Fiorella Uskallanko edes kysyä mistä muistat mut? 
Hih, ihan nimimerkiltä.
En olisi varmaan edes tajunnut, että olet niin kauan poissa ollutkaan, ellet olisi sanonut.
Mikä fanikulttuurissa on mielestäsi parasta / mikä tässä yhteisössä on mielestäsi parasta?Uskaltaisin väittää, että Finissä on ihan oma tunnelmansa ja ihanaa porukkaa. <3 Juuri se yhdessä tekemisen meininki, joukkoon kuuluminen ja vuorovaikutteisuus on minulle täällä tärkeää.
Onko fani-uraasi tullut katkoksia? Kuinka pitkiä? Mikä sai sinut palaamaan?Sanoisin että "fini-uraani" on tullut pieniä taukoja, jos elämä on pitänyt kiireisenä. En ole kuitenkaan koskaan jättäytynyt kokonaan pois sen koommin, kuin aikanaan vihreään Finiin kirjauduin. Jollen ole joutanut osallistumaan, olen kuitenkin aika ajoin kurkistellut, mitä täällä on tekeillä.
Kirjoittamisessa on ollut taukoja pakon edessä, kun ei ole ollut aikaa, mutta finiläisyyteeni se ei ole vaikuttanut.
Onko muita fanituksen kohteita, joissa olet aktiivinen?Minusta tuli joku vuosi sitten yllättäen melko kova The Walking Dead -fani (erityisesti tiettyjen hahmojen/näyttelijöiden suhteen), joka on ainakin minulle tosi epätyypillinen ja yllättävä juttu. En ole juuri milloinkaan kiinnostunut näyttelijöistä, laulajista jne, vaan hahmoista, musiikista, elokuvista, kirjallisista tuotoksista itsessään.
Fanikulttuurissa on tapahtunut sosiaalisen median ja internetin myötä tosi iso muutos. Enää ei eletä sitä aikaa, kun etsittiin hitaalla ja monimutkaisen tuntuisella internet-haulla Johnny Deppin ja Winona Ryderin kuvia ja opeteltiin foorumipohjaisen keskustelun käyttämistä alkumetreiltä. Nykyajan fanit ovat yllättävän paljon läsnä idoliensa arjessa ja tietävät miltei reaaliajassa, missä nämä ovat ja mitä tekevät. Tieto leviää somessa pelottavallakin nopeudella. Monet julkisuuden henkilöt keskustelevat faniensa kanssa tai huomioivat näiden tekemisiä hämmentävänkin paljon.
Myös faniyhteisöt ovat kehittyneet. Olen kokenut riemastuttavana ja elämää rikastuttavana asiana faniyhteisöihin kuulumisen, sillä vaikka minulla on laaja ystävien ja läheisten piiri, silti melkein kaikki, mikä minua kiinnostaa, on muiden mielestä tosi outoa ja heidän on vaikea ymmärtää, mikä jossain tällaisessa jutussa kuin vaikka fanifiktiossa voi oikeasti niin paljon inspiroida.
Potter-innostus minulla ei ole hiipunut, ennemminkin elpyi entisestään, kun nyt on tullut uusia juttuja. Ennen kirjoitin pelkästään HP-fanfictionia, mutta nyt on joukkoon tupsahdellut myös uusia fandomeja ihan huvin vuoksi.
Jopa tuokin Star Wars ja Marvel ovat nyt alkaneet kiinnostaa kirjoittamisen suhteen.
Olisi kiva kuulla muiden fanimuistoja niiltä ajoilta, kun uutta kirjaa odotettiin kuin kuuta nousevaa Ne kirjan odotukset olivat legendaarisia, kun pohdittiin porukalla miten juonenkäänteet voisivat mennä, ja luettiin entisiä sataan kertaan alle ja kirjoitettiin ficcejä, joissa esitettiin vaihtoehtoisia tulevaisuuskäänteitä (joko huumorilla tai vakavissaan).
Ja kun luettiin sitä uutta kirjaa ja keskusteltiin samalla kun luettiin.
Se oli ihanaa, sitä tunnetta kaipaan.
Minulla on erityisen lämpimät muistot siitä, että viimeisimpien kirjojen aikaan (varmaan viitosesta eteenpäin?) luin sen aina ensin itse heti suoraan englanniksi, ja sitten luin ne ääneen ystäville ja siskoille samalla suomeksi kääntäen. Meillä oli pitkiä lukuiltoja, joimme teetä ja söimme herkkuja ja keskustelimme kirjan tapahtumista. Luin ääneen useamman tunnin putkeen, eikä kukaan olisi millään malttanut lopettaa. Ne ovat jääneet tosi ihanana aikana mieleen, oli todella hauskaa! <3
Finimuistoista vahvimpina ovat jääneet mieleen ne ajat, kun keskustelut rönsyilivät oikein kunnolla ja foorumilla oli ihan kunnon draamaa, mitä seurata. Sitten, kun Vihreä Fini kaatui ja ficit katoilivat pohjalta, se yhteishenki ja välittäminen ja yhteinen luopumisen tuska oli sydäntälämmittävää kaiken sen hämmingin keskellä. Muistan sitä tosi lämmöllä, että yhteydenpito tärkeimpien finikavereiden kanssa onnistui aina jotain kautta, vaikka foorumi ei toiminutkaan. (Minulla ei ollut ketään irl-finituttua, joten pelko yhteyksien menettämisestä oli todellinen!) Ja millä riemulla lähdettiin jälleenrakentamaan uutta Finiä.
Yhteen aikaan tulivat pinnalle Livejournal ja kaikensortin rinnakkaisfoorumit eri fandomeille. Myönnän pitkin hampain, että on se oikeasti ihan kivaa, että Fini on auki nyt myös muille fandomeille, vaikka minut varmaan muistetaan kaiken uudistuksen ja erityisesti HP-keskittymän purkamisen suurena vastustajana.
Olen silti erittäin iloinen kun Fini kuitenkin on pysynyt juurilleen uskollisesti ennen kaikkea HP-foorumina.
Myös Finin kirjamessuilla edustamisesta jäi lämmin muisto.
Se onkin ainut kerta, jolloin olen tavannut finiläisiä livenä, ihan yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.
