni kaikki muistot niistä palautuivat mieleen. Pitäis ehkä käydä hakemassa niitä taas kirjastosta luettavaksi (ja ehkä tuon Satutetun lapsenkin saisi joskus kirjastosta itselleen lainattua), vaikka ne onkin paikoin niin karuja, että ihan pahaa tekee (muistan, että mm. Häkkipojassa oli joitain kohtia, jotka alkoivat oksettaa mua).

Onko muut lukeneet Torey Haydenin kirjoja? Mitä mieltä ootte niistä olleet?

[summerblue]

Veikkaan, että siitä voi olla kymmenenkin vuotta, kun olen itse lukenut noita Haydenin kirjoja. Ne olivat hyvin kirjoitettuja, mutta evät nousseet omien suosikkieni joukkoon, koska en ole oikein koskaan ollut kiinnostunut ihmisen psykologiasta/käyttäytymisestä. Ja joo, niissä oli joitain sellaisia juttuja, jotka olivat liian karua luettavaa minullekin.

Oletteko löytäneet mitään uusia hyviä kirjoja viime aikoina? Itsellä ei ole oikein ollut lukeminen päällimmäisenä mielessä. Vuoden alku ei ole ollut ihan parasta aikaa ja lähinnä olen keskittynyt lukemaan läpi koottuja Paddington-kirjoja katsottuani elokuvan Jotenkin se on ollut rauhoittavaa, kun muu elämä stressaa. Vähän aikaa sitten luin kuitenkin sellaisen kirjan kuin "Stranger Diaries", jonka on kirjoittanut Elly Griffiths. Kirjan kansissa oli niitä tavanomaisia kehuja, kuinka se oli niin mukaansatempaava ja hyytävä ja itse vähän ällistyin, kun en muista hetkeen lukeneeni niin uskomattoman mitäänsanomatonta ja tylsää romaania. Itselleni on tärkeää, että romaanin henkilöihin muodostuu side ja oikeasti välittää heidän kohtalostaan. Tuossa kirjassa en saanut yhdestäkään hahmosta kiinni.

Vendela: Ehkä voisi vielä joku kerta yrittää noita Ruth Galloway-kirjoja, jos ne iskisivät enemmän kuin tämä tapaus

[Vendela]

Onko muut lukeneet Torey Haydenin kirjoja? Mitä mieltä ootte niistä olleet?

Oi, minä olin fani joskus seitsemän-kahdeksan vuotta sitten Muistelen, että taisin lukea kaikki paitsi Sähkökissan ja tykkäsin kovasti. Ymmärrän kyllä etteivät nuo sovi kaikille, mutta itse olen kiinnostunut psykologiasta ja muutenkin tuollaisista omituisista jutuista, että suorastaan ahmin nämä. Eivät ne toki mitään hyvänmielen kirjoja ole, mutta ehkä siinä piileekin osittain niiden viehätys kun tietää, että ne pohjaavat todellisiin tapahtumiin. Joten kiva kun vinkkasit Haydenin uutuudesta Larjus, täytyy varmaankin tutustua siihen


Pakko oli käydä googlettelemassa tuota summerbluen mainitsemaa "Stranger Diaries"-teosta, sillä olen lukenut (=kuunnellut äänikirjana) Elly Griffitsiltä kaikki Ruth Galloway-dekkarit, mutta tämä ei näköjään kuulunut niihin. Sillä noita mysteereitä voin lämmöllä suositella jos sateen pieksämä Englanti kiinnostaa Itse tykkään näistä Galloway-dekkareiden päähenkilöistä ja heidän monimutkaisista ihmissuhteistaan. Lisäksi kun samalla ratkotaan rikoksia (yleensä murhia), niin olen tyytyväinen!

[Thelina]

Minä luin melkein kaikki Torey Haydenin kirjat muistaakseni joskus ~10 vuotta sitten ja minä kyllä tykkäsin niistä. Kuten Vendela sanoi, ehkä osittain ne kiehtoivat juuri siksi, että pohjautuvat tositapahtumiin. Ne olivat minusta aika nopealukuisia ja sillä tavalla helppoa luettavaa, vaikka aiheet olivatkin välillä rankkoja. En ollutkaan huomannut tuota Larjuksen mainitsemaa uutta kirjaa.

