Cerastiumin rannalla ll K-11 ll Rosa/Noel ll Snog ll Raapale

[Aelina]

Nimi: Cerastiumin rannalla
Kirjoittaja: Aelina
Ikäraja: K-11
Paritus: Rosa/Noel
Tyylilaji: Snog

A/N: Tällä osallistun 12+ virkettä XV -haasteeseen ja löytyy hieman mielenkiintoisia sanavalintoja, jotka huvittivat itseäni kirjoittaessa ja lukiessa. Sanalista alhaalla spoilerin takana. Rosa ja Noel ovat samat henkilöt kuin Celceny-raapalesarjassa (K-11), mutta tämä ei varsinaisesti kuulu sarjaan ja on ymmärrettävä erillisenä tarinana.

CERASTIUMIN RANNALLA, 300 sanaa

Tuijotimme merta yhdessä seisoen Cerastiumin eteläisellä rannalla, jota peittävä hiekka kutitti paljaiden jalkapohjieni alla. Tuntui tyhjältä ja kolkolta seistä täällä, vain me kaksi, vaikka samalla koko maailma oli edessämme. Mitään turhia krumeluureja ei ollut näkyvissä tai muutenkaan havaittavissa. Taivaanranta oli kauniin oranssi ja loi käsinkosketeltavan herkän tunnelman auringon laskiessa lepäämään mailleen jälleen yhdeksi yöksi. Silmäni vuotivat hieman, mutta en tiennyt, johtuiko se pelkästään tuulesta vai myös ajatuksistani ja tunteistani, joista en saanut vaihteeksi mitään selvää.

Noel kiersi ympärilleni lämpöä hohkavan käsivartensa, joka kosketti kylkiluutani ja sai minut värähtämään.

“Vain ameeba voisi olla rakastamatta sinua”, hän kuiskasi korvaani, mikä sai minut värähtämään uudestaan.

Noel kääntyi minua kohden huomatessaan mitä olin vailla sisimmässäni. Hän kumartui suutelemaan minua niin, etten meinannut saada henkeä. Tuokio kului, ja olin vain niin rakastunut, että olin unohtanut kokonaan aiemmin pohtimani huolet. Hän kouri kynsillään ihoani, joka jäisi varmaan naarmuiseksi hänen takiaan. Hänen vartalonsa tuntui tasaiselta ja kuumalta omia sormenpäitäni vasten käsieni liikkuessa hänen paitansa alla.

Joutuisimme molemmat krematorioon tuhkattaviksi eläviltä tämän takia. Tutkailimme toistemme vartaloita antaumuksella, riisuen vaatekappaleen kerrallaan. Oloni oli kuin kuoritulla banaanilla - alaston ja pelokas. Hän voisi todennäköisesti toimittaa minut taivaaseen ja takaisin maanpinnalle, ja ihmetyksekseni halusin sitä.

Kieleni livahti hänen suuhunsa epävarmana ja kosketti varovaisesti hänen kulmahammastaan anoen pääsyä pidemmälle. DNA:ssani oli monia asioita, mutta tällä hetkellä suurimpana tuntui olevan kyky rakastaa. Kumpikin tuntui lievästi tärisevän, kun menimme hetki hetkeltä pidemmälle. Tunnuimme olevan tällä hetkellä oman tapahtumahorisontin takana, jonne kukaan muu ei voisi tunkeutua.

Iltahämärä oli ehtinyt laskeutua tajuamattani, koska suoraan sanoen mielen päällä oli tärkeämpiä asioita. Sydämeni tuntui kupruilevan rinnassani ja pyrkivän mahdollisimman lähelle Noelia, ja se oli mielihalu, jonka toteutin mielelläni. Noel kosketti rintaliivieni kaaritukea hieman kysyvästi, johon vastasin yksinkertaisesti suutelemalla himokkaammin, minkä hän tulkitsi aivan oikein. Superkuu loisti taivaalla suurena luoden kelmeää valoa hänen iholleen.

