Operaatio Joulumielen paluu, H/D, K-11 (joulukalenteri: 25/24)

[Melodie]

Nimi: Operaatio Joulumielen paluu
Kirjoittaja: Melodie
Ikäraja: K-11
Fandom: Harry Potter
Paritus: Harry/Draco

Itsenäinen jatko-osa viimevuotiselle kalenterilleni Operaatio Joulumieli! (K-11) Harryn ja Dracon elämässä puhaltavat uudet tuulet ja joulumielirintamalla on uusia haasteita.

Erityisesti haluaisin omistaa tämän Artelle, Pullanmurun ykkösfanille (toivottavasti onnistun tekemään hänelle oikeutta!) sekä Fairy talelle, joka piti Operaatio Joulumieltä suositeltavana vielä vuodenkin jälkeen!

Hyvää joulunodotusta kaikille!

--

Operaatio Joulumielen paluu


Luukku 1

Joulukuun ensimmäisenä päivänä Draco katseli ympärilleen uudessa talossa. Ulkoa tuleva valo oli ankeanharmaata, ja huoneet näyttivät pienemmiltä ja kuluneemmilta kuin kaupantekoaikaan. Naarmut lattiassa tuntuivat suorastaan loistavan, eikä edellinen asukas ollut ilmeisesti vaivautunut pesemään ikkunoita. Ainakin Draco toivoi, että osa harmaudesta oli lähtöisin likakalvosta lasin pinnalla. Eivätkä huoneita täyttävät pahvilaatikot todellakaan olleet mitään viehkeitä sisustuselementtejä.

Hän suuntasi pienelle kuistille katselemaan pihaa, joka oli tällä erää liki mutavelliä. Harry harppoi juuri kohti ovea kantaen mukanaan keskikokoista joulukuusta. Ainakin yksi hyvä asia tässäkin tönössä!

Ja olihan Harrykin aika mukava.

Harryn silmälaseissa oli vesipisaroita.
”Torilla satoi”, hän selitti, melko tarpeettomasti. Draco katseli kuusta.
”Se on ihana!”
Harry kantoi kuusen keskelle olohuonetta, johon se asettui somasti. Juuri mihinkään ei tosin enää ollut mahdollista kulkea kuusen ja laatikoiden välistä. Draco ei ymmärtänyt, miten Harry oli saanut hänet huijattua muuttamaan juuri ennen joulua. Tämä oli vedonnut siihen, miten kätevää olisi kun ei tarvitsisi koristella kahdessa paikassa, mutta näin jälkikäteen ajatellen… koristeluhan oli joulussa miltei parasta! Miksi ihmeessä siitä oli haluttu tinkiä? Normaalisti tähän aikaan olisi jo ollut kimallusta kaikkialla.
”Hei”, Harry sanoi ja kosketti Dracon hartiaa. ”Tästä tulee tosi hienoa! Ensimmäinen yhteinen koti.”
”Niin”, Draco sanoi vaisusti ja käpertyi Harryn kainaloon. Olisihan tässä aikaa jouluntekoon. Draco katseli kun Harry meni laittamaan takkaan tulen ja Pullanmuru lenteli leikkisästi huhuillen ympyrää huoneiden välillä. Ehkä talo tosiaan alkaisi vielä tuntua kodilta.

[Vendela]

Tämä on tämmöinen seurantakommentti. En ole tutustunut (vielä) Operaatio Joulumieleen, mutta tämän ensimmäisen luukun perusteella haluan ehdottomasti tehdä lähempää tuttavuutta sen kanssa Niinpä sanon tässä vaiheessa, että hyvältä vaikuttaa ja palaan asiaan kun julkaiset lisää

Vendela

[Fairy tale]

Aivan mahtavaa että olet innostunut kirjoittamaan Operaatio Joulumielelle jatko-osaa.
Draco ja Pullanmuru joulumielen nostattajina ovat ihan parasta. Ja ihanaa, että Harry
sai puhuttua Dracon ympäri että yhteiseen kotiin muutetaan juuri joulun aikaan. Voi
Dracoa, eiköhän se koti siitä jouluiseksi muutu. Harryn tuoma joulukuusi tuokoon tunnelmaa.

