Edes mennyttä (Draco/Harry, PTP, S)

[Beelsebutt]

Etunimen ääneen sanominen ei ollut helppoa


Nimi: Edes mennyttä
Kirjoittaja: Beelsebutt
Oikolukija: sieerra
Päähenkilöt: Draco/Harry
Lajityyppi: PTP = perkeleen tunnepaska, yleislätinää tunteista ja tuntemuksista
Sanamäärä: tasan 100
Haasteet: FF100 (57. Lounas)
Verse: Tapaus: Dudley Dursley (K-15) -> Edes mennyttä
Ikäraja: S (sallittu kaikille)


Kirjoitusblokin selätysyritys. Tämä voin kaiketi lukea yksinäänkin, mutta omassa päässäni sijoittuu "Dudleyn" jälkeiseen aikaan ennen toistaiseksi julkaisemattoman jatko-osan alkua. Draco on sanomaton, Harry on aurori, ja he suutelivat kerran "Dudleyssa", tiedoksi vain

Kiitos taas jälleen ainiaan sieerralle <33

Huom! En omista Pottereita, J.K. Rowling omistaa. Vaikka en hänen henkilökohtaisiin mielipiteisiinsä yhdy, tykkään edelleen hänen kirjasarjastaan. En saa tästä rahaa, elekää haastako oikeuteen!




Edes mennyttä

Pöydällä oli maljakko, ja siinä punainen kukka. Sitä Draco tuijotti joka torstai odottaen Harrya, kyynärpäät pöytään nojaten.

Harry.

Sinuttelu oli vieläkin vaikeaa, mutta Harry oli vaatinut sitä. Draco oli salaa mielissään, sillä vaikka hän oli halunnut kutsua Harrya Harryksi jo vuosien ajan, etunimen ääneen sanominen ei ollut helppoa. Ei silloin, kun Harry saapuessaan tervehti häntä pieni hymy huulillaan. Vielä vähemmän silloin, kun hymy leveni asteen verran Dracon vastatessa ääneen.

Mutta palkitsevaa se oli. Sillä Harryn hymyn näkeminen, sen vastaanottaminen, oli nopeasti noussut Dracon mielessä kaikkein tärkeimmäksi. Sitä hän tavoitteli huomaamattaan, toisinaan tietoisestikin, vaikka hänen alitajuntansa pyrkikin ilkkumaan edesmenneen isän äänellä.

[ruttotohtori]

No moi buttis minä sitä drarrya vaadin tänne ja sain, mut emmä mitään osaa sit kyl sanoo. Nautin tästä sikana, mul on joku hirvee tunnekink nimiin, tai siihen mitä etunimen sanominen merkitsee, joten aihe oli varsin pop ja tää otsikko oli kans varsin nerokas. Kauheen nätti tää oli, vaikkakin yksinkertainen ja lyhyt, mut sopivan - siis jotenki haikee vaik nää oli vissiin yhdessä ja onnellisiakin? En tiedä, en oo lukenut aiempaa. Silti. Vika lause oli kans hieno, toi hyvin esiin miten Draco ei ikinä pääse kasvatustaan pakoon.

Tää on varmaan kälysin kommentti ikinä mut ota silti. Pidin tästä kovin. Kiitos. <3

[Vendela]

Olipa ihanaa nähdä, että olet julkaissut uuden H/D:n, vaikka tämä olikin vain rapsu niin silti! Toivon, että tämä auttaa blokissa ja löydät taas kirjoittamisen

Tällä pätkällä on hyvä nimi. Lisäksi olet onnistunut tiivistämään näihin sataan sanaan todella paljon. Tuolta rivien välistä pystyy lukemaan kokonaisen tarinan vaikka tässä oletkin avannut siitä vain osan. Etunimien käyttö, hymyt ja Dracon ajatukset, ah, me like!

"Dudley" on joten kuten muistissa, ja muistelenkin että siinä oli Harryn PoV. Siksi tämä oli kiva lukea Dracon näkökulmasta. Näillä kahdella on historiaa, ja "Dudleyssa" päästiin vasta raapaisemaan pintaa. Siksi toivonkin hartaasti, että saat inspiksen kirjoittaa sen jatkon sille. Tiedät, että täällä on yksi lukija, joka odotaa sitä!

Kiitos tästä, tykkäsin!

Vendela

[Beelsebutt]

Orkku, mun päässäni ja tässä sarjassa nää hmm, no ei tavallaan ole vielä yhdessä, mutta ehkä matkalla sinne? Dudleyn (K-15) lopussa tapahtuu, uh, jotain, mutta sen jälkeen on ollut vain muutamia lounastapaamisia. Saapas nähdä, saanko joskus sen pidemmän jatko-osan tähän sarjaan kirjoitettua loppuun! Otan ja kiitän ja kumarran <3

Vendela, joooo, tämä auttoi hetken aikaa kyllä! Rapsut on mulle aina sellaisia kaksimielisiä (heh) koska ne on helppoja kirjoittaa, mutta yleensä avaavat kauheasti mahdollisuuksia ja pääkanoneita ja laittavat oman mielen haluamaan lisää tarinaa. Kaksiteräistä miekkaa vissiin koitin tässä hakea. Kiitos kovasti kommentista ja rohkaisusta, toivottavasti tosiaan jonain päivänä saisin sitä jatkoa jatkettua ja jopa loppuun asti! <3