Villapaitojen syvin tarkoitus, Harry/Ron-ficlet, S

[lotus]

Nimi: Villapaitojen syvin tarkoitus
Ikäraja: S
Paritus: Ron/Harry
Genre: hömppäromantiikka, fluff
Yhteenveto: Harry näyttää aina saavan paremman joulujumpperin kuin Ron.

Disclaimer: Kaikki tunnistettava kuuluu Rowlingille.
A/N: Kyllä, jouluficci loppukesästä! Tää tuli kirjoitettua inspiraatiopuuskan saattelemana lähinnä yhdessä illassa, ja laatu saattaa olla sen mukaista. Osallistun tällä Fluffy10 #3-haasteeseen. Kirjoitettu inspiraatiosanasta villapaita. Ficci sijoittuu Harryn ja kumppaneiden "kahdeksannen" vuoden jouluun.

~~

”Taisit sitten tänäkin jouluna saada kastanjanruskean?”

Ron tyytyi vain virnistämään Harryn lohkaisulle. Eihän se mikään salaisuus ollut, että kastanjanruskea soti Ronin kirkkaanpunaista tukkaa vastaan.
   ”Täytyy myöntää, että tuo sinun lohikäärmeesi on kyllä coolimpi”, hän tokaisi vilkaistessaan Harryn omaa villapaitaa, johon oli neulottu unkarilainen sarvipyrstö harmaanvihreällä pohjalla. ”Saanko pusun, vai mennäänkö jo aamiaiselle? Miten vain lohikäärmeenkesyttäjä haluaa.”

Oli harvinaista luksusta, että makuusali oli vain heidän käytössään; kaikki kahdeksasluokkalaiset – olivat he sitten korpinkynsiä, rohkelikkoja, puuskupuheja tai luihuisia – oli laitettu kahteen tyttöjen ja poikien makuusaliin, McGarmivan mukaan yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Vaikka oli se tottakin, että seitsemäsluokkalaisia oli palannut vähän.

”Kyllähän muutama sellainen kelpaisi”, Harry ilmoitti venyttelevästi, ”jos Ronald Weasley soisi minulle niin suuren kunnian.”
   ”Yök, kuulostat ihan Murielilta!” Ron tokaisi hätääntyneesti ja nousi sängyltään. ”Eikö heru mitään siirappisempaa hellittelynimeä?”
   ”No mikä se sitten olisi, Kunkku-Ron vai? Tai hunajapupu?”
”No vaikka-” Ronin lause keskeytyi, kun Harry suuteli häntä vaientaen hänen suustaan kuuluvan äänen.

”Noh, Ronald, tekeekö rakas Muriel-tätisi noin?” Harry kysyi valtava virne huulillaan suudelman loputtua. ”Nyt olisi ehkä hyvä hetki tunnustaa.”
   ”No, ei siinä mitään sellaista ole”, Ron vastasi totuudenmukaisesti. ”Ja nyt, jos lohikäärmeenkesyttäjä vain viitsii, tee se uudelleen.”
”Kyllä, hunajapupu.”

Ronia ei tuntunut haittaavan, vaikka muutama puoliksi revitty lahjapaketti putosikin lattialle.

[tirsu]

Aawws Tää oli aivan mahdottoman sulonen. Todellinen hyvän mielen ficlettinen. Ihana. Rakastan.

Pidin tuosta yksityiskohdasta, että kaikki "kahdeksannelle" vuodelle palanneet oppilaat olivat samoissa makuusaleissa. Se varmasti toisi opiskelijoille yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun kaikki eivät palanneet takaisin.

Kaiken ihanuuden ja suloisuuden lisäksi tää oli myös hauska. Tuo Muriel-tädin mukaan vetäminen sai nauramaan ja molempin hellittelynimet toisille olivat mahtavia.

Ron ja Harry ja jouluinen pusuilusöpöilyhetki, ah. Parhautta. Kiitos tästä ihanasta ficletistä. Palaan lukaisemaan tämän vielä monesti.

(Ja hei, ei siinä kauaa enää mene, ku jo on joulu - aika kuluu niin nopeesti. Tää on vaan tälläne varaslähtö. )

-tirsu

[Beelsebutt]

Kommenttikampanjasta iltapäivää! o7

Näin ensinnäkin mainitsen, että tykkään kovasti ajatuksesta, että tuvat on niputettu yhteen ja samaan, vaikka sitten käytännöllisyyden vuoksi, mutta varmasti ainakin osittain juurikin tuon McGarmiwan mainitseman yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi! Kyllä se sota yhdistää varmasti kaikenlaisia noitia ja velhoja ja jostainhan se yhdistäminen täytyy aloittaa. Toivottavasti alemmatkin luokat pian seuraavat esimerkkiä

Ja sitten itse Rarryyn! Oon suuri from friends to lovers fani ja tykkään aivan pipona Rarrysta juurikin siksi, koska he ovat niin tärkeitä toisilleen ihan koko kirjasarjan ajan <3 (enkä suoraan sanottuna jaksa uskoa, että Ronin ja Hermionen suhde kantaisi kauhean pitkälle, mutta näkökulmasta se kai riippuu ) ja tässä on tosi muhevasti tuotu esille just sellaista leppoisaa yhdessäoloa, kun ollaan jo tuttuja ja läheisiä eikä suhdekaan varmasti ihan tuore enää ole, ollaan kiinni siinä oikeassa asiassa eikä vain salamarakastumisen aiheuttamassa endorfiiniryöpyssä.