Ja kyllä, lukaisin aivan äskettäin Operaatio joulumielen läpi hymyssä suin.
Ihanaa, että jaksat kirjoittaa. Kiitos. 

[Arte]

PULLANMURUUUUUUUUUUUU!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Rakkaani on palannut 💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚

Eli joo jee aivan mahtavaa, että Operaatio Joulumieli tekee paluun tänä vuonna! Ihanaa nähdä, miten tämä joulu nyt onnistuu anti-jouluisen Harryn kanssa.

Kuusi jo joulukuun ensimmäisenä. Ei vain voi ymmärtää. Mutta no, velhoilla on se etu että kaikki neulaset voi vaan kaikkoonnuttaa!

[Ilomiete]

Minäpä luin yhteen pötköön äsken operaatio joulumielen ja kuolin söpöyteen!!
Jään ehdottomasti tätä seuraamaan ja olen muiden tavoin aivan ihastunut jouludracoon ja pullanmuruun!

[Melodie]

Huh onpas teitä monta! <3

Vendela: Kiitos! Mukavaa että olet päässyt joulumielen makuun. ^_^
Fairy tale: Ihana kuulla! Kiitos kommentistasi, ja hyvä että Operaatio Joulumielestäkin on yhä iloa!
Arte: Kiitos! Ja KYLLÄ! Hän on taas täällä! Velhot voinevat loitsia kuusen jotenkin näpsästi kestämään pidempään.
Ilomiete: Mainiota! ^_^ Hyvä että pidit siitä! Kiitos kommentistasi!

--

Luukku 2


Joulukuun toinen valkeni sateisena. Mutta valkeni sentään! Harry oli pessyt ikkunatkin. He joivat teetä olohuoneessa ja katselivat sitten asuntoaan arvioiden.
”Meillä ei ole esillä vielä yhtäkään joulukoristetta”, Draco sanoi surkeana. Hän oli pakannut kaikki jouluaiheiset tavarat siististi suureen laatikkoon, johon oli kirjoittanut ”joulupuuhia”, mutta ei hänellä ollut aavistustakaan, missä se nyt oli. Apujoukot olivat ilmeisesti jakaneet laatikot huoneittain, mutta eihän joulu ollut varsinaisesti mikään huone – se oli kaikki huoneet! Laatikko saattaisi olla missä tahansa.
”Se asia on helppo korjata”, Harry lohdutti. ”Tulejo joululaatikko!”
Joululaatikko ryskäsi esiin olohuoneen reunamilla olevasta laatikkokasasta, ja kiisi kohti Harrya kuin tornado.
”Siipirdium lentiusa!” Harry huudahti, ja muut laatikot alkoivat leijua juuri ennen kuin olisivat räsähtäneet maahan. ”Joulupuuhia” puolestaan osui Harrya keskivartaloon ja tömäytti hänet istumaan onnekkaasti juuri hänen takanaan sijainneelle sohvalle.
”Huh”, Harry sanoi.
”Sinun pitäisi vähän harjoitella loitsintaasi”, Draco mutisi.
”Höpsis”, Harry sanoi ja leijutti ilmassa edelleen odotelleet laatikot siististi maahan. ”Käy kimppuun!”
Draco sukelsi omituista haluttomuutta tuntien tutkimaan laatikon sisältöä. Siellä olivat toden totta kaikki hänen rakkaat koristeensa! Niiden näkeminen sai pienen ilon hyrisemään hänen sisällään, mutta sitten hän vilkaisi ympärilleen.
”Eihän näille ole täällä mitään paikkaa. Sitä paitsi minä haluan esille sen piparkakkuporon jonka sinä hankit viime jouluna!”
”Eiköhän se järjesty”, Harry sanoi ja kohotti taikasauvaansa, mutta Draco esti häntä kiireesti. Ei todella voinut aavistaakaan, millaista tuhoa poron paikallesaaminen aiheuttaisi, kun jo selkeän laatikonkin kanssa oli ollut vaaranpaikka. Oli kuitenkin mukavaa että esimerkiksi seinät olivat ehjät, ja Draco halusi pitääkin tilanteen sellaisena.
”Ei! Etsitään se perinteisin keinoin.”
Harry näytti epäilevältä.
”Meidän on kuitenkin purettava laatikot”, Draco huomautti.
”No, käydään työhön sitten!”
Niin he sitten puursivat. Ei todellakaan kovin joulumieltä kohottavaa!