Minäkin luin viime vuonna tuon Meinioseppä: Morriganin kutsumuksen, mutta en jotenkin ihan hirveästi tykännyt siitä. Mutta varmaan olisin tykännyt nuorempana. En tiedä, jaksanko seuraavia osia enää lukea, katsotaan sitten, jos niitä joskus tulee. Ja vähän aikaa sitten tuli luettua Hän sanoi nimekseen Aleia jo toista kertaa, koska halusin verestää muistia ficcejä varten nyt luen sitten sen jatko-osaa Seleesian näkijää uudestaan.

Lukemiseen ei ole oikein ollut aikaa viime aikoina (tai sitten olen lukenut vain ficcejä, joita niitäkin on pitkä lista odottamassa <3). On ollut paljon kaikkea muuta eikä iltaisin ole välttämättä jaksanut enää keskittyä. Mietin, pitäisikö ladata taas jokin äänikirjasovellus, jos kuuntelisi kirjoja vaihteeksi. On minulla kyllä myös kirjapino odottamassa: ostin kesällä kirpparilta kolme ensimmäistä Eragon-kirjaa, kun en ole koskaan niitä lukenut. Lisäksi bongasin kirjastosta Kaari Utrion Vendelan ja pitihän se lainata, koska Vendela tuli siitä mieleen ja on ehkä maininnut tuosta kirjasta joskus täällä?

[Larjus]

Muakin kiinnostaa ihmismieli ja psykologia ym. (lukiossakin mun lempiaine oli ehdottomasti psyka ja se oli ainoo aine johon oikeesti panostin: mun ainoa lukiotavoite oli saada psykan joka kurssista 10 ja kirjoittaa siitä L, ja senhän sitten teinkin ) niin noi on sellaisia kirjoja, jotka iskee muhun ja tekee sen lujaa. Oon muistaakseni lukenut vain niitä tositarinoita, en fiktiivisiä kertomuksia.  Ei ne tosiaan hyvänmielen kirjoja ole, vaan paikoin oikeesti raflaavaa luettavaa, mutta monesti niissä on ainakin mulle välittynyt toivo sieltä kaiken kamalan keskeltä. Ensimmäinen lukemani kirja Haydenilta oli muistaakseni Nukkelapsi (varmaan joku lähemmäs kymmenen vuotta sitten), ja luin sen suunnilleen yhdeltä istumalta kun en voinut lopettaa. Enpä muista, että olisin sen jälkeen lukenut niin pitkiä kirjoja yhden päivän aikana.

[Vendela]

Olen tainnut joskus Vendelasta mainita juu Ja muistelen, että ainakin Fairy tale oli lukenutkin sen. Joten suosittelen sitä Thelina!

Kiva jos annat Ruthille mahdollisuuden summerblue En tosiaan osaa yhtään verrata noita teoksia keskenään, kun en tuota mainitsemaasi ole lukenut.

Larjus, mulla on hyvin samantapaiset kokemukset, että pakko oli lukea yhdellä kertaa kun teokset imaisivat todella mukaansa. Muistelen, että noita Haydenin pokkareita oli joskus vuosia sitten Suomalaisessa siitä niiden kesäkampanjassa "ota 3 maksa 12€" tms. Silloin ostin itselleni useamman Minäkään en muuten lämmennyt noille fiktiivisille vaan enemmän olen tykännyt tositapahtumiin perustuvista, vaikka eipä niissäkään ole täyttä varmuutta että kuinka paljon seassa on fiktiota. Ja kai ne ihmiskohtalot kiinnostaa aina jollain tasolla.

[Kiirsu]

Minäkin luin vastikään Morriganin ensimmäisen osan, nyt aloittelen toista. Hauskaa ja kepeää luettavaa. Tämä olikin vielä enemmän lastenkirja kuin olin luullut, mutta toisaalta se olikin siksi niin kevyttä luettavaa. Vastaavuus Pottereihin oli kuitenkin ajoittain turhankin suuri ja se häiritsi. Luin ääneen yhden kohdan vaihtaen sanan "meinioseppä" sanaan "Voldemort" ja se kappale olisi voinut olla ihan suoraan Pottereista. Loppuratkaisukin oli helppo arvata jo ihan pelkän Potterin pohjalta.

Kapari-Jatalla toki on persoonallinen tyyli kääntää, joka myös muistutti ajoittain Potterista, mutta se ei häirinnyt. Lähinnä toi mukavan nostalgisen olon. Käännöksestä antaisinkin tälle kirjalle paljonkin plussaa, koska esimerkiksi meinioseppä ja Sakaalifaksi ovat minusta tosi nerokkaita käännöksiä.