Ja voihan lol kun piti tuoda Muriel-täti mukaan kuvioihin xD melkoinen tunnelmantappaja! Mutta onneksi siitäkin päästään suhteellisen kevyesti ohi, jotta lohikäärmeenkesyttäjä ja hunajapupu saavat jatkaa pusuttelua kaikessa rauhassa <3

tirsu tuossa yllä jo mainitsikin, että tämä on kertakaikkiaan oikea hyvänmielenficci, koska ei tätä voi lukea hymyilemättä ja pitelemättä kiinni sydänalasta, koska on se Rarryrakkaus vaan niin ihanaista <3333

Kiitos

[Fredu]

Enpä olisi ensiksi uskonut Harrya tuollaiseksi lempinimien keksijäksi! Tosin Ron voi syyttää ihan vain itseään, mitäs kiskaisi Muriel-tädin esiin kriittisellä hetkellä. xD Lohikäärmeenkesyttäjä on kyllä söpö, vaikkakin vähän mahtipontinen. Just semmoinen, minkä joku voisi antaa Harrylle ja Harrya ensin nolottaisi ihan kamalasti. On nämä pojat vaan niin söpöisiä! ♥

Tykkäsin aikaisempien lailla ajatuksesta, että tuvat on niputettu yhteen ja samaan! Kutkuttaisi kyllä lukea siitä johtuvia kommelluksia enemmänkin, erityisesti siitä millaisia haasteita se aiheuttaa näille meidän kultapuppeleille.

[Larjus]

Söpö hömppäromantiikka on rakkaus, ja Rarry on iiiihana paritus, ja juuri siksi tätä olikin niin nautinnollista lukea ♥ Tulee väkisinkin hyvä mieli, pehmoinen ja huoleton, ja sydän on ihan rutussa koska iiih, kaikki on niin söpöä ja ihanaa  ♥

Hauskoja lempinimiä pojat keksivät toisilleen, mutta ai ai Ron, pitikö se Muriel-täti vetää mukaan keskusteluun

”Eikö heru mitään siirappisempaa hellittelynimeä?”

Tää oli kyl jotenki niin lutunen kohta. Onneksi jotain lempinimiä sitten irtosikin, vaikka noh, onhan hunajapupu aikamoinen

Minunkin mielestä oli hauska idea tuo, että kaikki koulun "kasiluokkalaiset" ovat yhteisissä makuusaleissa. Siitähän sais ties mitä draamaa aikaiseksi... Mutta onneksi Ronille ja Harrylle siunaantui siellä hetki ihan kahdestaankin :3

[Waulish]

Aww miten söpöä! Tämä on ihan täydellinen yöpala näin juuri ennen nukkumaanmenoa - on villapaitoja, harvinaista kahdenkeskistä rauhaa, höpsöä huumoria ja tietenkin kiintymystä ja pusuja. Minusta on niin suloista, miten kuittailujenkin taustalla väreilee kiintymystä ja välittämistä. Tulee hyvä mieli siitä, että Harry ja Ron saavat jakaa viimeistä lukuvuottaan kahdestaan ja näin leppoisissa tunnelmissa. Ei näille hahmoille minusta sopisikaan mikään vakava pönötys, vaan tällainen pilke silmäkulmassa tapahtuva joululahjajumppereiden vertailu ja hellittelynimien keksiminen on juuri sopivaa ja luontevaa!

”Yök, kuulostat ihan Murielilta!” Ron tokaisi hätääntyneesti ja nousi sängyltään. ”Eikö heru mitään siirappisempaa hellittelynimeä?”

Haha, voi Ron... No, onneksi Muriel-yhtymät jäävät vain sanojen tasolle eivätkä ulotu sentään pusuihin saakka!

Minäkin pidän kovasti tuosta ratkaisusta, että kahdeksasluokkalaiset on yhdistetty samoihin makuusaleihin tuparajoista riippumatta. Ehkä se tosiaan edistää yhteenkuuluvuutta ja mahdollistaa vertaistuen, sillä ovathan he vähän erilaisessa asemassa verrattuna niihin, jotka ennättävät käydä koulun tyypillisessä ajassa. On sympaattista, että Harrylle ja Ronille liikenee makuusalissa hetki kokonaan omaa rauhaa!

Ihana hyvän mielen tarina, kiitos kovasti! ♥ -Walle

[Vendela]

Voi ei kun tämä oli ihana ja söpö! Nautiskelin tämän pienenä välipalana ja olin kyllä silmät sydäminä luettuani tämän Juuri sopiva ja täydellinen tähän hetkeen!

Tämän nimi on kyllä kerta kaikkiaan hurmaava ja herätti uteliaisuuden, että mistä onkaan kysmys. Ja kun sitten olin lukenut tekstin en voinut kuin hymyillä pöhkönä että miten hienosti tuo otsikko sopikaan tähän. Tavallaan otsikosta olisi voinut ajatella, että kyseessä on jokin suurempikin "ongelma" mutta kaikki kääntyikin ihanan söpöksi ja pörröiseksi

Pusut ovat kyllä ihan parhaita joten kiitos niistä! Tykkään ihan hirmu paljon lukea ficcejä missä pussaillaan, joten tämä oli oikein täydellinen siinä mielessä Lämmin kiitos tästä, pidin tosi paljon!

Vendela

[Violetu]

Hih, voi höpönassut.
Hauska veto Harrylta ruveta utelemaan, että millaisia ne Murieltädin pusut oikein ovat😂

Kiva yksityiskohta, että kaikki kasiluokkalaiset jakaa makuusalit, haluaisi melkein lukea lisääkin ficcejä tuollaisella premissillä.
On jotenkin huvittavaa, että tämä kaksikko on niin lässynlää ja pehmo keskenään, vaikka molemmat nyrpistelevät nenäänsä, jos todistavat muilta vastaavaa käytöstä🤭

~Violet kiittää