[Lunalotta]

Haha, kyllä ne sieltä vielä löytyy! Pitäähän sitä joulun eteen vähän jästi(p)mäisesti puurtaa Jään innolla seurailemaan tätä, Operaatio joulumieli oli kyllä ihana ja näitä joulukalentereita on taas ihana lueskella jouluaattoa odotellessa ja joulumieltä nostattaessa! (yleensähän mulla on joulumieli jo lokakuussa, mutta tää joulu on hyvin erilainen joulu äitini menehtymisen vuoksi, joten on totuttelemista.)

[Elfmaiden]

Minäkin ilmoittaudun lukijaksi! Ahmaisin juuri iltasatuna koko viime vuoden joulukalenterin, nyt täytyy tyytyä etenemään tämän kanssa hitaammin. Oi voih, muuton jälkeen asettautuminen on työlästä,  ja ymmärrän Dracon murheen. Toisaalta kyllä äimistelin myös kuusen tuomista jo nyt, tai ylipäätään koristeluja - meillä niiden aika on 24.12 Mutta kukin kotitalous voi tehdä tavallaan

[Ilomiete]

Laitoin eilen joulukoristeet ja luin nyt aamulla kakkosluukun ja naureskelin sattumalle että ficissäkin niitä kaipailtiin Voivoi yritetäänkö tänä vuonna saada Dracoa joulumielelle?

[Fairy tale]

Tuollainen sade voi kyllä laittaa mielen matalaksi varsinkin kun missään ei ole vielä jouluvaloja eikä koristeita.
Harry sitten jaksoi pestä ikkunat! Siitä se lähtee. Toivottavasti Pullanmuru nyt lepäilee että jaksaa kohta urakoida.
Ja mukavaa että joululaatikko löytyi. Jospas se siitä, huone kerrallaan.

[Vendela]

Tykkään tämän ficin Dracosta aiva todella, todella paljon <3 Hänen positiivinen asenteensa ja joulumielisyytensä on jotain mikä vain saa niin hyvälle tuulelle Muutenkin kiva, että se on juuri Draco joka intoilee joulun kanssa, vaikka on Harrykin näköjään jotain oppinut viime vuodesta

Minunkin pitänee kaivaa joulukoristelaatikko esiin ja ryhtyä virittäytymään tunnelmaan. Valoja olen jo toki laittanut marraskuussa jo torjumaan pimeyttä. Kivaa kun saan fiilistellä tämän joulukalenterin mukana

Vendela

[Melodie]

Lunalotta: Kiitos! Pieni puurtaminen joulun eteen tekee varmaan hyvää! Olen pahoillani äidistäsi. Toivottavasti joulumieli kuitenkin nostaa päätään!
Elfmaiden: Kiitos! Tämä kasvattaa jännitystä hiljalleen. Draco on vähän innokas!
Ilomiete: Kiitos! No niin ihan Dracon kanssa samiksia olette! Dracon joulumieli vaikuttaa saaneen pienen kolauksen.
Fairy tale: Kiitos! On kyllä ankeaa, ehkä heidän pitää tehdä jotain säätaikoja.
Vendela: Kiitos! Aww hyvä että Draco on mieleen! Eiköhän Harrykin ole kehityskelpoinen. Nyt onkin hyvä aika koristella niin ehtii hyvin ennen joulua.