Sinä yönä antauduin hänelle täysin.

Spoiler: näytä

Sanalista:
1. meri
2. kolkko
3. krumeluuri
4. oranssi
5. vuotaa
6. kylkiluu
7. ameeba
8. vailla
9. henki
10. tuokio
11. naarmuinen
12. tasainen
13. krematorio
14. tutkailla
15. banaani
16. toimittaa
17. kulmahammas
18. DNA / koodi
19. kumpikin
20. tapahtumahorisontti / horisontti
21. iltahämärä
22. kupruilla
23. kaarituki
24. superkuu
25. antautua

[hiddenben]

Hei vaan ja terveisiä Vaihdokkaista! Tämä teksti oli jollain aikaisemmalla kierroksella jäänyt harmillisesti ilman kommenttia, joten korjataanpa tämä vääryys nyt Hauskasti kävi niin, että sain tällä kierroksella kommentoitavaksi myös toisen tekstin, joka osallistui tälle samalle virkehaasteen kierrokselle, joten sanat olivat ennestään tuttuja!

On mielenkiintoista saada hypätä aivan uuteen maailmaan, sillä tuo Celcely-raapalesarja ei ollut minulle ennestään tuttu. Tarinaan ja hahmoihinkin pääsee helposti sisälle ja luin tämän raapaleen uteliaana. Ensimmäisessä kappaleessa kuvailet todella kauniisti ja elävästi tuota Noelin ja Rosan hetkeä rannalla, ja minun oli helppo luoda siitä kuva mielessäni. Rosan rakastuneisuus tulee myös hienosti esiin ja sen vahvuus jotenkin korostuu tuossa hyytävässä lauseessa, josta muodostui yksi suosikkilauseistani tässä tekstissä: Joutuisimme molemmat krematorioon tuhkattaviksi eläviltä tämän takia.

Koska tiedän krematorion olevan yksi virkehaasteen sanoista, jäin vähän miettimään, oletko raapalesarjassakin rakentanut maailman niin, että rangaistus todella olisi noin jyrkkä, mutta tässä raapaleessa sillä on hyytävän hieno vaikutus lukijan mielikuviin maailmasta. Jotenkin tuo kaksikon rakkauskin korostuu tässä juuri tuota karua rangaistusta vasten ja saa aikaan hienon vastakkainasettelun.

Tämän kyseisen virkehaastekierroksen suuri haaste olivat nuo joukosta erottuvat sanat, kuten banaani, ameeba ja kaarituki. Mielestäni tässä tekstissä ne toimivat hieman tunnelmaa vastaan, koska pidän hurjasti siitä, kuinka rakennat alussa tekstin tunnelmaa ja tyyliä yhteen suuntaan, mutta sitten tunnelma rikkoutuu, kun tunnetiloja verrataan kuorittuun banaaniin tai puheeksi otetaan ameeba. Eikä sille mitään voi, juuri sanat tekevät 12+ virkehaasteesta haasteen Mutta tässä se harmitti, koska oli sääli, että kaunis rakkaushetki meni jotenkin pilalle tuollaisten sanojen erottautuessa joukosta.

Kuitenkin loppua kohden tavoitat jälleen sen saman tunnelman kuin alussakin, ja minusta on ihanaa, miten hyvin tuo DNA-sana sujahti tuonne loppuun. Se lause oli todella kaunis ja pidin siitä hurjasti. Kuvailu on onnistunutta ja vahvistaa Rosan rakkauden tunteita ja juurikin tuota halua antautua. Noel jää tässä harmillisen etäiseksi, sillä huomaan kiinnostuvani myös kuulemaan, mitä hän tuntee Rosaa kohtaan! Mutta koska tämä teksti on Rosan tarina ja hänen näkökulmastaan, annan sen anteeksi Tämä oli todella mielenkiintoinen teksti ja tässä on paljon asioita, joissa olet onnistunut hienosti! Kiitos tästä