[Larjus]

Kiirsu, oon samaa mieltä sun kanssa siitä, että Kaari-Jatta on taas kerran keksinyt hienoja käännöksiä eri termeille (ja joo toi Sakaalifaksi kuulostaa tosi siistiltä). Niitä oli tossa kakkoskirjassakin. En tiedä kuin parin nimen/termin kohdalla, mitä ne ovat alkuperäiskielellä, mutta lukiessani viihdytin itseäni miettien, mitä ne voisivat alkujaan olla

Mullekin lukiessa on välillä tullut sellainen "Potter-fiilis" mutta yllättävän vähän loppujen lopuksi, kun ottaa huomioon, miten paljon noita kirjasarjoja etenkin ekan osan ilmestyessä verrattiin/nivottiin yhteen.

[Fiorella]

Onko muut lukeneet Torey Haydenin kirjoja? Mitä mieltä ootte niistä olleet?

Olen aikoinaan lukenut kaikki, mutta se, pidinkö niistä, vaihteli aika lailla kirjan mukaan. Kokonaan fiktiivinen Auringonkukkametsä kiinnosti vähiten, sen sijaan Sähkökissassa oli sentään se mystinen juttu, miksi kissa tietää.

Nuo kirjat ovat kieltämättä sillä lailla koukuttavia, että ne helposti lukee kerralta eikä malta käsistään jättää, kun tahtoo tietää mitä oikein käy, mutta juonet vaihtelevat aika rajusti sen suhteen, onko tarinalle mitään oikeaa päätöstä. Itselle tuntui lattealta moni lopetus, jossa ensin kerrottiin seikkaperäisesti joka yksityiskohdasta ja sitten todettiin lopuksi että ai, sen perheen tarina olikin tällainen, eipä opettaja / terapeutti osannut moista kuvitellakaan, no ilmankos se oli sellainen lapsi... Paitsi että aika usein juuri Hayden itse onnistui saamaan aikaan läpimurron, vaikka ei aina itsekään tiennyt mikä se sitten lopulta oli, joka kyseistä lasta auttoi tai sai reagoimaan... Minusta hän kuulosti aika huolettomalta kokeilemaan kaikkea epätavallista, ammatti-ihmiseksi ainakin.

Lisäksi minua kiusasi aika tavalla se, että kirjailija ammensi avoimesti todellisten ihmisten elämän tragedioista ja jäi epäselväksi, missä määrin tarinoita oli edes muutettu, etteivät sen aikaiset ihmiset olisi pystyneet tunnistamaan niissä esiintyviä henkilöitä. Tai lupia kysytty. Muutamassa kohtaa Hayden mainitsee saaneensa luvan joltakulta, muttei läheskään aina, ja silti siellä on vaikka mitä törkyä eri ihmisten perheistä. Onhan toki sekin mahdollisuus, että hän olisi fiksusti sekoittanut tarinoita ja keksinyt päästään osan, mutta ainakin se mielikuva kirjoista jää, kuin että hän kertoisi sen aikaisista tapahtumista varsin suoraan. Aikamoista sosiaalipornoahan ne ovat, osa iljettävääkin luettavaa, mutta toisaalta myy varmasti hyvin ja on siinä toki se hyvä puoli, että itsensä ja erinomaisuutensa korostamisen lisäksi Hayden antoi kuitenkin äänen äänettömille tapauksille ja nosti esiin sellaisia asioita, joista siihen aikaan ei vielä niin suoraan puhuttu. Pitää muistaa, että erilaiset mielenterveysongelmat, henkiset vaikeudet ja hyväksikäyttö kuului vielä 80-luvulla hyshys-juttuihin, joista mieluummin vaiettiin ja lakaistiin maton alle. Ja vammaiset lapset lukittiin laitoksiin. Monessa suhteessa maailma on kuitenkin nykyään parempi kuin ennen.