--

Luukku 3

Kolmantena joulukuuta Harry ja Draco sisustivat kotiaan. Se alkoikin nopeasti näyttää aika somalta! He tekivät lattiaan muutaman näppärän loitsun, ja naarmut himmenivät huomattavasti. Sohva sijoitettiin olohuoneen toiselle pitkälle seinälle, takkaa vastapäätä, ja lyhyen seinän täyttivät kirjahyllyt. Molemmilla oli aika paljon kirjoja, joten osa laitettiin työhuoneeseen. Ja makuuhuoneeseen ja keittiöön. Ja muutama myös vessaan. Keittiössä he sulloivat molempien astiat sulassa sovussa kaappeihin – eriparinen astiasto oli kummankin mielestä pirtsakka. Keskellä olohuonetta kenottava joulukuusi oli Dracon mielestä mitä erinomaisin koristus ja katseenvangitsija. Hänen puolestaan puu olisi voinut olla siinä vaikka ympäri vuoden! Mutta Harry oli ollut vähän nihkeänä jo siitäkin, että se oli jo tuotu sisään, joten kenties se pitäisi jossain vaiheessa seuraavaa vuotta nostaa ulos. Ja liittyihän siihen kyllä useita kivoja joulutapoja jotka ehkä jäisivät vähälle jos se olisi ympärivuodenkuusi.

Pullanmuru lenteli koko päivän pohtivaisena ympäri taloa, ja vaati välillä Harrya tai Dracoa siirtämään ortensa uuteen paikkaan. Lopulta illansuussa pöllö päätyi siihen, että orsi oli hyvä olohuoneen ikkunan ääressä – paikassa, johon sitä oli soviteltu jo useampaan otteeseen. Harry puolestaan oli heittäytynyt yllättävän romanttiseksi makuuhuoneessa. Hän oli valinnut ikkunoihin roosanväriset laskosverhot ja vuoteeseen viininpunaisen satiinipäiväpeiton. Draco oli aika helpottunut, hän oli hiukan pelännyt että Harry toisi vanhan rohkelikonpunaisen päiväpeittonsa mukanaan heidän uuteen vuoteeseensa. Se olisi ollut jo vähän liikaa, mutta viininpunainen oli kuitenkin aivan eri asia!

Viimeiseksi illalla Harry ripusti vielä leijonakolkuttimen tonttulakkeineen ulko-oveen. Draco oletti sen tarkoittavan, että he olisivat nyt koska tahansa valmiita vastaanottamaan (jouluisia) vieraita. Voi sentään! Koristelut, herkut, kortit, lahjat… olisi niin paljon puuhaa! Joulukuu tuntui varsin lyhyeltä ajalta kaiken tuon tekemiseen.
”Kuule Harry”, Draco aloitti kun Harry oli jo puoliunessa.
”Mmmh?”
”Kai sinä autat minua kaikissa jouluvalmisteluissa? Pelkään että niiden kanssa tulee kauhea hoppu!”
”...tietysti...” Harry sanoi, ja alkoi kuorsata. Draco valvoi vielä tovin suunnittelemassa ja kuuntelemassa Pullanmurun siipien kahistusta.

[Ilomiete]

hah kirjoja ympäri taloa  olis kiva nähä millaisessa talossa asuvat.

voivoi onkohan dracolla joulustressi? 

[Melodie]

Ilomiete: Kiitos! Saattaa Dracolla olla. Kauheaa kun on alle kuukausi valmistautumisaikaa.

--

Luukku 4


Joulukuun neljäs ei ollut ennättänyt edes valjeta kun Draco jo heräsi. Hän ei kuitenkaan saanut enää unta, joten hän laahusti keittiöön. Matkalla hän herätti Pullanmurunkin, joka nukkui pää siiven alla. Pöllö vaikutti hyvin äkeältä. Kahvipannu oli kuullut Dracon levottoman kääntyilyn vuoteessa ja keittänyt kahvin jo valmiiksi. Draco tarjoili Pullanmurulle herkkuenergianappeja, ja puolen tunnin päästä molemmat olivat valmiina tohisemaan. Draco nosti ”joulupuuhia”-laatikon kuusen vierelle, ja sitten he ryhtyivät hommiin.

Oli aika hauskaa keksiä koristeille paikkoja. Vanhassa kodissa he olivat monien koristeiden suhteen urautuneet ja laittaneet ne vuodesta toiseen samoille paikoille, mutta nyt niin ei voinut tehdä. He sovittelivat eri värisiä nauhoja eri seinille ja asettelivat useimmille tyhjille pinnoille tonttuja, poroja, lumiukkoja ja muita jouluotuksia.

Kun Harry puoliltapäivin heräsi, koko talo oli jo koristeltu ja Draco ja Pullanmuru olivat käpertyneet sohvalle. Draco särpi kaakaota ja Pullanmuru vettä.
”Huomenta muru”, Draco sanoi sädehtien. Hänestä huomasi selvästi että hän odotti kehuja.
”Huomenta”, Harry vastasi, silmäillen ympärilleen silmät lautasen kokoisina. ”Onpas täällä… pirteää.”
”Eikös olekin! Olemme uurastaneet koko aamun.” Dracon sanoja tehostaakseen Pullanmuru kellahti kumoon ja huhahti painokkaasti.
”Huomaan sen! Mukavaa että teillä on ollut hauskaa.”
Dracolle jäi kaihertava tunne ettei Harry ollut koristuksista aivan niin innoisaan, mutta toisaalta oli huomioitava hänen joulumielensä valitettava rajoittuneisuus.

Harry palasi pimentämäänsä makuuhuoneeseen mutta illansuussa oli ilmeisesti onnistunut keräilemään itsensä, sillä ovikolkuttimen kumahdellessa hän kiisi avaamaan. Hetken kuluttua hän tuli olohuoneeseen mukanaan suuri ruoankuljetuspaketti. Draco oli lajittelemassa lahjapapereitaan mutta nosti kiinnostuneena katseensa puuhistaan.
”Tilasin meille ruokaa”, Harry selitti. ”Ajattelin, että voisimme nauttia romanttisen illallisen täällä, sillä tämä on taatusti paras paikka missä voimme olla.”
”Ihana idea!” Draco taikoi lahjapaperit kiireesti piiloon ja he suuntasivat keittiöön kattamaan pöytää ja sytyttelemään kynttilöitä. Ruokakin oli herkullista, vaikkei mitään jouluruokaa ollutkaan.

[Fairy tale]

Olipa Harry uninen kun puolenpäivän aikaan vasta nousi. Ja koristeltuun kotiin.
Onneksi Draco tykkää koristelusta ja hänellä oli seuranaan Pullanmuru.
Vaikka Harry ei ehkä näytä suoraan mainitsevan koristeita mitään, niin on hän ainakin
ihana tilatessaan sapuskaa kotiin asti. 💚❤️

[Ilomiete]

Kylläpäs Harry on romanttisella päällä 

[Melodie]

Fairy tale: Kiitos! Niin se muutto uuvuttaa. :/ Onneksi Pullanmurusta on aina apua!
Ilomiete: Kiitos! Joskus pitää olla. ^_^

--

Luukku 5


Viidentenä joulukuuta Draco oli ärtynyt ja huokaili syvään kunnes Harry lopulta huomasi kysyä, mikä oli hätänä.
”No kun tuntuu että täällä ei ole oikeanlaista”, Draco puhahti.  ”Tuokin köynnös on aina ollut ulko-oven päällä!” hän osoittaa takanvieressä roikkuvaa vihreää köynnöstä.
”Jaa”, Harry aloitti. ”Sehän olisi helppo korjata.”
”Mutta ei se ole sama asia kun sehän on ihan eri ovi!”
Harry kietoi kätensä lempeästi Dracon ympärille. ”Tänne kyllä syntyy ihan samalla tavalla omia paikkoja, vuosien mittaan. Tämä on ensimmäinen joulumme täällä ja se nyt vain on vähän tällaista harjoittelua.”
Draco myönteli nyreänä, ja Harry katsoi parhaaksi ehdottaa, että he siirtyisivät keittiöön leipomaan joulutorttuja.