[Auri]

Minä olen lukenut Toreyn kirjoja! En ole pitkään aikaan lukenut niitä, mutta kotikotona eli toisin sanoen äitin luona on kasa niitä :> Tykkään ehkä eniten Häkkipojasta. Ne on jotenkin tosi koskettavia kaikki, oli sitten fiktiivinen tai tositarina! Pitää mennä varmaan katsomaan kirjastosta, jos löytäisi --

Unohdin postata tämän viestin ja olin näemmä jättänyt sen vielä keskenkin :----D Mutta kävin kirjastossa ja otin sieltä mukaani Häkkipojan! Tulen sitten höpöttämään siitä myöhemmin. Fiorellalla on hyviä pointteja, mutta samalla eihän niissä vissiinkään kenestäkään nimillä puhuta? Minusta on hyvä kuitenkin, että näitä asioita tuodaan esille -- toki Torey kirjoittaa aika inhorealistisesti, mutta. Niin. En tiedä :---D

Matkaan tarttui myös Melissa Marrin Ilki ihana sekä Sala kavala, joita olen viimeksi lukenut ala-asteella! Onko täällä kukaan tutustunut sarjaan? :> Siitä harmittavasti on suomennettu vain kaksi ensimmäistä, jotka olen myös itse lukenut. Sarjaan kuuluu ilmeisesti kahdeksan kirjaa ja huhujen mukaan yksi on ilmestymässä tämän vuoden kesällä! Mietin, että voisin tutustua sarjaan englanniksi, jos nämä kirjat ovat nyt yhtä hyviä kuin muistan :----D Ehkä aika on kullannut?

[Okakettu]

Kuinka muiden lukemisharrastus on sujunut näin poikkeusaikana, oletteko löytäneet nyt enemmän aikaa kirjoille ja riittääkö lukeminen? Omalla kohdallani jatkuva kirjojen hamstraaminen kirjastosta on kerrankin osoittautunut hyödylliseksi, sillä tämänhetkisillä lainoillani pärjään helposti ainakin tuonne toukokuun puoleenväliin asti. Sen lisäksi käytän kirjaston e-kirjapalveluja (Libbysta löytyy tosi kivasti kaikkea englanninkielistä laidasta laitaan) ja muita vastaavia ahkeraan. Nyt uusimpana hommasin Storytelin, ja olen yrittänyt tutustua oikeastaan ensimmäistä kertaa ikinä kunnolla äänikirjoihin, mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu, ettei se ole yhtään minun juttuni.  

Olen ensimmäisenä äänikirjanani kuunnellut Jenny Golgenin Uusia lukuja ja onnellisia loppuja aina lenkillä, takana on kuusi tuntia ja jäljellä neljä, ja huomaan miettiväni että ähh, milloin tämä loppuu, olen kuunnellut tätä jo ikuisuuden. Syy voi kyllä olla ihan tuossa kirjassakin, joka on minusta suoraan sanottuna melko kehno... Huomaan kuunnellessa, että minusta tuntuu, etten yhtään saa kiinni esimerkiksi tarinan rakenteesta ja näin. Kertojan äänestä ja kerronnasta kyllä pidän, se on ehdottomasti plussaa. Pitäisi varmaan kokeilla äänikirjana jotakin omaa suosikkia, että miltä se vaikuttaisi. Aion nyt joka tapauksessa jatkaa äänikirjalenkkeilyä ja valita kuunneltavaksi sellaisten genrejen kirjoja, joita en muutoin juuri lukisi, dekkareita tahi vastaavia ehkä. Otan vastaan äänikirjasuosituksia! Ilahduin huomatessani, että Storytelissä on myös mahdollisuus lukea e-kirjoja, pitää varmaan joitain suomenkielisiä uutuuksia ottaa lukuun sitä kautta nyt - Sayaka Muratan Lähikaupan nainen kiinnostaa minua kovasti, se ehti harmillisesti tulla minulle lainausvuoroon suurin piirtein päivä kirjastojen kiinnimenemisen jälkeen.

Kustantajien syyskatalogitkin ovat ilmestyneet tässä välissä, oletteko bonganneet sieltä mitään kiinnostavaa luettavaa? Minä odotan etenkin Emmi Itärannan uutuutta Kuunpäivän kirjeet, minkä lisäksi ilahduin paljon huomiosta, että Margaret Rogersonin YA-fantasia Sorcery of Thorns tullaan kääntämään suomeksi nimellä Kirjojen tytär. Ensi viikolla taas ilmestyy Beth O'Learyn uutuus The Switch (tuo Goodreadsin julkaisupäivämäärä on väärä). Toivon mukaan se on yhtä hyvä kuin The Flatshare ja juuri sellaista hyvänmielenluettavaa, jota kaipaan nyt.