Kolme tuntia ja puoli syötyä pellillistä myöhemmin Draco oli paljon säyseämpi ja käpertyi Harryn kainaloon murehtimaan.
”Mitä jos tästä joulusta ei tule mitään?”
”Höpsis, totta kai tulee! Huomenna menemme joulumarkkinoille.”
Draco katsoi Harrya hämmästyneenä. ”Menemmekö?”
”Kyllä. Mehän asumme ihan vieressäkin”, Harry muistutti. Vähän häntä pelotti että markkinat olisivat rasittava kokemus, mutta Draco vaikutti todella tarvitsevan niitä nyt.

[Ilomiete]

voivoi kiukku-Dracoa! markkinat toivottavasti piristää, jään niitä oottamaan (ficin sekä oikeita joulumarkkinoita)

[Melodie]

Ilomiete: Kiitos! Toivottavasti pääset pian markkinoille.

--

Luukku 6


Joulukuun kuudentena Draco alkoi heti herättyään innolla odottaa markkinoita. Hän keitti kahvin ja puuron ja seurusteli Pullanmurun kanssa odotellessaan, että Harry heräisi. Lopulta Pullanmuru päätti lähteä jakamaan vähän postia ja Draco meni töykkimään Harryn hereille.
”Kulta… Kulta! Ne markkinat!”
”Mmhmitä kello on?”
”Kymmenen!”
”Vai niin.” Harry kömpi istualleen ja tihrusteli ympärilleen hiukset pörrössä. Ulkona näytti satelevan muutamia lumihiutaleita, oivallinen päivä markkinoille.

Puolta tuntia myöhemmin he olivat jo matkalla. Harry oli kietonut kaulaansa paksun liinan ja Draco pakannut mukaan glögiä ja torttuja siltä varalta että he menisivät piknikille (”joulukuussa?” Harry oli ihmetellyt, mutta Draco oli vain nyökkäillyt). Markkinoille johtava tie oli reunustettu erilaisin pomppivin valopalloin, ja markkina-alueella oli jo kuhina. Tänä vuonna paikalle oli tuotu myös muutama poro, ja ne kököttivät ylväinä joulukuusen vierellä. Draco säntäili kojulta toiselle ostamassa pannumyssyjä, tikkumellejä ja tonttu-ukkoja, ja Harry seurasi hänen perässään ja kantoi piknik-koria.

Muutaman tunnin kiertelyn jälkeen Draco oli lopulta valmis. Hän oli ostanut vielä pieniä suolaisia piiraita sekä paahdettuja kastanjoita, ja johdatti Harryn markkina-alueen reunamille. Siellä hän kattoi ruoat piknikkihuovalle ja loitsi heidän ympärilleen lämpimän kuplan. Harry, jolta oli jäänyt aamiainen vähiin, kävi innokkaasti kiinni tarjoomuksiin, ja oli Dracolle itselleenkin ehtinyt tulla nälkä. Muutama lammas töykki kuplan reunoja kiinnostuneena. Draco heitteli niille heinää ja sitten kutitteli Harryn nenää heinänkorrella.

Piknikki joulukuussa oli menestys.

[Winga]

Ah jes vihdoin ehdin lukea tätä. Innostuin heti kun näin että olit aloittanut tällekin vuodelle joulumielijoulukalenterin. Tai siis Pullanmurujoulukalenterin!

On kyllä vaikeeta tuo joulun järkkäily kun on just muuttanut! Kauheesti tavaraa, Dracoraukka. Mutta onneksi Harry vaikuttaa kuitenkin auttelevan mielellään, vaikka vähän hölmö onkin. Kuka nyt rupeaa huutamaan tulejo laatikko...

Pullanmuru <3